Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ulkomaat

Münchenissä kysytään, onko maailma muuttumassa pysyvästi

Vuosi sitten Münchenin kansainvälisessä turvallisuuskonferenssissa kysyttiin, onko maailma siirtymässä liberaalin kansainvälisen järjestyksen jälkeiseen aikaan. Ajankohtaisen syyn pohdinnoille antoi vain hieman aikaisemmin alkanut presidentti Donald Trumpin valtakausi Yhdysvalloissa.

Vuotta myöhemmin turvallisuuskonferenssin uudessa pohjaraportissa todetaan kehityksen menneen paljolti siihen suuntaan mitä pelättiin.

– Maailmasta näyttää tulevan vähemmän liberaali, vähemmän kansainvälinen ja vähemmän järjestäytynyt, raportti tiivistää.

Poliitikot niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa ovat hyökänneet vuoden aikana liberaalin demokratian peruspilareita kuten oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja lehdistön vapautta vastaan. Trumpin ulkopolitiikkaa ohjaa nyt ensisijassa Yhdysvaltain kansallinen etu, eivät arvot.

Professori G. John Ikenberryn sanoin maailman mahtavin valtio on ryhtynyt sabotoimaan järjestelmää, jonka se itse loi toisen maailmansodan jälkeen.

Kiina täyttää USA:n jättämää aukkoa?

Yhdysvaltain arvojohtajuuden jättämää tyhjiötä on halukkaimmin tarjoutunut täyttämään Kiina omalla itsevaltaisen johtajuuden ja kapitalismin yhdistävällä hallintomallillaan. Sekä Kiina että osin Venäjä tarjoavat liberaalin maailmanjärjestyksen sijalle etupiireihin perustuvaa ajatteluaan, jossa eri hallintomallit kilpailevat keskenään.

Monenkeskisten kansainvälisten järjestelyjen vaihtuminen keskinäiseksi kilpailuksi uhkaa kärjistää vaarallisesti monia kiistoja. Näkyvimmin esillä on vuoden aikana ollut Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean välinen sanasota, joka on tuonut ydinaseiden käytön mahdollisuuden – vaikka vahingossa – jälleen todennäköisemmäksi.

Samaan aikaan Venäjän ja Yhdysvaltain ydinasesopimusten jatko on uhattuna. Onkin mahdollista, että ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin Venäjällä ja Yhdysvalloilla ei pian ole voimassa yhtään keskinäistä sopimusta ydinaseista.

Lähi-idässä sotimisen monimutkaisen kuviot niin Syyriassa kuin Jemenissä eivät ole vuoden kuluessa juuri selkiintyneet. Arkkivihollisten Saudi-Arabian ja Iranin vastakkainasettelu on vain kärjistynyt.

Isäntämaan politiikka sekaisin

Euroopan unionissa on nähty kuluneen vuoden aikana toivonpilkahduksia, kun brexitistä huolimatta jäsenmaat ovat kyenneet edistämään integraatiota puolustusyhteistyössä. Myös jäsenmaiden kansalaisten käsitys EU:sta näyttäisi kohentuneen myönteisemmäksi.

EU:n ja Britannian näkemykset brexitin toteuttamisesta eroavat kuitenkin yhä toisistaan. Puola ja Unkari taas ovat yhä törmäyskurssilla EU-komission kanssa maahanmuutosta ja oikeusvaltion periaatteista.

Ehkä kuvaavin on kuitenkin EU:n tärkeimmän jäsenen Saksan tilanne. Turvallisuuskonferenssin isäntämaa on saamassa puoliväkisin hallituksen kuukausia vaalien jälkeen – jos sosiaalidemokraattien jäsenistö lopulta hyväksyy yhteistyön kristillisdemokraattien kanssa. Molemmat puolueet ovat epäsuosittuja, ja hallitukseen meno repii rivejä, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole.

Kompurointia on seurannut sivusta maahanmuutto- ja EU-vastainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD), jonka suosio on vain jatkanut kasvuaan vaalien jälkeen.

STT

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Näitä luetaan

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X