Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ulkomaat

Trump pisti joyhden kiinalais-jätin polvilleen

Kolumni

Presidentti Donald Trumpin hallinnon silmätikuksi joutunut kiinalainen teknologiajätti Huawei on kieltämättä toimija, joka nostattaa ihokarvat pystyyn.

Yhtiön yhteyksistä Kiinan valtiolliseen vakoiluun ei ole kiistattomia näyttöjä, mutta yksinomaan se, että 95 miljardien euron liikevaihtoa pyörittävän yhtiön omistajat ovat hämärän peitossa, viittaa läheiseen kytkyyn Kiinan hallituksen kanssa.

Virallisesti kiinalaisyrityksen omistavat sen kymmenettuhannet työntekijät ammattiyhdistystensä kautta. Ainoa muu omistaja on yhtiön perustaja Ren Zhengfei, 74, jolla kerrotaan olevan 1,42 prosenttia osakkeista.

Telejätin arvosta katosi miljardeja ja koko liiketoiminta oli vaakalaudalla.

Työntekijöiden omistajan ääni ei kuitenkaan kuulu Huawein käytävillä. Yhtiön hallinto on sen sijaan järjestetty aivan Kiinan kommunistipuolueen mallin mukaisesti, väittää New York Times.

Ren Zhenfei on Kiinan kansanarmeijan entinen insinööri, jolla oli merkittävä rooli armeijan oman viestintäverkoston kehittämisessä. Kun hän eläköityi 80-luvulla armeijasta, hän aloitti digitaalisiin puhelinkeskuksiin liittyvän liiketoiminnan vain 3 000 dollarin alkupääomalla.

Se riitti hyvin, koska kriittinen kehitystyö tapahtui Kiinan hallituksen salaisella rahoituksella, väittävät amerikkalaislähteet.

Tämä taloudellinen napanuora on mahdollisesti edelleenkin olemassa ja juuri se hiertää amerikkalaisia. Kilpailu ei ole reilua, jos valtion rooli ei ole näkyvä.

Huawein nousua maailman johtavaksi verkkolaitteiden toimittajaksi on seurattu huolestuneena jo vuosien ajan. Intia ilmoitti jo vuonna 2009, että se rajaa Huawein pois tietyistä hankkeista vedoten yhtiön johdon armeija- ja puoluekytkyihin.

Yhdysvalloissa hallituksen virallinen raportti luokitteli Huawein ja toisen kiinalaisen telejätin ZTE:n ”potentiaalisiksi turvallisuusuhiksi” vuonna 2012.

Vastakkainasettelu kärjistyi vuonna 2017, kun amerikkalainen puolijohde- ja televiestintälaitevalmistaja Qualcomm joutui ”vihamielisen valtausyrityksen” kohteeksi.

Trumpin hallinto tuli väliin vedoten kansalliseen turvallisuuteen. Singaporesta tulleen valtausyrityksen taustalla nähtiin kiinalaisten telejättien intressit, sillä ne olivat – ja ovat edelleen – riippuvaisia Qualcommin tuotteista. Kauppa olisi toteutuessaan vienyt amerikkalaisten keskeisen valttikortin.

Nyt Huawei on amerikkalaisyritysten osto- ja myyntiboikotissa. Strategian riski on siinä, että kiinalaisyhtiö tulee varmasti kiihdyttämään tuotekehitystään, eikä kohta välttämättä enää tarvitse amerikkalaisten komponentteja.

Trumpin hallinto päätti kuitenkin toimia – mahdollisesti siksi, että aiempi vastaava operaatio telejätti ZTE:tä vastaan päättyi amerikkalaisten voittoon.

Amerikkalaista teknologiaa laittomasti Iraniin ja Pohjois-Koreaan vienyt kiinalaisyhtiö myöntyi viime kesänä paitsi maksamaan miljardin euron sakot myös erottamaan koko ylimmän johtonsa.

ZTE:llä ei lopulta ollut muita vaihtoehtoja, koska sen koko liiketoiminta oli vaakalaudalla sen jälkeen kun älypuhelimiin ei saatu enää Qualcommin prosessoreita, Androidin ohjelmistoja eikä Googlen mobiilipalveluja. Tehtaita suljettiin ja ZTE:n markkina-arvosta katosi miljardeja euroja.

Lähikuukaudet näyttävät, pureeko tämä taktiikka Huaweihin.

Janne
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi