Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ulkomaat

Iran ja Yhdysvallat kattavat neuvottelupöytää kärhämöinnillä – yksi pudotettu drone on pikkujuttu kokonaiskuvassa, sanoo asiantuntija

Iranin vallankumouskaarti Persianlahdella heinäkuussa 2012. LEHTIKUVA / AFP

Iranin ja Yhdysvaltojen välinen kiistely Persianlahdella tuskin on avoimen aseellisen konfliktin alkusoittoa. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja Jaakko Jäntti uskoo, että kummallakin maalla on liikaa pelissä, jotta ne turvautuisivat suoraan tulittamiseen.

– Tässä on aika selkeästi nähtävissä tilanne, jossa molemmilla on vain hävittävää, hän kuvailee.

Vaikka Yhdysvallat on sotilaallisesti ylivoimainen, kiista olisi vaikea säilyttää vain Iranin ja Yhdysvaltojen välisenä. Jäntti muistuttaa, että Iranilla on vaikutusvaltaa esimerkiksi Jemenissä, Syyriassa ja Irakissa, joten se voi toimia epäsuorasti montaa kautta. Maailmalla on asiantuntijan mukaan yksimielinen näkemys siitä, että Iran kyllä iskisi takaisin, jos sitä vastaan uhiteltaisiin.

– Seurauksena olisi sotkuinen, vaikeasti hallittava ja pitkäaikainen kriisi, ja taloudelliset vaikutukset olisivat kummallekin merkittävät. En usko, että Trumpin hallinnolla on halua sotkeutua sellaiseen, ja taustalla kummittelee Irakin kokemus.

Ei pelkkiä yksittäistapauksia

Jännitteet Persianlahdella ovat kiristyneet huomattavasti viime kuukausina. Viimeisimpänä käänteenä Yhdysvallat ilmoitti perjantaina pudottaneensa iranilaisen dronen eli miehittämättömän ilma-aluksen torstaina Hormuzinsalmessa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi dronen lentäneen 900 metrin päässä yhdysvaltalaisesta maihinnousualuksesta. Iran kuitenkin kiisti menettäneensä yhtäkään lennokkia.

Aiemmin Iranin vallankumouskaarti on ilmoittanut ottaneensa haltuunsa "ulkomaalaisen tankkerin" ja Britannia on ilmoittanut iranilaisalusten häirinneen sen öljytankkeria. Britannia on pysäyttänyt Gibraltariin iranilaisen supertankkeri Grace Onen, ja perjantaina gibraltarilainen tuomioistuin päätti, että alusta ei edelleenkään tarvitse vapauttaa. Iran on tuominnut pysäyttämisen ja pitää sitä laittomana.

Taustalla vaikuttavat myös kahteen tankkeriin kohdistuneet taannoiset hyökkäykset Omaninlahdella ja Yhdysvaltain tiedustelulennokin pudottaminen, mikä sai Trumpin ensin määräämään ja sitten viime hetkellä perumaan ilmaiskut Irania vastaan.

Ei yksittäistapauksia vaan yksi kokonaisuus

Jäntti korostaa, että yksittäistapausten sijaan tilanteessa on kyse kokonaisuudesta, jonka taustalla on Yhdysvaltain irtautuminen Iranin ydinsopimuksesta ja maan Iranille asettamat talouspakotteet.

– Meillä oli jo joiltain osin sementoitunut tilanne ja sopimus, joka esti Irania kehittämästä ydinasetta. Siltä vedettiin sokka pois, ja nyt molemmin puolin haetaan asemia uuteen tilanteeseen.

Myös Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vanhempi tutkija Wolfgang Mühlberger pitää tapauksia osoituksena siitä, että Yhdysvaltain vetäytyminen ydinsopimuksesta vavisuttaa Persianlahden vakautta. Hän huomauttaa, ettei Iran yksin ole tilanteen kireyden alkulähde. Hän kuvailee Irania alueellisesti vallanhimoiseksi maaksi, jonka toiminta ärsyttää esimerkiksi Saudi-Arabiaa.

Persianlahti on näyttävä näyttämö

Jäntti arvioi sekä Yhdysvaltojen että Iranin nyt pyrkivän todistamaan uskottavuuttaan. Yhdysvallat vaatii parempaa ydinsopimusta, joka kattaa ydinaseiden ja asevalvonnan ohella myös muita Iraniin ja sen alueellisiin valtapyrkimyksiin liittyviä ongelmia. Jäntti korostaa, ettei ydinsopimukseen kohdistuva kritiikki ole Trumpin keksintö, vaan arvostelua esitettiin jo sopimusta solmittaessa vuonna 2015.

Iran puolestaan jatkaa uraanin rikastamista osoittaakseen omaa vahvuuttaan. Lisäksi se haluaa näyttää rooliaan Persianlahdella, jonka liikenteellä on valtava merkitys maailmantaloudelle. Noin kolmannes maailman öljyliikenteestä kulkee Persianlahden kautta.

– Se on helppo näyttämö hankaloittaa asioita ja samalla helppo kiristämisen paikka, Jäntti kuvailee.

Samalla vaikutukset saadaan leviämään Yhdysvaltojen ja Iranin ulkopuolelle. Jäntti muistuttaa, että näin tilanteelle saadaan globaali huomio sen sijaan, että konflikti jäisi Yhdysvaltojen ja Iranin väliseksi nokitteluksi.

Neuvottelut sotaa todennäköisempi vaihtoehto

Sodan riskiä pienentää sekin, että sekä Yhdysvallat että Iran ovat osoittaneet julkisestikin halua ratkaista tilanne rauhallisesti. Guardian kertoi torstaina, että Iranin ulkoministeri Mohammad Javad Zarif on tarjonnut Yhdysvalloille uudenlaista sopimusta, jos sanktiot poistetaan. Trump on korostanut haluavansa "vain reilun sopimuksen", koska aiempi oli hänen mielestään huono.

Jäntti uskookin, että maat petaavat nyt sotatoimien sijaan neuvotteluasemia. Iranilla on Lähi-idän alueella käytössään monenlaisia vipuvarsia, ja Yhdysvallat haluaa ydinsopimukseen myös yhteisymmärryksen paikallisen vallan käytöstä.

– Yhdysvalloille kasvojen pelastaminen on tärkeää, eli että Trump voisi vetäytyä tilanteesta ja sanoa saaneensa uuden sopimuksen, joka on parempi kuin (edellisen presidentin Barack) Obaman hallinnon sopimus.

Trump on kaivannut kansainväliseltä yhteisöltä Iranin toimien tuomitsemista. Jäntti kuitenkin huomauttaa, että Yhdysvallat vieraannutti eurooppalaisia liittolaisia vetäytyessään sopimuksesta. Jos tilanne kiristyisi ja Yhdysvallat penäisi esimerkiksi yhteisiä pakotteita, Jäntti ei usko esimerkiksi Ranskan, Saksan ja Britannian lähtevän innolla mukaan.

– Voi olla, että Yhdysvaltojen olisi haettava liittolaisia Lähi-idän puolelta, hän arvioi.

Myös Upin Mühlberger pitää todennäköisenä, ettei Yhdysvallat voi luottaa muiden ydinsopimuksen osapuolten tukeen, sillä muut maat pyrkivät vielä pelastamaan sopimuksen.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi