Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Myllymäen Jere ja Strömberg esimerkkeinä – ja kyllähän Huuhkajatkin mainittiin Päijät-Hämeen kuntaseminaarissa

Toimitusjohtajat Tiina Rantala, Ari Yrjölä, Pietari Heikkilä ja Minna Patosalmi ruotivat kuntaseminaarissa yrittäjien ja virkamiesten suhteita. Keskustelua veti seisten Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki. Kuva: Roni Lipponen

– Mikään ei ole innostavampaa kuin se, että "haastaja" menestyy ja nousee oman tasonsa ja odotusten yläpuolelle. Tämän ei pitäisi olla vaikeaa, kun kuuntelee miten päijäthämäläiset puhuvat esimerkiksi Lahdesta, lohkaisi Päijät-Hämeen kuntaseminaarin pääpuhuja, organisaatiokehityksen ammattilainen Petri Rajaniemi.

Jos huumoripitoinen lausahdus menikin vähän ohi, Rajaniemi muistutti, että päijäthämäläiset eivät ole Suomessa yksin. Kyllä muuallakin vähätellään itseä. Pohjalaiset ovat poikkeus.

Rajaniemi puhui tunteisiin käyvästi. Kun polttopuuyrittäjä Jere Myllymäki nousi 16-vuotiaana julkisuuteen Päijät-Hämeessä, joku sanoi, että "noin nuori, koulussa pitäisi olla".

Kunnan tai kansakunnan menestyksessä tai menestymättömyydessä painaa kuitenkin paljon se, miten ihmiset suhtautuvat toistensa tekemisiin.

Nuoret muuttavat maailmaa

Moni suuri yritys on saanut alkunsa erittäin nuoren ihmisen aloitteellisuudesta. Gottfrid Strömberg, 17-vuotias poika Utajärven takametsistä, rakensi ensimmäisen tasavirtasähkömoottorinsa joitakin vuosia sen jälkeen, kun Edison oli sytyttänyt ensimmäisen lamppunsa. Strömbergin peruina Vaasassa on nykyään iso elektroniikkayritysten keskittymä.

Nuori Fjalar Nordell korjasi polkupyöriä, kunnes innostui elektroniikasta. Siitä kehittyivät vuosien mittaan Salora, Mobira ja Nokia Mobile Phones. Gustaf Serlachius tuli kaukaa Ilomantsista "työssäoppijaksi" helsinkiläiseen apteekkiin. Lopulta hän moottoroi liikkeelle suomalaisen metsäteollisuuden.

Itsensä ylittivät myös Huuhkajat eli Suomen miesten jalkapallomaajoukkue varmistamalla ensi kertaa paikan kansainväliseen arvoturnaukseen.

Nyt on muillakin tilaa yllättää.

Rajaniemi kuvasi Suomea 1980-luvulle asti nippu-uitto-Suomeksi, vakaaksi yhteiskunnaksi, jossa aina joku sanoi, mikä on oikein ja mitä pitää tehdä.

Sen jälkeen kaikki muuttui. Elämme nyt koskenlaskija-Suomessa, jossa kuohuu ja meno tuntuu jopa holtittomalta. Kukaan ei oikein hallitse, mitä maailmassa tapahtuu.

– Jos kukaan ei hallitse, silloinhan kaikki voivat hallita, Rajaniemi muistutti.

Petri Rajaniemen puhe kuntaseminaarissa herätti keskustelua. Yrittäjä Iisa Heinola Asikkalasta välitti "kolmekymppisten kiitokset" puhujalle. On meidän kaikkien asia, että kaikki menestyvät ja että kaikilla on lupa menestyä. Kuva: Kalle Puttonen

Ruusuja neuvonnasta

Kuntajohdolle ja yrittäjille tarkoitettu kuntaseminaari etsi torstaina Sibeliustalolla eväitä Päijät-Hämeen menestykselle.

Useissa puheenvuoroissa kiitosta sai yritysneuvonta, esimerkiksi Lahden Seudun Kehitys Ladec.

– Onneksi Orimattila on Ladecissa, sanoi Ferroplanin toimitusjohtaja Minna Patosalmi.

– Ladec innosti ja auttoi. Elinkeinoyhteistyö Lahden kaupungin kanssa toimii myös erinomaisesti, lisäsi Rantala Tax & Law -yrityksen toimitusjohtaja Tiina Rantala.

Mistä tontteja?

Ongelmiakin on. Teollisuustontit ovat Orimattilassa kiven alla.

– Meillä ei ole akuuttia lisätilan tarvetta, mutta uusia yrityksiä on hankala hankkia kaupunkiin, jos ei ole tontteja, Patosalmi muistutti.

Orimattilalaisen Hoitava Groupin toimitusjohtaja Pietari Heikkilä puolestaan totesi, että "viranhaltijoiden kanssa on tiettyjä pullonkauloja". On ollut "junttapolitiikkaa" eikä "markkinakeskustelua" ole käyty.

Hän toivoi, että tieto kulkisi paremmin, kun seuraava iso askel eli kotihoidon palveluseteli tulee pian käyttöön.

Tiina Rantala kertoi asiakkaidensa tuovan usein nähtäväksi viranhaltijapäätöksiä.

– He kysyvät, mitä tämä oikein tarkoittaa.

Lehmonkärjen toimitusjohtaja Ari Yrjölä Asikkalasta kehaisi nykymenoa, mutta matkailuyrityksen ensimmäinen polvi kohtasi vaikeuksia. Päijänteen rannalle ei ollut helppo kehittää mökkimatkailua. Yhteyksiä voi yhä parantaa: Vääksyn välin tie pitää saada kuntoon.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi