Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Joukkorahoittaja tuli Lahteen – kohta voi sijoittaa kotiseudun hyväksi

Entiseen KOP:n graniittilinnaan avattua Vauraus Suomen konttoria johtaa monille tuttu pankkimies. Ajatus on tarjota "lähirahaa" myös päijäthämäläisille yrityksille.

Entinen KOP:n graniittilinna on pitkien perinteiden pankkitalo, joka majoittaa yhä rahoitusyrityksiä Lahden kauppatorin äärellä. Uusi tulokas on joukkorahoitusyritys Vauraus Suomi, jonka toimitusjohtaja on Elisa Saarinen ja aluejohtaja Matti Nieminen. Kuva: Kalle Puttonen

Maailma "hukkuu" rahaan, mutta ainakin pari ongelmaa on ratkaisematta. Mistä löytyisi rahaa investointien ja pk-yritysten kasvun turvaamiseksi?

Elisa Saarinen ja Matti Nieminen uskovat, että ratkaisu on joukkorahoitus. Uudenlaisella "lähirahalla" voi olla merkittävä rooli myös Päijät-Hämeessä.

Tamperelainen Saarinen on toimitusjohtaja joukkorahoitusyritys Vauraus Suomi oyj:ssä, joka on juuri perustanut konttorin Lahteen. Konttorissa työskentelee aluejohtajaksi nimitetty Nieminen ja arvattavasti pian myös muita.

Työpaikkoja pelastamassa Karhulassa

Kaukana 80-luvulla muun muassa SYP järjesti alueellisia joukkolainoja paikallisille yrityksille. Tämäntyyppinen yritysrahoitus on ollut pitkään hieman pimennossa, mutta nyt olisi tuhannen taalan paikka uudentyyppiselle "lähirahalle".

Paikallinen rahoitus suoraan paikallisille yrityksille saattaa kiinnostaa myös Päijät-Hämeessä.

– Uskomme, että ihmiset ovat oppineet ymmärtämään oman paikkakunnan yritysten arvon, Saarinen toteaa.

Vauraus Suomi toimii useilla paikkakunnilla. Yritys on joukkorahoittanut esimerkiksi Karhulan valimoa, jonka 55 työpaikkaa olivat vaarassa, kun suuryritys Sulzer luopui pienistä valimoista.

Vauraus Suomi ei ole maan tunnetuin joukkorahoittaja, mutta suurin se on.

Välitettyjen lainojen määrä on ylittänyt 160 miljoonaa euroa, ja syyskuuhun mennessä tänä vuonna yhtiö välitti lainoja 30 miljoonaa euroa – 46 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuussa. Sijoittaja-asiakkaita on yli 6 000, lainaa ottaneita yrityksiä yli tuhat ja toimipaikkoja kahdeksan.

Vauraus Suomi kerää yrityksille lainattavat rahat yksityisiltä ihmisiltä ja yhteisöiltä välittäen ne suoraan yrityksille.

Laki sääntelee ja Finanssivalvonta valvoo

Nykymuotoinen joukkorahoitus on noin kymmenen vuotta vanha ilmiö Suomessa. Mallia otettiin ulkomailta. Suosio kasvoi. Joukkorahoituksella on rahoitettu tuhansia hankkeita – monenmoista toimintaa kirjojen julkaisemisesta pk-yritysten omaan pääomaan ja tuotekehitykseen..

Vuosi 2017 oli merkkipaalu. Suomi sai silloin joukkorahoituslain, EU-alueen ensimmäisen ja parhaan.

Laki selvensi pelisäännöt ja mahdollisti joukkorahoituksen kasvun.

Rahanpesun estäminen, asiakkaiden tunteminen ja muut keskeiset vaatimukset ovat joukkorahoituksen välittäjille samat kuin pankeille. Tämän lisäksi on oman pääoman vaateet. Vauraus Suomi on nykyisin Fivan hyväksymä maksulaitos.

Pankit yhä pääosassa, mutta Basel kahlitsee

Onko tässä vihdoin se puuttuva palanen, innovaatio, joka poistaa tulpan pk-yritysten kasvulta?

– Vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen on pakko tulla osaksi rahamarkkinoita. Joukkorahoitus kasvaa, Elisa Saarinen sanoo ja perustelee.

Pankit ovat ikään kuin kahleissa. Elämme nimittäin Basel 3 -sääntöjen aikaa.

Basel on Sveitsin kaupunki, jossa on laadittu kansainvälisiä sääntöjä rahoitusmarkkinoiden vakauden turvaamiseksi. Vakauteen on pyritty erityisesti vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen. Säännöt ovat tarkoittaneet entistä suurempia oman pääoman vaatimuksia pankeille ja entistä tiukempia rajoja yrityslainoille, -takauksille ja muulle riskinotolle.

Yritys ei välttämättä ole huono, vaikka se pankin näkökulmasta olisikin nykysäännöin "rahoituskelvoton" tai sille voi myöntää vain pienen lainan.

Lainamuotoiselle joukkorahoitukselle on "tilaus". Joukkorahoitus voi tarjota sen puuttuvan 10–20 prosentin osuuden yritysrahoituksen kokonaisuudesta, jolla turvataan tärkeä yrityskauppa tai merkittävä investointi.

Päärooleissa yritysrahoituksessa edelleen pankit ja niiden ohella valtion erityisrahoittaja Finnvera, vakuutusyhtiöt, pääomasijoittajat sekä yrittäjän omat varat tai näiden yhdistelmät.

"Tilaus" on myös erikoistuneille joukkorahoitusyrityksille.

Isot pankit, kuten Nordea ja OP julkaisivat jo joitakin vuosia sitten osakepohjaisen joukkorahoitusmallinsa. Uutta rahoitusvälinettä ei ole kuitenkaan ollut helppo sovittaa suurpankkien toimintamalliin.

Voi valita kohteeksi Päijät-Hämeen

Joukkorahoituksen mekanismi on koeteltu. Vauraus Suomi tekee joukkorahoitusta haluavista yrityksistä määrämuotoisen ilmoituksen, jossa ovat perustiedot ja Asiakastiedon reittaus eli luottokelpoisuusarvio.

Sijoittaja, joka haluaa lainata rahojaan suoraan yrityksille, voi joukkorahoittajan verkkosivulla kertoa omat vaatimuksensa ja toiveensa verkossa olevalla kaavakkeella.

Sijoittajalla sijoittaa joukkorahoitukseen esimerkiksi 10 000 euroa. Sen voi jakaa vaikka 20 eri yritykselle, ilmoittaa haluamansa vähimmäiskorko, laina-aika, ensisijainen alue, esimerkiksi Päijät-Häme ja kohdeyrityksiltä vaadittava luottoluokka, joka on vähintään B.

Vauraus Suomi on aloittanut toimintansa Lahdessa. Yrityksen toiminnasta kertoivat toimitusjohtaja Elisa Saarinen ja aluejohtaja Matti Nieminen. Kuva: Kalle Puttonen

Vastuullisuus entistä tärkeämpää

Pk-yritysten rahoitukselle on nousemassa myös uusia "haasteita".

– Eivät vain nuoret vaan monet muutkin katsovat yhä enemmän sitä, miten vastuullisesti yritykset toimivat. Suuret yritykset keskittyvät yhä suuremmiksi ja pk-yritysten kanta vähenee. Syntyy kyllä paljon aivan pieniä mikroyrityksiä, mutta menee kauan ennen kuin ne voivat kasvaa esimerkiksi merkittäviksi työllistäjiksi, Elisa Saarinen kuvailee.

Pienistä yrityksistä kasvaa kuitenkin niitä, jotka mullistavat toimialoja.

– Katsokaan vaikka kuukausimaksulla toimivan autonpesuyrityksen lupausta "aina puhdas auto" tai parturiketju M-roomin kasvua, Saarinen sanoo.

He vaihtoivat pankista uuteen yritysrahoitukseen

Elisa Saarinen ja Matti Nieminen tekivät teki pitkän uran Handelsbankenissa.

Saarinen perusti 1990-luvulla konttorin Tampereelle. Hän toimi pankin viestintäjohtajana Ruotsissa ja teki sittemmin uraa muun muassa maajohtajana Puolassa ja Saksassa.

Saksa on jo pitkään ollut tilanteessa, josta Suomessa on voitu vain uneksia: saksalaisilla pk-yrityksillä on "ääretön" rahansaantimahdollisuus.

– Saksassa on paljon alueellisia pankkeja, jotka rahoittavat pk-yrityksiä. Korot ovat naurettavan alhaiset, eikä yrittäjän tarvitse pantata taloaan. Jos tulee pankkikriisi, pankit pelastetaan valtion tuella, Saarinen sanoo.

 Hän halusi pois tiukasti säännellystä pankkimaailmasta "hieman riskipitoisempaan" tekemiseen. Äitikin on ollut aikanaan yrittäjä.

Laaja hajautus ja seitsemän prosentin tuotto

Kotimaahan palattuaan Saarinen siirtyi Vauraus Suomen leipiin. Lähes neljä vuotta on nyt takana toimitusjohtajan töitä.

Hän on noudattanut sijoittamisen kultaista sääntöä hajauttamalla rahojaan moneen kohteeseen.

– Olen sijoittanut elokuusta 2016 alkaen kaikkiin lainoihimme – kaikkiaan satoihin lainoihin. Olen sijoittanut uudelleen kaikki korot ja palautuneet sijoitukset. On ollut konkursseja ja maksuviivästyksiä, mutta lopullinen tuotto on ollut tasan seitsemän prosenttia, Saarinen sanoo.

Yritysten aika ei välttämättä riitä rahoituksen pähkäilyyn. liiketoimintajohtaja Matti Nieminen

Toiminta on pyörinyt siinäkin mielessä hyvin, että "ei ole ollut ongelmia saada lainoja täyteen". Suurimmat lainat ovat olleet viisi miljoonaa euroa.

Joukkorahoitus ei tarkoita halpaa lainaa. Siitä peritään tyypillisesti 5–9 prosentin nimelliskorkoa, riskistä ja laina-ajasta riippuen.

– Korko voi olla 5–15 prosenttia, tyypillisesti enintään 9 prosenttia. Sijoittaja saa koko koron. Me saamme osamme merkintäpalkkiosta ja rahoituspalkkiosta.

Linkki pankin ja asiakkaan väliin

Vauraus Suomi toimii nyt Lahdessa, "KOP:n graniittilinnassa" torin reunalla.

Konttoria johtaa monille tuttu mies Matti Nieminen, joka jäi puolisen vuotta sitten pois Handelbankenin konttorinjohtajan paikalta Lahdessa.

Hän sanoi silloin etsivänsä jotain uutta työtä, jossa voi hyödyntää kokemusta yritysrahoituksesta ja päijäthämäläisen yrityselämän tuntemusta.

Vauraus Suomen aluejohtajan työn lisäksi hän on liiketoimintajohtaja Suomen Rahoitusneuvoja oy:ssä.

– Yritysrahoitus ei ole enää niin yksinkertaista kuin joskus aiemmin. Yritysten aika ei välttämättä riitä rahoituksen pähkäilyyn. Toimin tarvittaessa tulkkina asiakkaan, pk-yrityksen, ja rahoittajan välillä, Nieminen sanoo.

Monista palasista koostuvan rahoituspaketin valmistelu on ammattityötä, jossa kokemus on iso etu.

Joukkorahoitus

Lainaa tai osakepääomaa yrityksiin

Lainoja tarjoava Vauraus on 160 miljoonan euron salkullaan maan suurin joukkorahoitusyritys, mutta ilmiön tunnetumpi puoli on osakepääoman kerääminen yrityksiin.

Keväällä 2019 kerrottiin "maan suurimmasta" joukkorahoituksella saadusta pääomasta, kun kuopiolainen apteekkirobottiyritys New Icon keräsi Springvestin alustalta 4,9 miljoonaa euroa.

Toinen tunnettu joukkorahoittaja Invesdor kertoi tällä viikolla, että Saksaan laajentuva, liikkuvaa pyörähuoltoa Yeply oli kerännyt yli puoli miljoonaa euroa pääomaa kahdessa päivässä.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi