Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Hollolassa kasvanut Paavo Vallas haluaa tehdä särkikaloista helppoja ja maistuvia ruokatuotteita ja parantaa samalla vesistöjen tilaa

Kaverit eivät innostuneet Vallaksen ensimmäisistä kalaruokakokeiluista, mutta Särkifoodin tuotteita myydään kaupoissa.

Hollolassa kasvanut Paavo Vallas asuu Turussa, mutta on muuttamassa Lahteen, josta avopuoliso sai töitä. – Työkalujani ovat puhelin ja läppäri. Tapaamiset ovat pääasiassa Helsingissä. Yrityksen pyörittäminen onnistuu hyvin Lahdesta käsin, Särkifoodin toimitusjohtaja sanoo. Kuva: Sami Lettojärvi

Opiskellessaan Aalto-yliopistossa Paavo Vallas tunnisti ongelman, josta voisi tehdä bisneksen.

Suomen vesistöissä uiskentelee liiaksikin särkikaloja. Niitä hyödyntämällä voisi myötäillä maailman megatrendejä. Onhan kalan syöminen parhaimmillaan terveys- ja ympäristöteko.

Särkikalojen kalastuksen myötä vesistöistä poistuu fosforia ja muita rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita. Syömällä paljon proteiinia ja D-vitamiinia sisältäviä luonnonkaloja voidaan nelijalkaisten ja siipikarjan hyödyntäminen jättää vähemmälle.

Kaverit ensimmäisten kokeilujen maistelijoina

Vallas alkoi ideoida ruokatuotetta, joka maistuisi hyvältä, kohentaisi ympäristön tilaa ja toisi keksijälleen elannon.

Tuotekehityksen hän aloitti ostamalla Kala-Apu oy:stä 15 kiloa eroteltua lahnanlihaa, jonka jakoi Otaniemen opiskelijayksiön keittiössä puolen kilon paketteihin ja myi opiskelukavereilleen.

– Se näytti jauhelihalta, mutta kaverit eivät uskoneet, että sitä voisi käyttää kuin jauhelihaa, laittaa pizzan päälle ja tortilloihin, Vallas muistelee.

Kavereiden palaute oli alkuun armotonta: koostumus on liian vetinen, harmaa mössö ei houkuttele ja kalanhaju on liian voimakas.

Toden teolla tuotekehitys pääsi vauhtiin, kun Vallas voitti Sitran Ravinnekierto Challengen vuonna 2016. Kilpailussa haettiin ideoita, kuinka ravinteet saadaan kiertämään paremmin ja taloudellisesti kannattavasti.

– Se oli oikea onnenpotku. Palkinto oli 10 000 euroa. Sain siitä alkupääoman Särkifoodin perustamiseen.

Kolme vuotta myöhemmin yrityksen Särvin-lahnajauhelihaa myydään S-ryhmän kaupoissa.

Paavo Vallas sai yrityksensä alkuun Sitran Ravinnekierto Challengen palkintorahoilla. Kuva: Sami Lettojärvi

Särkikalat tiedetään maukkaiksi mutta ruotoisiksi vesieläjiksi. Lahnanlappujen putsaaminen ihmisravinnoksi on työlästä.

– Onneksi on olemassa laitoksia, jotka poistavat käytännössä kaikki ruodot, Vallas sanoo.

Ilman yhteistyökumppaneita lahnajauheliha ei synny. Särkifoodin kala ui pyydykseen Pohjanlahdella. Uudessakaarlepyyssä toimiva Brännskata Fiskare erottelee lihan ja Helsingin kalatalo valmistaa tuotteen Keravalla myyntiin.

– Minulla ei yksin riitä kompetenssi eikä aika kaikkeen, mitä turvallisen elintarvikkeen valmistamiseen liittyy.

Vallas halusi kehittää tuotteen, jonka käyttö olisi nopeaa ja helppoa.

– Suomalaiset syövät vuodessa kymmeniä miljoonia kiloja jauhelihaa. Kalajauhelihaa voi käyttää ruuanlaitossa samaan tapaan kuin muita jauhelihoja.

Lapsiperheelle helpot kalavaihtoehdot ovat Suomessa todella vähissä. Yrittäjä Paavo Vallas

Vallas uskoo, että tuotteen menekki kasvaa vielä rutkasti.

– Lapsiperheelle helpot kalavaihtoehdot ovat Suomessa todella vähissä. Marketeista saa lohta, purkkitonnikalaa ja kalapihvejä. Vaihtoehtojen vähyys valkenee nopeasti, kun vertaa liha- ja kalatuotehyllyjen pituuksia.

Lohi maistuu Särkifoodin toimitusjohtajallekin.

– Se on hyvää, helppoa ja monesti edullista. Jos saan kilon filettä kympillä, houkutus ostaa on suuri.

"Ei järkeä, että 80 prosenttia syötävästä kalasta on tuontitavaraa"

Siinä ei Vallaksen mukaan kuitenkaan ole järkeä, että 80 prosenttia tuhansien järvien maassa syötävästä kalasta on tuontitavaraa. Ylikalastus on maailmalla vakava ongelma.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan Suomessa pelkästään lahnaa ja särkeä voidaan kalastaa ekologisesti kestävästi jopa 50 miljoonaa kiloa vuodessa.

– Kun perustin firman, visio oli hyödyntää kalaa vuodessa miljoona kiloa. Ihan siinä ei vielä olla, mutta pää on saatu auki ja konseptin toimivuus testattua.

Jos kalajauhelihan kysyntä kasvaa nopeasti, voi kotimainen jalostuskapasiteetti osoittautua Vallaksen mukaan riittämättömäksi.

– Etsin koko ajan aktiivisesti jalostajia, jotka voisivat tarjota minulle särkikalan lihaa. Virossa ja Ruotsissa kapasiteettia on enemmän, mutta haluaisin käyttää suomalaisia yrityksiä.

Paavo Vallas puhuu kotimaisten luonnonkalojen syönnin puolesta, sillä se parantaa myös vesistöjen tilaa. Kuva: Sami Lettojärvi

Paavo Vallas toivoo, että suomalaisten asenteet kalansyöntiä kohtaan muuttuisivat myönteisemmiksi.

– On massiivinen virhe, että keskustelemme lihan korvaamisesta vain kasvisproteiineilla, kun meillä on proteiinipitoista kalaa järvet täynnä. Lähempänä kala on lihaa kuin härkäpapu. Kala-alan pitäisi tässä asiassa herätä.

Hän näkee, että perinteetkin voivat rajoittaa kalan käyttöä.

– Yksi kompastuskivi on maustaminen. Kala kuin kala maustetaan Suomessa tillillä. Väitän, että kouluissa kalapullien menekki olisi parempi, jos ne maustettaisiin texmexillä tai barbecuesoosilla.

Särkifoodin tuotekehitysputkessa on muitakin tuotteita kuin jauheliha. Kalalajeista testissä on särki ja sulkava. Onpa Vallas pohtinut myös Suomen yleisimmän kalalajin, minikokoisen ahvenen hyödyntämistä.

Nuoren yrittäjän usko kotimaisen kalan mahdollisuuksiin ei horju.

– Minulla oli visio, että särkikalasta voi tehdä bisneksen. Perustan koko homman siihen, että mitä paremmin firmalla menee, sitä paremmin luonnolla menee. Sitä kautta kehitin kalajauhelihan konseptin ja sitä kautta tuotteen brändi vahvistuu, hän sanoo.

Kenen henkilöhaastattelun sinä haluaisit lukea? Ehdota meille haastateltavaa osoitteeseen teema@ess.fi.

Kuka?

Paavo Vallas

Särkifoodin 26-vuotias toimitusjohtaja.

Syntynyt Hollolassa 1.5.1993.

Diplomi-insinööri. Valmistui Aalto-yliopistosta 2018 pääaineenaan ympäristöasioiden hallinta ja sivuaineenaan yrittäjyys.

Kirjoitti ylioppilaaksi Hollolan lukiosta 2012.

Asuu Turussa, mutta on muutamassa Lahteen. Avopuoliso Nea Uusisalo työskentelee Lahden kaupunginmuseossa.

Pelicans-fani. Harrastaa jääkiekkotuomarointia ja salibandyä. Pelaa salibandyn nelosdivisioonaa Skeden Enkeleissä.

Verkkokalastaa kesäisin muikkuja Jaalan Karijärvellä.

Janne Urpunen
janne.urpunen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi