Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ulkomaat

Erikoiskoulutettuja ranskalaispalomiehiä sammuttamaan ukkosen lietsomia Ruotsin metsäpaloja

Eilen illalla Ruotsissa riehui noin 60 maastopaloa. LEHTIKUVA / AFP

Ruotsin metsäpaloja sammuttamaan saapuu 60 vaikeisiin olosuhteisiin erikoistunutta palomiestä Ranskasta. Puolasta tulee lisäksi apuun noin 140 palomiestä ja Saksasta 46.

Lauantaina ukkonen sytytti uusia metsäpaloja Pohjois-Ruotsiin ja ainakin lukumääräisesti maan metsäpalotilanne paheni aamusta. Ruotsin hätäkeskuksen mukaan lauantaiaamuna paloja oli 44, mutta iltapäivään mennessä määrä oli kasvanut 68:aan. Se on kuitenkin hieman vähemmän kuin perjantaina. Luulajan alueella uusia paloja syttyi Aftonbladetin mukaan ainakin Bodeniin ja Ylikainuuseen.

Yksi metsäpaloista maan keskiosissa Ljusdalissa on jo Ruotsin suurin metsäpalo sitten vuoden 2014, kertoi Ruotsin radio. Se luonnehtii paloa Ruotsin nykyhistorian suurimmaksi. Ljusdal sijaitsee Gävleborgin maakunnassa, joka Jämtlandin, Västernorrlandin ja Taalainmaan kanssa muodostavat suurimpien ja vakavampien palojen alueet.

– Meillä ei ole toivoa sammuttaa mitään näistä paloista muutoin kuin säänmuutoksella, toisin sanoen jatkuvalla, päiviä kestävällä sateella, kertoi Peter Arnevall Ruotsin yhteiskuntasuojelu- ja valmiusviranomaisesta TT:lle.

Ensi viikko: hellettä, hellettä ja hellettä

Tilanne vaihtelee eri osissa maata, ja esimerkiksi Härjedalenin eteläosista evakuoidut ihmiset pääsivät palaamaan koteihinsa lauantaina.

Vielä sunnuntaiksi säätiedotukset lupasivat paikoin sadetta, mutta alkuviikosta Ruotsin sääkartta on täynnä auringon kuvaa ja hellelukemia.

– Ensi viikon lämpö huolestuttaa meitä – uuden lämpöaallon kanssa tulee rankkaa, kertoi Thomas Reichert Ruotsin pelastuslaitokselta TT:lle.

Paloja on ainakin noin 20 000 hehtaarin alueella. Satoja ihmisiä on evakuoitu kodeistaan.

Tanskassa suljettiin saari kuivuuden takia

Maastopalot voivat vaikuttaa jopa Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleihin, arvioi Uppsalan yliopiston valtiotieteilijä Lina M. Eriksson Dagens Nyheterille. Erikssonin mukaan aiemmat luonnonkatastrofit ovat koituneet istuvan hallituksen haitaksi, mutta palot voivat koitua hallituksen eduksikin.

Kaksi viikkoa tsunamin jälkeen iskenyt myrsky Gudrun aiheutti Erikssonin mukaan historiallisen hallituksen vaihdon vuonna 2006, jolloin sosiaalidemokraatit hävisivät vaalit.

Myös Tanskassa on kärsitty kuivuudesta siinä määrin, että kokonainen lomasaari suljettiin, kertoo Tanskan yleisradioyhtiö DR. Pieni asumaton saari Fynin saaren pohjoispuolella on luonnonsuojelualue, joka houkuttelee 30 000–40 000 turistia vuodessa. Saari suljettiin, koska pelastuslaitoksen olisi liian vaikeaa päästä saarelle, jos maastopalo syttyisi. Saarelle pääsee vain kävellen matalan veden yli.

Latvian länsiosissa puolestaan määrättiin pikkukylä evakuoitavaksi keskiviikkona lähellä riehuvan palon vuoksi, kertoo AFP.

---

Lähteenä lisäksi TT.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi