Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ulkomaat

Ampumistapaukset nostavat esiin toisenlaisen Ruotsin

Göteborgin verinen ravintolaisku on jatkoa ruotsalaislähiöitä vuosia leimanneille ampumistapauksille. Isku tehtiin myöhään illalla Göteborgin keskustan ulkopuolella Biskopsgårdenissa, jonka elämää varjostavat monen muun ongelma-alueen tapaan työttömyys, köyhyys ja rikollisuus.

Parin viime vuoden aikana pelkästään Biskopsgårdenissa on kuollut ja loukkaantunut ampumisissa useita ihmisiä. Erityistä keskiviikkoillan tapahtumissa oli se, että ampumiset tulivat kansan keskelle ja että kuolleita ja haavoittuneita oli paljon. Poliisi yhdisti tapauksen nopeasti jengiympäristöön, jossa elämälle etsitään suuntaa myös rikollisin keinoin.

Biskopsgårdenin lisäksi rikolliset vaikeuttavat elämää ja lietsovat pelkoa ympäri Ruotsia, vaikka toiminta ei aina olisikaan laajasti järjestäytynyttä. Poliisi listasi viime syksynä kaikkiaan 55 ongelmiin ajautunutta aluetta, jotka sijaitsevat yli 20 ruotsalaiskaupungissa. Ongelmat eivät siis keskity vain suuriin kaupunkeihin Tukholmaan, Göteborgiin ja Malmöhön.

Jako alueiden välillä syventynyt

Viranomaiset ovat menettäneet otettaan ainakin osassa rikollisuuden ja ongelmien leimaamia alueita. Ongelmalähiöissä rikoksille voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta löytää todistajia. Pelon ja uhkailun keskellä harva haluaa vaarantaa omaa tai läheistensä henkeä.

Ruotsissa jako kantaruotsalaisten ja maahanmuuttajien asuinalueisiin on syventynyt viime vuosikymmenten aikana. Ongelmiin ajautuneissa lähiöissä asukkaat ovat usein maahanmuuttajataustaisia. Niinpä sosiaaliset ongelmat, turvattomuuden tunne sekä rasistiset asenteet kaatuvat myös sen suuren maahanmuuttajajoukon niskaan, joka on elänyt lainkuuliaisesti.

Avoin maahanmuutto ja pakolaisten auttaminen ovat olleet ylpeydenaiheita monille ruotsalaispoliitikoille. Usean poliitikon suussa on pyörinyt myös iskulause Ruotsista ”humanitäärisenä suurvaltana”. Tästä huolimatta uusien tulijoiden saaminen osaksi ruotsalaista yhteiskuntaa ei ole noussut merkittäväksi yhteiskunnalliseksi puheenaiheeksi, vaikka nykyisellään integraatio ontuu pahasti.

Poliitikot vaikenevat usein ongelmista

Ongelmien käsittelyä rajoittaa usein rasismin ja maahanmuuttovastaisuuden pelko. Poliitikot ja media eivät halua osoittaa lähiöitä ja maahanmuuttajia sormella, vaan mieluummin puhua yksittäisten ongelmakohtien ratkaisemisesta, kuten vaikkapa koulutukseen ja työpaikkoihin panostamisesta.

Toisaalta yhteiskunnallisessa keskustelussa jää usein epäselväksi, kuinka paljon tietyt toimet vaikuttaisivat juuri ongelmalähiöissä asuvien tilanteeseen. Miten he saisivat paremman elämän, jos se on tavoitteena?

Hyvällä syyllä voi myös kysyä, ovatko maahanmuuttajalähiöiden ongelmat etääntyneet niin kauas keskiluokkaisen ruotsalaisäänestäjän ruokapöydästä, ettei poliitikoilla ole erityistä intoa nostaa aihetta keskusteluun.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi