Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ulkomaat

Pariisin Notre Damen merkitys ylittää uskontojen ja kulttuurien rajat

Notre Dame on ollut näyttämönä lukluisissa historiallisissa tapahtumissa. LEHTIKUVA/AFP

Pariisin Notre Damen tuhon merkittävyyttä kuvaavat maailman reaktiot tapahtuneeseen. Valtiojohtajat ovat ilmaisseet suruaan, presidentti Emmanuel Macron kiiruhti paikalle tulipalon vielä riehuessa, miljardöörit lupasivat rahaa korjaustöihin ja sosiaalinen sekä perinteinen media täyttyi tulipalon ja sen sammutustöiden reaaliaikaisesta seurannasta.

Ranskaa syvällisesti tunteva ja Pariisissa pitkään asunut, Suomen Ranskan instituutin ensimmäinen johtaja Tarmo Kunnas kuvaa yli 800-vuotiasta rakennusta myyttiseksi kansalliseksi pyhätöksi ja kirkoksi, joka ylittää uskonnollisen kutsumuksen.

– Olen poikennut siellä satoja kertoja. Se on karismaattisinta Pariisia. Se kuuluu siihen kokonaisuuteen, jossa on paljon muuta, kuten suuret bulevardit. Se on varmasti myös pariisilaisille valtavan rauhoittava ja jollain tapaa terapeuttinen maamerkki ja ehdottomasti heille ranskalaisuuden tunnus.

Itseään suurempaa historiaa

Notre Dame on ollut näyttämönä maailman historiallisissa tapahtumissa. Napoleon kruunautti itsensä siellä keisariksi ja puolisonsa Josephinen keisarinnaksi vuonna 1804. Paikalla oli paavi. Sitä ennen Ranskan vallankumouksen aikana 1700-luvun lopulla rakennuksen julkisivua tuhottiin, mutta katedraali säilyi. Vallankumouksen melskeissä rakennuksen kerrotaan päätyneen joksikin aikaa viinivarastoksikin. Kun Pariisi vapautui toisessa maailmansodassa Saksan miehityksestä, kaikuivat Notre Damen kellot vapauden merkiksi.

Katedraali on tunnettu taideaarteistaan, kuten suurikokoisista ruusuikkunoista, joiden kohtalosta ei vielä ole täyttä varmuutta.

– Ne ovat taiteen perussymboleja, joista voi ajatella väritaiteen lähteneen kehittymään. Ne ovat inspiroineet myöhempien sukupolvien taiteilijoita, sanoo Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari, joka itse on asunut aikanaan vain minuuttien kävelymatkan päässä rakennuksesta.

– Se oli vähän niin kuin kotikirkko, ja siihen liittyy vahvoja symbolisia arvoja. Pariisi ilman Notre Damea tuntuu mahdottomalta ajatukselta.

Katedraalissa on lukuisia keskiaikaisia veistoksia ja maalauksia.

– Se on mittaamaton aarre, ja on järkyttävää, että se tuhoutuu. Vaikka se saataisiin rakennettua uudelleen, sen alkuperäisyys kärsii, pohtii Sakari. Hän miettii sitäkin, löytyykö enää sellaista käsityötaitoa, jota katedraalin ja sen taideteosten kunnostaminen vaatii.

– Uskon kuitenkin, että paljon saadaan pelastettua.

Kirkon urut ovat hyvin merkittävät, kertoo musiikkitieteilijä Veijo Murtomäki. Katedraalissa on kaikkiaan kolmet urut.

– Vaikea on kuvitella maailman urkutaidetta ilman Pariisin Notre Damea. Ilman sen urkuja ei olisi luotu sellaista ranskalaista urkukulttuuria, joka jatkuu yhä. Nämä urut ovat olleet suuri inspiraation lähde.

Vielä ei ole tarkkaa tietoa, miten urkujen on käynyt kovassa kuumuudessa savun ja liekkien keskellä. Pahimmillaan tuho voisi olla liki totaalista, arvioi Murtomäki. Ranskan kulttuuriministeri on luonnehtinut vahinkoja varsin merkittäviksi.

Eurooppalaisuuden tunnus

Notre Dame on yksi eurooppalaisuuden tunnus, sanoo kaupunkihistorian tutkija Anja Kervanto Nevanlinna Helsingin yliopistosta.

– Kristillisen maailmankuvan kulttuurinen ulottuvuus kiteytyy tällaisiin rakennuksiin kuin Notre Damen katedraali.

Kervanto Nevanlinna painottaa, että 1800-luvun alun Keski-Euroopassa ja Ranskassa teollistuminen ja kaupungistuminen olivat hyvin nopeaa ja ihanteet liittyivät moderneihin keksintöihin, kuten rautateihin ja uusiin teknologioihin.

– Historia oli sen vastavoima. Ranskalaisille Notre Dame ja kirjailija Victor Hugon kirjoitukset osoittivat, miten historia on nykypäivässä ja miten se yhdistää kansakunnan eri ryhmiä, sekä liberaaleja ja kaupallisesti suuntautuneita että konservatiiveja ja uskonnollisia.

– Rakennettu kulttuuriperintö, jota Notre Dame symbolisoi ja josta se oli elävä esimerkki, oli kansakuntaa yhdistävä voima, Kervanto Nevanlinna sanoo.

Katedraalissa vierailee noin 13 miljoonaa ihmistä vuosittain eli reilusti yli 30 000 ihmistä joka päivä, vilkkaimpina päivinä määrä nousee 50 000:een.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi