Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Heinolassa halutaan kehittää maailman paras jääkiekkomaila

Jääkiekko- ja ringettemailojen tuotanto siirtyi Padasjoelta Heinolaan. Yritys panostaa myös mailojen kierrätykseen.

PAMA-mailat valmistetaan alusta loppuun itse. Tekninen johtaja Mikko Raulahti esittelee raaka-aineita, joista tuotteet valmistetaan. Kuva: Anna-Kaisa Kallio

Kotimaisista jääkiekko- ja ringettemailoistaan tunnettu Ultimate Hockey Corps oy jatkaa kierrätyskelpoisen ja elinkaareltaan mahdollisimman kestävän jääkiekkomailan kehittämistä Heinolassa. Vuonna 2015 perustettu yritys siirsi tuotantonsa vuodenvaihteessa Padasjoelta Heinolaan.

Yritys on toistaiseksi maailman ainoa jääkiekkomailojen valmistaja, joka panostaa kiertotalouden edistämiseen. Tavallisesti rikkinäiset jääkiekkomailat päätyvät suoraan sekajätteeksi. Yrityksen kehittämän teknologian ansiosta tehtaalla valmistetusta mailasta voidaan jalostaa kierrätyskelpoinen ja käyttöominaisuuksiltaan uudenveroinen peliväline.

Varsi ja lapa valmistetaan erikseen

PAMA-tuotemerkin jääkiekkomailat valmistetaan uudenaikaisella tekniikalla, jossa varsi ja lapa valmistetaan erikseen, ja liitetään yhteen asiakkaan tarpeen mukaan. Jos esimerkiksi mailan lapa rikkoontuu, mutta varsi on virheetön, lapa voidaan vaihtaa uuteen.

– Kaikki jääkiekkomailat väsyvät eli menettävät hyvän pelivälineen ominaisuuksiaan, kun niitä käytetään. Varret löystyvät ja voivat katketa, ja mailan rakenne alkaa rikkoutua. Tuotteen elinkaari pitenee, kun kierrätettävät tuotteet käsitellään niin, että hartsi ja hiilikuitu saadaan otettua talteen, kuvailee tekninen johtaja Mikko Raulahti.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Matti Jääskeläinen toteaa, että jokainen kiekkoilija tarvitsee tasosta riippumatta mailan ja luistimet, joten mailojen kierrättäminen on tätä päivää.

– Liigapelaaja voi käyttää vuodessa jopa 50 mailaa. Jääkiekon harrastaminen on kallista, joten mailojen kierrätys säästää joukkueiden, seurojen, pelaajien ja heidän vanhempiensa rahaa, Jääskeläinen toteaa.

PAMA-mailat valmistetaan alusta loppuun omista raaka-aineista, mikä tekee niistä Jääskeläisen mukaan ainutlaatuisia maailmassa. Viime keväänä PAMA Hockey -jääkiekkomailoille myönnettiin Avainlippu-tunnus osoituksena Suomessa valmistetusta tuotteesta.

Tämän mailan varsi on virheetön, joten siitä saadaan käyttökelpoinen, kun lapa vaihdetaan uuteen. Kuva: Anna-Kaisa Kallio

Heinolan sijainti vaikutti muuttopäätökseen

Yrityksen muutto tuli Jääskeläisen mukaan ajankohtaiseksi, kun ammattityöskentelyyn soveltuvaa maalaamoa ei löytynyt Padasjoelta. Yhteydenotto Heinolan elinkeinopäällikkö Timo Kaattariin sai asioihin vauhtia. Sopivat tilat löytyivät Kiipijäntieltä nopealla aikataululla.

– Muuttopäätökseen vaikuttivat myös Heinolan sijainti, sillä Suomen Jääkiekkoliiton pääkoulutuskeskus toimii Vierumäellä. Lisäksi työvoimaa on helpompi löytää tälle puolelle Päijännettä, Jääskeläinen toteaa.

Jääkiekon harrastaminen on kallista, joten mailojen kierrätys säästää rahaa. Ultimate Hockey Corps oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Jääskeläinen

PAMA:n mailatehdas työllistää tällä hetkellä kuusi työntekijää. Tulevaisuudessa se saattaa työllistää myös Heinolan seudulla toimivia yrityksiä.

– Pyrimme löytämään alihankkijoita mahdollisimman läheltä, jotta suurten projektien valvonta ja eteenpäin vieminen olisi mahdollisimman yksinkertaista, Raulahti toteaa.

Padasjoella on toiminut myös Warrior-maalivahtimailoja valmistava tehdas, joka sulki ovensa huhtikuussa.

Tavoitteena maailman paras jääkiekkomaila

PAMA-merkin tarina sai alkunsa viisi vuotta sitten Raulahden ja hänen entisen yhteistyökumppaninsa Antti-Jussi Tiitolan ideasta. Kaksikko oli kehittänyt Montreal Nitro -nimistä mailaa vuosituhannen vaihteessa, ja kesken jäänyt kehitystyö päätettiin viedä loppuun.

Tiitolalla on yli 60 vuoden kokemus jääkiekkomailojen kehittämisestä. PAMA-maalivahdinmailan tekniset piirustukset ovat hänen käsialaansa. 83-vuotias Tiitola on sittemmin siirtynyt projektin taustavaikuttajaksi ja neuvonantajaksi.

Tuotekehitys on vielä kesken, sillä maailman vanhin mailantekijäyritys haluaa kehittää maailman parhaimman jääkiekkomailan.

– Tuote ei ole vielä täydellinen, sanoo Jääskeläinen ja esittelee samalla laatikollisen pieleen menneitä versioita.

Aina ei voi onnistua. Täydellisen mailan kehittäminen vaatii myös pieleen menneitä versioita. Kuva: Anna-Kaisa Kallio

Suomi putosi kehityksestä, kun teknologia kehittyi

Antti-Jussi Tiitola tunnetaan muun muassa Titan-jääkiekkomailoistaan. Punaista ja puuvartista Titan-mailaa myytiin 35 vuoden aikana peräti 15 miljoonaa kappaletta. Aikansa huippuvälinettä käytti myös NHL-legenda Wayne Gretzky.

Titanin lisäksi jääkiekkovarusteiden markkinoilla jyräsivät Koho ja Montreal, joista Montreal oli ainoa, joka pystyi sinnittelemään kilpailijoiden rinnalla teknologian kehittyessä. Tiitola irtaantui Titanin liiketoiminnasta vuonna 1991, mutta kehitti vielä 2000-luvun alussa mailoja Montreal-yhtiölle.

Puumailojen kulta-aikoina yli puolet maailman jääkiekkomailoista oli tehty Suomessa. Komposiittimailat syrjäyttivät vähitellen perinteiset puumailat, eikä Suomi pysynyt enää kehityksessä mukana.

Tiitola totesi Ylen haastattelussa keväällä 2017, ettei Suomessa uskallettu katsoa tulevaisuuteen ja ottaa riskejä, jotka veisivät uudistumiseen.

Anna-Kaisa Kallio
anna-kaisa.kallio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi