Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ulkomaat

Etiopialaisella tehtaalla valmistuu 18 000 uutta vaatetta viikossa – ulkomaiset firmat tuovat maahan kaivattua ulkomaista valuuttaa

Addis Abebassa valmistuu vaatteita Yhdysvaltojen markkinoille. Lehtikuva / Jussi Nukari

Etiopiassa sijaitsevan tehtaan porteilla on kyltti, jossa lukee "no child labour" eli ei lapsityövoimaa. Taiwanilaisen New Wide Garmentin vaatetehtaassa pauhaavat sadat ompelukoneet, joiden neulojen alla valmistuu halpavaatteita Yhdysvaltojen markkinoille. Ihmisten puhe hukkuu tehtaan meluun.

Tuotanto on edullisempaa Etiopiassa kuin Kaakkois-Aasiassa tai Intiassa ja Bangladeshissa. Vaateteollisuus onkin suhteellisen uutta itäisessä Afrikassa sijaitsevassa Etiopiassa. Maan ensimmäinen, Maailman pankin rahoittama teollisuuspuisto Bole Lemi aloitti toimintansa vuonna 2014 pääkaupunki Addis Abeban laitamilla. Sen jälkeen vastaavia alueita on auennut useampia, joista ainakin osan rakennuttamisessa on ollut mukana kiinalaisia.

New Widen Etiopian tehtaan suunnittelupäällikkö Sanjay Kaulidos ja hallintopäällikkö Dinesh Pathiraja ovat molemmat työskennelleet yritykselle muuallakin maailmassa ja toteavat, että työnlaatu ei Etiopiassa ole vielä Kenian tai Kaakkois-Aasian luokkaa.

– Keniassa työntekijät ovat paljon tehokkaampia, mutta he ovat tehneet työtä pidempään, joten heille on kertynyt jo osaavia tekijöitä, srilankalainen Pathiraja sanoo STT:lle.

Etiopian tehtaalla valmistuu enimmillään 18 000 vaatekappaletta viikossa, joskus myös vähemmän. Kaikki riippuu vaatteiden mallista.

Suomessa halpa- tai pikamuotikeskustelussa korostuu ilmasto. Etiopiassa kärsitään jo ilmastonmuutoksen aiheuttamista sään ääri-ilmiöistä. Teollisuuspuistot nähdään mahdollisuutena kasvattaa maan taloutta. Etiopian talous on viime vuosikymmenenä kasvanut 10 prosentin tahtiin, mikä on voimakkainta koko Afrikassa.

Kilpailua työntekijöistä tehtaiden välillä

Palkattoman koulutusjakson jälkeen New Widen Etiopian työntekijöiden aloituspalkka on kuukaudelta 35–40 Yhdysvaltain dollaria eli noin 31–36 euroa, Kaulidos sanoo. Hän lisää, että palkkoihin ja työnantajakuluihin, joihin kuuluvat myös edut kuten kuljetukset työpaikalle ja ruokaetu, kuluu kuukaudessa työntekijää kohden suunnilleen 100 dollaria eli noin 90 euroa.

– Vietnamissa maksamme työntekijästä 200–300 dollaria kuussa.

Työntekijät työskentelevät kahdeksan tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa. Tehtaalla työskennellään yhdessä vuorossa, mutta johtajien haaveena on, että vuoroja olisi useampi.

– Motivoidaksemme työntekijöitämme maksamme 48 tunnilta viikossa, mutta todellisuudessa työntekijät tekevät töitä 45 tuntia, Kaulidos sanoo.

Laki määrää työntekijöille myös muutaman kuukauden palkallisen äitiysloman.

– Mitä tehdä? Jos ei anna, ei myöskään saa, voitto molemmille puolille, Kaulidos toteaa.

Bole Lemissä on kiellettyä rekrytoida toisen tehtaalta, mutta tehtaiden välillä on kilpailua hyvistä työntekijöistä.

Paikallislehden mukaan viime vuonna osassa alueen tehtaita työntekijät menivät lakkoon ja vaativat parempaa palkkaa ja työoloja. Lehdessä ei mainita New Widen tehdasta.

Naiset töihin

Etiopiassa vaatetehtaat työllistävät erityisesti naisia. Bole Lemin teollisuuspuistossa on töissä 18 000 ihmistä. Malediivilaisen Kaulidoksen mukaan heidän tehtaassaan ainakin 90 prosenttia on naisia, ja tilanne vaikuttaa olevan sama koko alueella.

Syyksi naisten määrälle Kaulidos näkee perinteiset sukupuoliroolit, hänestä miehet tekevät ruumiillisesti vaativampaa työtä.

– Naiset ovat joustavampia, Kaulidos pohtii tehtaan kokoushuoneessa.

Tehtaan työntekijät ovat nuoria, jotka ovat saaneet peruskoulutuksen. Työssä täytyy osata lukea ja laskea, minkä takia kaikki eivät tehtaassa voi työskennellä.

Tehdaskierroksella työntekijöiden ikää kysyttäessä Pathiraja sanoo, että tehtaassa ei ole lapsia töissä. Hän jakaa ajatuksen, että kukaan valmistaja tuskin haluaa enää jäädä kiinni lapsityövoiman käytöstä.

Osa nuorista opiskelee työn ohella tai säästää rahaa tulevaisuuden opintoihin. Helen Wodamo, 22, opiskelee töiden jälkeen ja toivoo uraa IT-alalla.

– Autan palkallani myös äitiäni, Wodamo sanoo.

Hän on kotoisin Awasan kaupungista, joka on pari sataa kilometriä Addis Abebasta.

Teollisuuspuiston toimistopäällikön avustuksella hän kertoo englanniksi, että tehtaan sijaan hän voisi työskennellä kahvilassa tai vaatekaupassa, mutta niissä palkka olisi pienempi.

Mitään ei saa päätyä Etiopian markkinoille

Tehtaissaan ympäri maailmaa New Wide valmistaa tuotteita esimerkiksi Adidakselle , Lacostelle , Pumalle ja Zaralle . Etiopian tehtaalla valmistuu muun muassa urheiluvaatteita tuntemattomammille yhdysvaltalaismerkeille.

Tilaukset käsitellään Taiwanin pääkonttorissa, jossa tarjouksen mukaan tilaukset lähetetään eri maissa sijaitseviin tehtaisiin. Kankaat saapuvat Etiopiaan Kiinasta Djiboutin sataman kautta, Pathiraja kertoo. New Widen Etiopian tehdas on oiva esimerkki siitä, miten länsimaalaisten vaatteet käyvät globaalin kierroksen ennen kuin ne päätyvät kauppoihin.

Maan teollisuuspuistoista mikään ei kuitenkaan saa päätyä Etiopian markkinoille. Alueelta poistuttaessa nuoret miehet, osa huomioliiveihin pukeutuneina, tarkistavat poistuvat ajoneuvot.

– Mitään ei saa viedä ulos ilman lupaa. Täällä kaikki on verotonta, sillä kaikki mitä täällä tehdään, on vientiin. (Etiopian) hallitus antaa meille paljon asioita ilmaiseksi, Kaulidos avaa.

Tehtaisiin tuotavat kangasmäärät lasketaan tarkkaan ja sama tehdään, kun tuotteet viedään pois alueelta.

Mutta miten tehtaat kasvattavat Etiopian taloutta, jos yritykset eivät maksa veroja?

– He eivät maksa veroja nyt, mutta he tulevat maksamaan niitä. He saavat tietyn ajan toimia verottomasti, kunnes heidän tulee alkaa maksaa, vastaa Anwar Kemal, Bole Lemin alueen etiopialainen toimistopäällikkö.

Se, kuinka pitkän ajan firma saa toimia verottomasti, riippuu tuotteista ja viennin määrästä. Kemal toteaa, että monet maat toimivat samalla tavalla.

Hän huomauttaa myös, että vaikka yritykset eivät maksakaan veroja, Etiopia tienaa yrityksillä ulkomaista valuuttaa, joilla se pystyy kasvattamaa ulkomaisen valuutan varantojaan.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi