Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ulkomaat

"Tätä et tiennyt Suomesta" – unkarilainen media väittää, että Suomi ei ole oikeusvaltio

Unkarin valtion blogi väittää, että Suomalainen tuomioistuin ei ole riippumaton. Kuva: Ruutukaappaus

Suomi on saanut kyseenalaista julkisuutta Unkarin mediassa. Ensin valtapuolue Fideszin kontrolloima uutisportaali Origo julkaisi viime viikolla juttusarjan, jonka mukaan Suomessa ei esimerkiksi olisi vapaata lehdistöä ja oikeusvaltioperiaate ei toteudu Suomessa.

Sitten Unkarin hallinnon ylläpitämä About Hungary -blogi jatkoi linjaa lauantaina, kun blogissa julkaistiin Suomea kritisoiva englanninkielinen teksti ”Tätä et tiennyt Suomesta”-otsikolla. Siinä suomalaisia haukutaan tekopyhäksi kansaksi, jonka mediakentän monipuolisuus on uhattuna ja oikeuslaitoksen itsenäisyys olematon.

Blogitekstin on kirjoittanut Unkarin pääministerin toimiston kansainvälisten suhteiden ja viestinnän valtiosihteeri Zoltán Kovács.

Teksteissä vedotaan muun muassa siihen, että suomalaisen median omistus on hyvin keskittynyttä. Myös se, että Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, pitää paikkansa.

Turun yliopiston Unkarin politiikkaa tutkinut valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen muistuttaa, ettei missään pohjoismaassa ole perustuslakituomioistuinta, ja silti maat sijoittuvat demokratiavertailuissa kärkeen. Toisaalta esimerkiksi Venäjällä on perustuslakituomioistuin, mutta maan demokratian voi kyseenalaistaa.

– Tämä väite, että demokratia riippuisi perustuslakituomioistuimesta, on ihan puppua. Se on roskaa, Nyyssönen toteaa.

Lehtien kirjoituksia voi pitää taitavana propagandana. Niissä otetaan faktatasolla paikkansa pitäviä asioita, joista sitten vedetään omia tarkoituksia palvelevia johtopäätöksiä.

Myös suomalaisen median omistuksen keskittyneisyys on fakta. Siitä ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöstä, ettei media olisi riippumatonta.

– Unkarissa media keskittyy hallituksen omistukseen. Sehän on sama, kuin jos Suomessa media olisi vaikka keskustan tai demarien hallussa, Nyyssönen sanoo.

Mielenkiintoista on myös se, että ensimmäiset tekstit julkaistiin unkarin kielellä. Niillä siis pyrittiin vaikuttamaan asenteisiin lähinnä maan sisäisesti, kun taas lauantain blogikirjoituksen julkaisu englannin kielellä viittaa suuremman yleisön tavoitteluun.

Tekstien julkaisu Suomen EU-puheenjohtajuuskauden alettua viittaa siihen, että Unkarissa ollaan huolissaan maan tulevasta EU-rahoituksesta. Suomi haluaa puheenjohtajamaana sitoa EU-rahoitukseen oikeusvaltioperiaatteeseen, jota Unkari on maan pääministerin Viktor Orbánin alaisuudessa toistuvasti rikkonut.

– Siinä on kyse rahasta. Toinen on arvovaltakysymys. Niin kauan, kuin olen Unkaria ja Itä-Eurooppaa tutkinut, on ollut paljon poliitikkoja, joille ulkopuolisten puuttuminen maan sisäisiin asioihin on arvovaltakysymys. Ikävä kyllä olemme EU:ssa, jossa pakostikin puututaan asioihin ulkopuolelta, Nyyssönen sanoo.

EU-rahoitus on Unkarin kaltaisille köyhille maille elintärkeää. Unkaria on jo yritetty rangaista oikeusvaltion kaventamisesta EU:n 7. artiklalla, jota päätettiin käyttää maahan viime syksyisessä Euroopan parlamentin äänestyksessä. Käytännössä artiklan käyttö voi johtaa sanktioihin ja EU-äänioikeuden menetykseen.

Mielenkiintoisen oikeusvaltioasiasta tekee myös se, että Suomen jälkeen puheenjohtajaksi asettuu Kroatia, joka kipuilee Unkarin kanssa vastaavien ongelmien kanssa. Jos Suomi ei siis aja asiaa puheenjohtajana läpi, sitä tuskin seuraavalla puolivuotiskaudella edistetään.

Osittain tekstien julkaisuun on varmasti vaikuttanut myös Suomen kritiikki Unkarin oikeusvaltion kaventumista kohtaan. Helsingin yliopiston valtio-opin yliopistonlehtori, Unkarin politiikasta väitellyt Emilia Palonen sanoo, ettei kritiikki Suomea kohtaan ole uusi asia maan mediassa.

Aiemmin unkarilainen media on poiminut Suomesta esimerkiksi hallitusta kritisoivia valeuutisia.

Unkarilaisten ja suomalaisten ystävyyttä korostettiin erityisesti ennen 90-lukua, kun Suomessa elettiin suomettumisen aikaa ja Unkari oli kommunistinen. Se sopi hyvin molemmille valtioille, ja ystävyys suomalaisten kanssa mahdollisti rautaesiripun takana elävälle kansalle kontaktin länteen.

Ystävyysnäkökulma on Palosen mukaan sittemmin vähentynyt huomattavasti, ja tämän päivän Unkarissa esimerkiksi naureskellaan suomalaisten olevan tyhmä sukulaiskansa, koska he lähtivät aikanaan molempien kansojen synnyinseuduilta Volga-joen mutkasta pohjoiseen etelän sijaan.

Propagandateksteillä pyritään pohjimmiltaan vähättelemään Unkarin omia ongelmia.

– Jos unkarilaiset voivat huomata, että muuallakin on ongelmia, niin heihin kohdistuva kritiikki ei ole enää poikkeuksellista ja paikkansapitävää, Palonen toteaa.

Joonatan Hulkkonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi