Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ulkomaat

WMO: Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä rikkoo ennätyksiä vuodesta toiseen, eikä hidastumisen saati laskun merkkejä näy

WMO:n mukaan pitoisuuksien kasvu merkitsee sitä, että edessä on yhä enemmän ilmastonmuutoksen kielteisiä seurauksia. LEHTIKUVA/AFP

Päästövähennysten ja muiden ilmastotoimien kiirehtiminen ei näy maapallon ilmakehässä. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n maanantaina julkistama tuore arvio kasvihuonekaasujen määrästä ilmakehässä on kuin toisinto viime vuodesta: pitoisuudet ovat jälleen nousseet uuteen ennätykseen.

– Kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvussa ei ole näkyvissä hidastumista, saati laskua, huolimatta kaikista sitoumuksista, joita on tehty Pariisin ilmastosopimuksen puitteissa, WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas sanoi.

WMO:n mukaan pitoisuuksien kasvu merkitsee, että tulevilla sukupolvilla on edessään yhä enemmän ilmastonmuutoksen kielteisiä seurauksia, kuten korkeampia lämpötiloja, sään ääri-ilmiöitä sekä elinympäristöjen tuhoutumista.

Ennätysmääriä mitattiin kaikkien tärkeimpien kasvihuonekaasujen eli hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin osalta. Näistä pitkäikäisin on hiilidioksidi, joka säilyy ilmakehässä satoja vuosia ja merissä vieläkin pidempään. Hiilidioksidia on nyt ilmakehässä 147 prosenttia esiteolliseen aikaa verrattuna.

Samalla tasolla miljoonia vuosia sitten

Raportin mukaan on yhä selvempää, että hiilidioksidin lisäys ilmakehässä johtuu fossiilisten polttoaineiden polttamisesta. Ne kun eivät sisällä radiohiiltä, ja ilmakehässä juuri radiohiilestä vapaan hiilidioksidin osuus on lisääntynyt.

Taalaksen mukaan on hyvä muistaa, että ilmakehässä oli edellisen kerran yhtä paljon hiilidioksidia 3–5 miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin ilmasto oli 2–3 celsiusastetta nykyistä lämpimämpi ja merenpinta 10–20 metriä nykyistä korkeammalla.

Myös metaanin päästöistä suuri osa on ihmisen toiminnasta aiheutuvaa. Typpioksiduulista suurin osa tulee luonnollisista lähteistä ja noin 40 prosenttia liittyy ihmisen toimintaan.

Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä eivät ole sama asia kuin niiden päästöt. Valtameret varastoivat nykyisellään itseensä noin neljäsosan kaikista päästöistä, toisen neljänneksen varastoi maapallon biosfääri.

Lähde: WMO

--

Uutista on korjattu: Valtameret ja biosfääri varastoivat kumpikin itseensä noin neljäsosan kasvihuonekaasujen päästöistä, eivät yhteensä neljäsosan.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi