Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ulkomaat

Merkel muistutti demokratian puolustamisen tärkeydestä – Berliinin muurin murtumisen 30-vuotismuistojuhla päättyy illalla konserttiin

Berliinin muuri kuvattuna kaupungin länsipuolelta huhtikuussa 1984. LEHTIKUVA/AFP

Euroopan on puolustettava demokratiaa, ihmisoikeuksia ja suvaitsevaisuutta, vaati Saksan liittokansleri Angela Merkel Berliinin muurin murtumisen juhlatilaisuudessa.

– Nämä arvot on aina uudistettava, ja niitä on toistuvasti puolustettava, Merkel sanoi.

– Mikään muuri, joka sulkee sisäänsä ihmiset ja rajoittaa vapautta, ei ole niin vahva tai suuri, etteikö sitä voitaisi murtaa, liittokansleri jatkoi.

Merkelin mukaan vuoden 1989 tapahtumien esikuvina olivat Baltian maiden ihmisketjut, Puolan solidaarisuusliike ja Unkarin rajan aukeaminen.

Merkel itse kasvoi Itä-Saksassa ja oli muurin murtuessa tutkijana Berliinissä.

Suomen pääministeri Antti Rinne (sd.) kommentoi juhlapäivää Twitterissä.

– 30 vuotta sitten tuntui, että mikä vain on mahdollista. Muistan ikuisesti hetken, kun Berliinin muuri murtui. Vapaus voitti. Demokratia voitti. Ihmiset voittivat. Ja 30 vuodessa Euroopassa on kasvanut kokonainen sukupolvi, jolle vapaa liikkuvuus on ainoa, jonka he tietävät, Rinne kirjoitti.

Musiikkia, taidetta ja installaatio

Juhlan aluksi Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier otti vastaan Puolan, Unkarin, Slovakian ja Tshekin presidentit presidentinlinnassa, mistä ryhmä siirtyi Berliinin muurin muistomerkille.

Illalla Brandenburgin portilla järjestetään juhlakonsertti, jossa luvassa on niin klassista kuin kevyttäkin musiikkia. Lisäksi tarjolla on videotaidetta sekä Patrick Shearnin Visions in Motion -installaatio. Siihen 30 000 ihmistä on kirjoittanut omia toiveitaan ja muistojaan pienille paperilapuille.

Juhlallisuuksissa on nyt täysin toinen tunnelma kuin viisi vuotta sitten. Tuolloin paikalla olivat muun muassa demokratiaikoneiksi nousseet Neuvostoliiton ex-johtaja Mihail Gorbatshov ja Puolan ex-presidentti Lech Walesa.

Nyt korkeimman tason arvovieraat loistavat poissaolollaan. Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo ehti jo lähteä, Ranskan presidentti Emmanuel Macron pistäytyy nopeasti vasta sunnuntaina ja Britannian pääministeri Boris Johnson ei brexit-kiireidensä keskeltä ehdi paikalle lainkaan.

Lisäksi sekä Pompeo että EU-komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen muistuttivat perjantaina puheissaan, ettei muurin murtumisen aikaansaama unelma demokratiasta ja vapaudesta ole toteutunut. Pompeo tähdensi, ettei vapaus ole itsestäänselvyys, ja von der Leyen taas sanoi länsimaiden olleen "naiivin tyytyväisiä" optimismissaan demokratian etenemisestä.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump lähetti terveisensä Washingtonista "yhdelle tärkeimmistä liittolaisistamme".

– Onnittelen Saksan kansaa valtavista edistysaskelista, joita he ovat ottaneet maansa yhdistämiseksi ja entisen Itä-Saksan jälleenrakentamiseksi, Trump viestitti.

"Me olemme kansa"

Muuri eristi Länsi-Berliinin Itä-Berliinistä ja muusta Itä-Saksasta vuodesta 1961 vuoteen 1989. Muuri rakennettiin estämään loikkauksia Saksan demokraattisesta tasavallasta maan sisällä sijainneeseen Länsi-Berliiniin, joka oli osa Saksan liittotasavaltaa.

Lokakuussa 1989 yli 200 000 ihmistä Itä-Saksan Leipzigissä huusi iskulausetta "Me olemme kansa". Samassa kuussa Itä-Saksan kommunistijohtaja Erich Honecker erosi.

Lopullisen kuoliniskun muurille antoi vahingossa Itä-Saksan kommunistipuolueen virkamies Günter Schabowski.

Schabowskin oli tarkoitus kertoa tiedotustilaisuudessa, että viisumien myöntämistä itäsaksalaisille helpotetaan. Huonosti valmistautunut Schabowski kuitenkin ilmoitti vahingossa, että rajan saa vapaasti ylittää. Kun toimittaja kysyi uudistuksen aikataulusta, häkeltynyt virkamies sanoi, että uudistus tulee voimaan heti.

Tiedotustilaisuus televisioitiin ympäri maailmaa, ja pian otsikot kirkuivat, että Berliinin muuri on murtunut. Tuhannet itäberliiniläiset ryntäsivät rajanylityspaikoille ja marssivat Länsi-Saksan puolelle ohi hämmentyneiden rajavartioiden. Tästä alkoi Saksojen yhdistyminen, joka toteutui vajaata vuotta myöhemmin.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi