Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ulkomaat

Valaanpyyntiä perustellaan hiilijalanjäljellä ja perinteillä – syrjäkylät toivovat ruokaturismin elvyttävän taloutta

Valaanpyyntiä perustellaan Japanissa pitkillä perinteillä.

Valaanlihaa syödään Japanissa tänä päivänä vähänlaisesti. Kuva: EPA/FRANCK ROBICHON

Japanissa valaanlihan syömisellä on pitkät perinteet, joilla pyytämisen puolestapuhujat usein perustelevat maan halukkuutta metsästää merten valtiaita.

Lihan kulutus oli Japanissa huipussaan toisen maailmansodan jälkeen. Heti sodan jälkeisinä vuosina jopa 45 prosenttia japanilaisten syömästä lihasta oli valasta.

Vielä 1960-luvulla japanilaiset söivät valaanlihaa 200 000 tonnia vuodessa. Tänä päivänä kulutus on noin 5 000 tonnia vuodessa, siis 40 grammaa per japanilainen, The Guardian kertoo.

Sanomalehti The Japan Timesin mukaan viime Japanissa joulukuussa toteutetussa kyselytutkimuksessa vain 33 prosenttia vastaajista sanoi haluavansa vielä syödä valasta. Lehden mukaan sekin selittyy sukupolvien välisillä eroilla: sodan jälkeen kasvaneet ovat tottuneet syömään valaanlihaa, nuorisoa se taas ei enää kiinnosta.

Haluamme nyt, että turistit tulevat syömään valaanlihaa, käyttämään rahaa kylässä ja auttamaan meitä todella elpymään vuoden 2011 katastrofista. Shinetsu Oikawa, virkamies

Valaanpyyntiä perustellaan hiilijalanjäljellä

Toinen usein kuultu argumentti valaanpyynnön puolesta on sen hiilijalanjälki. The Japan Timesin mukaan yhden naudanlihakilon tuottaminen aiheuttaa kymmenenkertaisen määrän päästöjä verrattuna yhteen kiloon valaanlihaa, vaikka laskelmaan otetaan mukaan pyyntialusten pitkät matkat merelle ja takaisin.

Toisaalta valaanpyynti on niin pienimuotoista, että saatu lihamäärä on murto-osa maassa syötävästä naudanlihasta.

Valaanpyynti tuo turismia

The Guardian haastatteli valaanpyytäjiä japanilaisessa Ayukawan kylässä, joka kärsi pahoja vaurioita vuoden 2011 tsunamissa.

Paikallinen virkamies Shinetsu Oikawa uskoo, että kaupallinen valaanpyynti tuo alueelle turismia. Kylässä ei ole muuta teollisuutta, joten se tarvitsee kipeästi valaanpyynnistä saatavia tuloja pysyäkseen kartalla.

– Haluamme nyt, että turistit tulevat syömään valaanlihaa, käyttämään rahaa kylässä ja auttamaan meitä todella elpymään vuoden 2011 katastrofista, Oikawa sanoi lehdelle.

Ayukawasta lähtee yksi vene ja useita kalastajia maanantaina alkavalle valaanpyyntimatkalle. Kylän kalastajat ovat pyytäneet valaita 1900-luvun alusta saakka.

– Ihmiset täällä ovat pyytäneet valaita pitkään, joten mielestämme on vain luonnollista, että Japani irtautuu valaanpyyntikomissiosta ja kaupallinen metsästys voi taas jatkua, ayukawalainen kalastaja Masaaki Sato kertoi The Guardianille.

Joonatan Hulkkonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi