Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ulkomaat

Viipurin Monrepossa on menossa mullistus, vierailimme paikalla - katso myös kuvat

Kartanot rakennetaan uudelleen, puiston keskusta palautetaan alkuperäiseen malliin.

Neptunuksen kappeli on jälleen noussut Monrepos'n kalliolle. Vanha mänty sen vierellä on kuitenkin kadettu. Viipuri on suosittu päivämatkakohde Pietarista käsin. Kuva: Elena Liseytseva

Monrepos on ranskaa ja tarkoittaa "Minun leponi". Mistään levosta tai rauhasta ei nyt kuitenkaan voi puhua Monrepos'n puistossa Viipurissa. Alueella häärii 150 työmiestä ja koneita pikku bobcateista panssarivaunun kokoisiin maansiirtokoneisiin.

160 hehtaarin puisto kallioisen merenlahden rannalla oli toiseen maailmansotaan asti osa Suomea ja nähtävyys jopa Euroopan mittapuussa. Rajan siirron jälkeen rappio alkoi. Suomalaisten mieliin puisto jäi kuitenkin elämään etenkin Annikki Tähden laulaman surumielisen iskelmän ansiosta.

Monrepos'n päärakennus odottaa purkua ja uudelleen pystytystä. Kuva: Elena Liseytseva

Monrepos'n puiston kunnostusta on odotettu ja toivottu pitkään, sillä etenkin sen kaksi isoa puista päärakennusta ovat olleet hyvin huonossa kunnossa.

200-vuotiaat hirsitalot ovat kärsineet niin sisään vuotavasta vedestä kuin tulipalostakin.

Pitkään suunniteltu

Irina Shakleva kasvattaa Monrepos'ssa kukkia puistoa varten. Kuva: Elena Liseytseva

Kunnostussuunnitelmia on parin vuoden ajan esitelty puiston tauluissa puiston pääkäytävällä, mutta vielä viime syksynä toteutuksesta tai aikataulusta ei kerrottu ainakaan turisteille. Myös viipurilaiset säikähtivät talvella, kun työt alkoivat kirjaimellisesti rytinällä.

Hämyisä lehmuspuistikko muuttui hetkessä aukeaksi pelloksi, mikä herätti kaupunkilaisissa pahaa verta. Jopa Suomen presidenttiin Sauli Niinistöön vedottiin puiston säästämisen puolesta.

Kyseessä on paluu menneisyyteen, alkuperäiseen suunnitelmaan eli 1800-luvun alkuun, selvittää restauroinnin valvoja Aleksei Lodygin. Hän edustaa pietarilaista arkkitehtitoimisto Liteinyi Tsast-91:ta, joka on tehnyt suunnitelmat.

Aleksei Lodygin esittelee kartanon ranskalaistyylistä vanhaa suunnitelmaa. Kuva: Elena Liseytseva

Pikkutarkka historiallinen piirros on esillä Lodyginin työmaakoppihuoneen seinällä. 1800-luvun alun piirroksessa on todellakin viivasuorat ruudukot ja tarkkaan määritetyt istutusalueet.

Kaksi erilaista puutarhaa

Kuva: Anssi Hietamaa

Tietokoneella piirrtetyt havainnekuvat tuovat mieleen Versailles'n palatsin Ranskassa.

Molemmat ovat esimerkkejä ranskalaisesta muotopuutarhasta. Tyyliin kuuluvat myös ankarin leikkauksin muotoillut puut. Nyt kaadetut lehmukset olivat väärin leikattuja ja liian suuria typistettäviksi, Lodygin selittää kärsivällisesti. Siksi ne piti poistaa paikoiltaan kantoja myöten.

Parintuhannen kaadetun puun tilalle on jo istutettu ja istutetaan lisää nuoria puita. Paluu vanhaan tarkoittaa myös omenapuita, hyötykasvimaata ja kasvihuoneita, jossa kasvatettiin aikoinaan kukkia.

Monrepos'n kartanon päärakennus 1920-luvulla. Kuva: Wiipurin arkistoyhdistys (WAY)

Ranskalainen ruudukkopuutarha pääportin takana on kuitenkin vain pieni osa koko Monrepos'n puistoaluetta. Valtaosa jää edelleen edustamaan englantilaista, luonnonläheistä puutarhasuunnittelua.

Siihen kuuluvat romanttiset metsäpolut, pikku sillat, lammet ja eri tyyliset huvimajat. Osa rakennelmista on tosin ajan kuluessa kadonnut.

Temppeli nousi taas

Päärakennus paloi 30 vuotta sitten. Kuva: Elena Liseytseva

Yksi kadonneista on alkuperäinen Neptunuksen puinen pikku temppeli. Se rakennettiin uudelleen suomalaisvoimin 1990-luvulla, mutta tuhopoltto hävitti rakennelman.

Se tappoi samalla suomalaisten innon vapaaehtoistyöhön puiston hyväksi. Nyt temppelin kopio loistaa taas kalliolla. Se on kuulemma pietarilaisen rakennusliikkeen lahja.

Monrepos'n kartanon päärakennus ja kirjasto vuonna 1922. Kuva: Wiipurin arkistoyhdistys

Puita on kaadettu tässäkin osassa. Sitä perusteltiin vanhojen puiden huonolla kunnolla ja uusien, pohjustettujen kulkuväylien rakentamisella. Tähän asti vierailijat ovat talloneet maastoon myös omia polkujaan, mistä syystä puiden juuret ovat selvästi kärsineet.

Tällä hetkellä tärkeimmät polut on päällystetty betonielementeillä, mutta lopullinen pinnoite on kauniimpi, lupaa puiston toimistossa työskentelevä Irina Andreejeva.

Esimerkiksi Sylmian lähteenä tunnettu kaivo on jo saanut viereensä siistin luonnonkivillä päällystetyn polun. Tosin kaivo itse on vaurioitunut työn tuiskeessa.

Hätäiset kiiinalaiset

1700-luvun kirjastorakennus on jo purettu. Hirret tutkitaan mahdollista uusiokäyttöä varten. Kuva: Pirjo Kamppila

Puiston remontista huolimatta se on auki yleisölle, ja turistiryhmiä ja perheitä todella riittää venäläisten lomakaudella. Eräskin ryhmä on tullut Venäjän toiselta reunalta Vladivostokista.

Matkan pääkohde on Pietari, josta oli helppo tehdä päiväretki Viipuriin, kertovat isoäiti Tatjana, äiti-Tatjana ja tämän pikku tytär Sofia. Heille matka on samalla juurimatka, sillä osa suvusta on kotoisin Viipurista.

– Kiinalaiset ryhmät viipyvät täällä vain puoli tuntia, näpsivät paljon kuvia ja jakavat matkaa, pahoittelee Andreejeva.

Venäläisille Monrepos on ihmeellinen kohde rantakallioidensa vuoksi. Suomalaisille eksoottisin näky ovat vanhat kartanorakennukset, jotka ovat peräisin 1760- ja 1780-luvuilta. Niiden rapistumista on surtu vuosikymmenet.

Hirret purettu

Monrepos'n pääporttikin on nähtävyys. Tämä vanha portti korvattiin kopiolla 1950-luvulla. Kuva: Wiipurin arkistoyhdistys (WAY)

Nyt paikalla odottaa yllätys: vanhempi, kirjastona tunnettu hirsirakennus on kokonaan kadonnut. Toisen ympärillä häärii joukko työnmiehiä purkamassa talon sisustaa.

Senkin hirret on numeroitu pian tapahtuvaa purkamista varten. Ideana on siis rakennusten uudelleen pystytys, mutta valitettavasti kovin paljon vanhaa materiaalia ei pystytä säilyttämään.

Joka hirrella on numero ja oma kuntokorttinsa. Kuva: Elena Liseytseva

– Ehkä 70 prosenttia tulee olemaan uutta, arvio Andreejeva. Sen uskoo viimeistään kun näkee päärakennuksen hiiltyneet seinähirret. Ne ovat perua 30 vuotta sitten tapahtuneesta tulipalosta, mutta katastrofia ei ole viime vuosina huomannut, sillä seinät on peitetty vaaleilla päällyslaudoilla eikä rakennusten lähelle ole päässyt.

Nyt jokainen hirsi luvataan tutkia.

Leijona laatikossa

Päärakennus puretaan, kun sisätilojen arvokohteet saadaan ensin talteen. Kuva: Elena Liseytseva

Puiston ja rakennusten remonttiin on varattu Venäjän mittapuussa jättisumma rahaa, kaksi miljardia ruplaa eli lähes 30 miljoona euroa. Suurin osa siitä on Maailmanpankilta saatua lainaa ja suurin osa mene juuri rakennusten kunnostukseen. Restaurointisuunnitelmaa tehtiin kolme vuotta 2012–2015.

Ivan Serevrian puhdistaa päärakennuksen seinästä irrotettua savilevyä. Kuva: Elena Liseytseva

Itse töiden aikataululle annetaan erilaisia aikatauluja: rakennusten ulkoseinät ovat pystyssä ehkä jo ensi vuonna, mutta sisätyöt vievät aikaa. Puiston puolella työt ovat edenneet rivakasti.

Päärakennuksen kohtalo oli veitsenterällä. Kuva: Elena Liseytseva
Seinäpinnoitteet maalauksieen irroitetaan. Kuva: Elena Liseytseva

Maisemointia auttaa siirtonurmi ja kesän istutukset pysyivät hengissä kasteluletkujen avulla. Uuden toimisto- ja vierailukeskuksen elementtiseinät ovat jo pystyssä. Vanah toimisto on sijainnut entisessä puutarhurin talossa, joka sekin luvataan kunnostaa.

Pihaan aikanaan siirrettu suomalainen leijonapatsas on saanut ympärilleen suojalaatikon.

Kokonaan valmista pitäisi olla vuonna 2020.

Havainnekuvat antavat mallia tulevasta. Työt etenevät nopeasti. Kuva: Elena Liseytseva
Uusi toimisto- ja vierailijakeskus nousee taimitarhan viereen. Kuva: Elena Liseytseva
Siirtonurmella saadaan maisema nopeasti kauniiksi. Kuva: Elena Liseytseva
Puiston ulko-osissa säilyy luonninläheinen ilme. Kuva: Elena Liseytseva
Pääportin edusta mullistui, kun vanhat puut kaadettiin pois. Uudet puut pidetään pyöreinä. Kuva: Elena Liseytseva
Pääportin ympärys oli aiemmin metsittynyt. Kuva: Pirjo Kamppila
Kuntoon kolmessa vuodessa

Nähtävyys Viipurissa

Monrepos on kartano ja puisto Viipurissa.

Nimi "Mon Repos" tarkoittaa lepopaikkaa. Pinta-ala on yli 160 hehtaaria.

Puiston rakennustyöt aloitettiin 1760-luvulla. Nykyinen päärakennus on peräisin 1780-luvulta, kirjastorakennus alunperin 1760-luvulta.

Puistossa on myös lukuisia pienempiä rakennuksia ja erikoinen pääportti.

Kartano oli von Nicolay-suvun hallussa 1788-1944.

1900-luvulla Monrepos’ta oli muodostunut kuuluisa nähtävyys.

Neuvostoliiton aikana Monrepossa toimivat vanhainkoti ja lasten päiväkoti.

Suomalaiset osallistuivat puiston kunnostustyöhön 1990-luvulta alkaen useiden vuosien ajan, mutta yhteistyö loppui jatkuvaan ilkivaltaan ja tuhotöihin alueella.

Monrepos on Venäjän kulttuuriministeriön alainen museo ja luonnonpuisto. Vuosittain noin 200 000 kävijää.

Puiston kunnostussuunitelmaa tehtiin vuosina 2012–2015. Kunnostus alkoi viime talvena puiden kaadolla ja se jatkuu ehkä vuoteen 2020.

Kunnostusta tukee Maailmanpankki yli 20 miljoonan euron lainalla.

Vuonna 2013 Viipurissa kunnostettiin suomalaisten johdolla Alvar Aallon suunnittelema kirjasto. Pari vuotta siten valmistui venäisten rakentamana suuren Espilä-puistoravintolan kopio.

Allegro-junalla pääsee Lahdesta Viipuriin 1,5 tunnissa neljä kertaa päivässä.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X