Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ulkomaat

Kasvattajat pelkäävät, että EU-Mercosur-kauppasopimus tekee jauhelihaa belgialaisesta naudasta

Naudankasvattajat pelkäävät halvan lihan tulvimista Eurooppaan ja katsovat, että EU:n laatustandardit ovat korkeammat kuin Latinalaisessa Amerikassa. Kuva: Lehtikuva/AFP

Libramontin maatalousmessut ovat vuoden kohokohta Belgian naudanlihateollisuudelle, mutta tänä kesänä teollisuutta varjostaa huoli tulevasta. Kasvattajat, jotka ovat tulleet paikalle esittelemään belgiansininen-rotuista karjaansa, joutuvat pian kilpailemaan Etelä-Amerikan Pampan aroalueen karjatilojen kanssa.

Taustalla on Euroopan unionin ja Mercosurin kauppasopimussuunnitelma, joka on synnyttänyt vastarintaa eurooppalaisten kasvattajien keskuudessa. Mercosurin kauppa-alueeseen kuuluvat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay.

Erityisesti naudankasvattajat katsovat, että EU:n laatustandardit ovat korkeammat kuin Latinalaisessa Amerikassa. Pelkona on, että halvan lihan tulviminen markkinoille ajaa kasvattajat päin seinää.

– Olemme jo lähellä ylituotantoa kaikkialla Euroopassa ja myös (Belgian) Valloniassa. Brasilialainen liha on viimeinen asia, jota tarvitsemme. Erityisesti, kun olemme nähneet, millaisissa olosuhteissa sitä tuotetaan, varoittaa Hughes Falys, naudanlihantuottajien ja -kasvattajien liiton puheenjohtaja.

Unionin ja Mercosurin neuvottelut kestivät 20 vuotta. Brysselissä viranomaiset ovat tyytyväisiä sopimukseen, joka voi luoda eurooppalaiselle viennille neljän miljardin euron vuosisäästöt tullimaksuissa.

Euroopan unionin maat päättävät, ratifioidaanko sopimus ja pannaanko se täytäntöön.

"Huono diili"

– Mercosurille ei sanota "kyllä, ehkä" tai "kyllä, jos". Mercosurille ei! julisti Vallonian alueen maatalousministeri Rene Collin aplodien saattelemana.

Collin ei välttämättä ole tuttu G20-huippukokouspiireissä tai Maailman kauppajärjestön (WTO) kokoontumisissa, mutta maailman kauppasopimusten neuvottelijat saattavat joutua kuuntelemaan Belgian ranskankielistä Vallonian aluetta, jossa asuu 3,6 miljoonaa ihmistä.

Vuonna 2016 alue viivästytti Belgiaa allekirjoittamasta EU:n ja Kanadan välistä Ceta-kauppasopimusta, ja se voi tehdä Brysselin elämän jälleen monimutkaiseksi.

– Me saimme heidät kehittämään Ceta-sopimusta. Me saimme heidät lisäämään tärkeitä suojatoimenpidelausekkeita sinne. Olemme yhtä valppaita, kun kyse on Mercosurista, Collin kertoi maatalousmessuilla.

Hän huomauttaa, että alueellinen parlamentti ja Euroopan parlamentin belgialaiset jäsenet voivat äänestää sopimuksen ratifiointia vastaan.

Euroopan komissio on yrittänyt tyynnytellä kasvattajia tuloksetta. Sopimuksessa on kaksi isoa lupausta alalle: kasvavaa naudantuontia rajoitetaan 99 000 tonniin vuodessa ja miljardi euroa siirretään sivuun eurooppalaisille tuottajille.

"Kasvattajat eivät ole enää etusijalla"

Maatalousmessujen osallistujat eivät ole vakuuttuneita lupauksista ja suhtautuvat pessimistisesti tulevaan, vaikka messuilla onkin esillä heille ylpeydenaihetta tuova karja.

– Lapseni ja heidän puolisonsa ovat kiinnostuneita kasvattamaan viljelykasveja, mutta he ovat aika skeptisiä naudasta, sanoo Beatrice Ghyselen, 61-vuotias maatalousyrittäjä Valloniasta.

Perhe on ollut uranuurtaja limousin-rotuisen naudan kasvatuksessa Belgiassa, ja Ghyselenillä on yhä 300-päinen karja.

Naudanhinnat saattavat olla korkeat eurooppalaisissa kaupoissa, hän myöntää, mutta tuotannon kulut ovat yhä suhteellisesti korkeammat ja kasvattajien marginaali on tiukka.

Liiton puheenjohtajalla Falysillä on 50 charolaisinnautaa. Lauma on pieni, mutta kasvattaja keskittyy paikalliseen jälleenmyyntiin ja jättää ulkopuolelle myymäläketjut.

Jean-Luc Pierret, 64, ja hänen poikansa Xavier ovat kasvattaneet karjaa luomurehulla Orgeossa, lähellä Libramontia vuodesta 1999.

Heidän Blonde d'Aquitaine -rotuinen karjansa on menestynyttä, mutta he eivät ole luottavaisia kaupallisen menestyksen jatkuvuuteen.

– Minulla ei ole tästä hyvää tunnetta, Xavier sanoo tulevaisuudesta, jota hallitsevat suuret maailmankaupan ryhmittymät.

– Minun näkökulmastani kasvattajat eivät ole enää etusijalla. Toivon nuorille rohkeutta, he tarvitsevat sitä.

EU-Mercosur-sopimus ei tule voimaan ennen kuin kaikki 28 – brexitin jälkeen 27 – jäsenmaata näyttävät sille vihreää valoa. Ratifiointiprosessin odotetaan kestävän ainakin kaksi vuotta.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi