Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ulkomaat

Kalashnikov-rynnäkkökiväärin suunnittelija syntyi sata vuotta sitten – sotilaat ja terroristit ovat suosineet toimintavarmaa asetta

Kalashnikovin syntymäpäivää ei aiota sivuuttaa Venäjällä vähällä huomiolla. Opetusministeriö on muun muassa kehottanut kouluja huomioimaan tapauksen opetuksessa. LEHTIKUVA/AFP

Venäjällä muistetaan sunnuntaina sata vuotta sitten syntynyttä Mihail Kalashnikovia, nimeään kantavan legendaarisen rynnäkkökiväärin kehittäjää. Alkuperäisen AK-47:n jälkeen se levisi eri versioina sekä laillisina ja laittomina kopioina ympäri maailmaa.

Kalashnikov oli tärkeä esikuvana myös Suomessa kehitetylle ja Puolustusvoimissa 1960-luvulla käyttöön otetulle RK 62 -rynnäkkökiväärille.

Kalashnikovin syntymäpäivää 10. marraskuuta ei aiota sivuuttaa Venäjällä vähällä huomiolla. Maan opetusministeriö on muun muassa kehottanut kouluja huomioimaan tapauksen opetuksessa. Erääksi vaihtoehdoksi on ehdotettu kalashnikovin kokoamisen ja purkamisen harjoittelua, jos aseita on saatavilla.

Jälkikäteen on kiistelty siitä, kuinka paljon AK-47 oli muidenkin neuvostosuunnittelijoiden kuin Kalashnikovin luomus ja kuinka paljon sen rakenne perustui saksalaisten muutama vuosi aiemmin valmistamaan StG 44 -rynnäkkökivääriin. Tämä ei ole estänyt Kalashnikovin nousemista Neuvostoliiton ja Venäjän kansallissankariksi edullisen ja toimintavarman AK-47:n ruumiillistumana.

Taloudellista hyötyä Kalashnikov ei keksinnöstään juurikaan saanut.

Miljoonia aseita ja niiden uhreja

Armeijoiden ja erilaisten kapinallis- tai vapautusliikkeiden lisäksi kaarevasta lippaasta tunnettu kalashnikov on nähty usein terroristien käsissä, muun muassa Pariisissa. Joidenkin maiden historiassa aseen merkitys on arvioitu niin suureksi, että se löytyy vaakunoista tai jopa valtion lipusta, kuten Mosambikissa.

Arviot maailmalla muodossa tai toisessa käytössä olevista kalashnikoveista vaihtelevat kymmenistä miljoonista yli sataan miljoonaan. Erään hyytävän arvion mukaan aseella surmataan peräti neljännesmiljoona ihmistä joka vuosi. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kalashnikov levisi muuallekin kuin itäblokin kanssa tekemisissä olleisiin maihin.

94-vuotiaana vuonna 2013 kuollut Kalashnikov pohti elämänsä loppupuolella, onko hän syypää keksintönsä käyttämiseen ihmisten tappamisessa. Kasteen ottanut asekeksijä kirjoitti ortodoksikirkon johtajalle patriarkka Kirillille asian piinaavan häntä suuresti.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi