Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ulkomaat

Tutkija: Trump voi yrittää kiristää Euroopalta myönnytyksiä Nato-ruuvia vääntämällä

USA:n presidentti Donald Trump vihjasi tänään, että voisi vetää maansa Natosta, jos muut sen jäsenmaat eivät kasvattaisi puolustusmenojaan. LEHTIKUVA/AFP

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump voi käyttää Natoa välineenä myönnytysten kiristämiseen eurooppalaisilta esimerkiksi kauppapolitiikassa, arvioi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista.

Pesun mukaan Euroopan turvallisuus nojaa niin vahvasti Yhdysvaltoihin, että Trump voi uhata maan lähtevän Natosta, jos eurooppalaisten päätökset eivät miellytä häntä.

Trump vihjasi tänään, että voisi vetää maansa Natosta, jos muut sen jäsenmaat eivät kasvattaisi puolustusmenojaan.

– Nämä kysymykset Naton taakanjaosta tulevat hiertämään liittolaisten välejä tulevina vuosina. Trump on ilmeisesti saanut lupauksen siitä, että eurooppalaiset jäsenmaat ja Kanada lisäävät määrärahojaan. Ainakin viimeisen lehdistötilaisuuden perusteella kokous ei loppunut katastrofiin, Pesu sanoo.

Voitokkaana esiintyneen Trumpin mahdollisesti saamista lupauksista vallitsee kuitenkin suuri epätietoisuus tällä hetkellä. Esimerkiksi The Guardian -lehden mukaan neuvottelujen muut osapuolet ja Naton virkamiehet ovat kertoneet, että kokouksessa ei sovittu merkittävistä muutoksista maiden puolustusmäärärahoihin.

Nato palaa juurilleen

Vaikka huippukokous ei ollut Naton kannalta katastrofi, ei se hyvinkään mennyt, Pesu arvioi.

– Huippukokousten idea on perinteisesti ollut, että valtionjohtajat siunaavat jo tehdyt ja sovitut päätökset, julistavat seremoniallisesti liittokunnan yhtenäisyyttä ja näin edelleen. Eilen sitten Yhdysvallat Trumpin suulla arvosteli Saksaa, ja tänään oli näitä muita käänteitä. Pahimmat kriisit kuitenkin vältettiin, eikä lopputuloksissa ollut mitään kovin dramaattista. Nato sai julkaistua loppulausumansa ja päätökset saatiin tehtyä, mutta Trump kyllä varasti show'n sovituilta asioilta.

Kokouksessa muun muassa sovittiin uuden esikunnan perustamisesta sotilaallisen liikkuvuuden takaamiseksi Euroopassa ja Naton uudesta valmiusaloitteesta. Aloitteen ajatus on, että tarvittaessa Nato pystyisi 30 päivässä kokoamaan 30 pataljoonaa, 30 lentolaivuetta ja 30 sotalaivaa, jotka voitaisiin lähettää mahdolliseen kriisipesäkkeeseen.

Pesun mukaan päätökset ovat osa kehitystä, jossa Nato suuntautuu taas perinteiseen aluepuolustustehtäväänsä keskityttyään parikymmentä vuotta kriisinhallintaan ja toisenlaisiin sotilaallisiin operaatioihin.

– Iso kuva siitä, mihin Nato menee, on mielestäni Naton pelotteen vahvistaminen. On huomattu uusia haasteita siinä, että jäsenmailta puuttuu avainkykyjä ja sotilaallisen kaluston liikuttaminen on vaikeaa. Näitä vajeita pyritään nyt paikkaamaan, Pesu sanoo.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi