Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Metsiä uudistetaan hakkuiden jälkeen nyt entistä ripeämmin – Viivyttely lisää työtä, hidastaa hiilinieluja ja syö metsänomistajan tuloja

Nopeaa metsän uudistamista puoltavat myös taloudelliset syyt. Vielä olisi varaa kiriä.

Jussi Lehmuskoski hoiti metsäpalstansa uudistamisen ripeästi. Hakkuu tapahtui vuonna 2017, maanmuokkaus tehtiin saman vuoden syksyllä, ja uudet kuusentaimet istutettiin kesällä 2018. Kuva: Risto Aalto

Suomen metsiä uudistetaan hakkuiden jälkeen nyt aiempaa ripeämmin. Tämä käy ilmi valtakunnan metsien inventoinnista (VMI), jonka tuorein aineisto on kerätty vuosina 2014–2018.

Avohakatuista metsäaloista on vuoden kuluttua noin kolmasosa viljeltynä, eli maahan on istutettu uusia puuntaimia tai kylvetty siemeniä. Kaksi vuotta hakkuiden jälkeen viljeltynä on lähes kaksi kolmasosaa hakkuualasta.

Kahdella aikaisemmalla inventointijaksolla eli vuosina 2009–2013 ja 2004–2008 avohakkuualoista alle viidesosa oli viljeltynä vuoden kuluttua hakkuista ja noin puolet kahden vuoden jälkeen.

– Tämä alkuvaiheen ripeytyminen, joka viime vuosina on tapahtunut, on merkittävä, mutta siitä voisi vielä kiriä. Toimivan metsänhoidon tavoite voisi olla, että kahden vuoden päästä olisi 90 prosenttia viljeltynä. Siitä ei saa mitään etua, että uudistamista lykkää, toteaa johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Siitä ei saa mitään etua, että uudistamista lykkää.

Metsälain vuoden 2014 muutoksessa metsänomistajien vapauksia metsänhoidon tavoista lisättiin ja metsän uudistamisen valvontaa vähennettiin.

Jos hakkuuaukko ehtii heinittyä tai vesakoitua ennen istutusta, taimien kasvun varmistamiseksi joudutaan tekemään siellä enemmän töitä. Myös metsänomistajan tulevat tuotot siirtyvät eteenpäin, jos uudistamisessa viivyttelee.

Ilmastosyytkin puoltavat nopeaa metsän uudistamista. Tukkimetsä on hiilinielu, eli se sitoo hiiltä ilmasta. Kun metsä hakataan pois, maasta ja hakkuutähteistä alkaa vapautua hiiltä. Ilmastonmuutosta pyritään torjumaan lisäämällä nieluja ja vähentämällä hiilipäästöjä.

– Mitä nopeammin istutus tehdään, sitä nopeammin hiilinielu kehittyy, toteaa apulaisprofessori Aleksi Lehtonen Lukesta.

Eri tutkimuksissa on saatu erilaisia tuloksia siitä, millä aikajänteellä metsästä tulee taimien istutuksen jälkeen jälleen hiilinielu. Tähän kehitykseen vaikuttavat puulaji, kasvupaikka sekä alueen hiilipäästöt lähtötilanteessa.

– Meidän simulointiemme mukaan metsä on nielu 20–30 vuoden päästä istutuksesta. Tämä koskee kangasmaita. Ojitetuilla turvemailla kohde voi olla päästölähde pidempään. Metsitystutkimusten mukaan suurin ja nopein nielu saadaan kuusella ja rehevillä kohteilla, Lehtonen kertoo.

Erään virolaistutkimuksen mukaan metsä kehittyi kangasmailla hiilinieluksi jo kymmenessä vuodessa.

Korhonen arvioi yhdeksi syyksi metsien uudistamisen ripeytymiseen sen, että kantojen korjuu energiakäyttöön on vähentynyt.

Jos latvukset ja kannot aiotaan polttaa energiaksi, niitä yleensä kuivatetaan hakkuupaikalla vuoden verran ja hakkuualalle tehdään vasta sen jälkeen maanmuokkaus istutusta varten.

Tuoreimpien inventointitietojen mukaan avohakkuualoista on kolme vuotta hakkuiden jälkeen viljeltynä yli 80 prosenttia. 6–10 vuotta hakkuiden jälkeen viljelemättä on yhä vajaa kymmenesosa, mutta tästäkin alasta yli puolet on taimettunut luontaisesti vähintään tyydyttävästi.

Siitä ei saa mitään etua, että uudistamista lykkää.

– Se, että kehityskelpoiseksi taimikoksi jää uudistumatta noin neljä prosenttia, on pieni osuus. Se on hyvä tulos. Osa näistäkin alueista voi olla sellaisia, että on viljelty, mutta taimet ovat kuolleet heti, Korhonen sanoo.

Hänen mukaansa metsiä uudistetaan metsäyhtiöiden ja valtion mailla ripeämmin ja kattavammin kuin yksityismetsissä. Maantieteellisesti Etelä-Suomessa ollaan heti hakkuita seuraavina vuosina uudistamisessa nopeampia kuin pohjoisessa.

– Heinittyminen on etelässä suurempi ongelma kuin pohjoisessa. Voi olla, että pohjoisessa luotetaan myös enemmän luontaiseen uudistamiseen eli siihen, että alueelle kasvaa luontaisesti taimia, Korhonen sanoo.

Uuraislainen metsänomistaja Jussi Lehmuskoski ei yleensä viivyttele metsissään uusien taimien istutuksessa päätehakkuiden jälkeen.

– Ostin kuuden hehtaarin metsäpalstan vuonna 2017, ja samana vuonna hakattiin järeä kuusikko siitä pois. Kesän se oli aukeana, syksyllä muokattiin ja keväällä 2018 istutettiin taimet, Lehmuskoski kertoo tuoreen esimerkin.

Uudistaminen tapahtui juuri niin kuin Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi neuvoo metsänomistajia tekemään. Nopeus on valttia, jotta taimet saadaan hyvään kasvuun ennen kuin muut kasvit valtaavat aukot.

– Jokainen menetetty vuosi tuo myös satoja euroja tappiota hehtaarilta. Ja kyllä metsien hiilinielukin on tänä päivänä yksi peruste, kenttäpäällikkö Jussi Linnala Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomesta sanoo.

Mitä nopeammin taimet saa maahan, sitä vähemmällä taimikon perkauksella siinä pääsee ja varmistetaan taimien lähtöä kasvuun. Uuraislainen metsänomistaja Jussi Lehmuskoski

Lehmuskoski tietää, miten nopeasti rehevillä metsämailla aluskasvillisuus ryöhähtää hakkuuaukkoon.

– Tulee horsmaa, heinää ja vadelmaa. Mitä nopeammin taimet saa maahan, sitä vähemmällä taimikon perkauksella siinä pääsee ja varmistetaan taimien lähtöä kasvuun.

Tällä hetkellä Lehmuskoskella on kuitenkin uudistamatta pari vuotta sitten hakattu alue.

– Mietitään vielä, raivataanko sitä pelloksi. Meillä on karjatila, ja pellosta on kova puute.

Uudistamisvelvoite

Metsäkeskus valvoo satelliitin avulla

Säädösten mukaan uudistushakkuualueella pitää olla taimikko 10–25 vuodessa. Aika on lyhin Etelä-Suomessa.

Taimikon tarvittavat perustamistoimenpiteet tulee tehdä kolmen vuoden kuluessa hakkuusta.

Metsäkeskus valvoo tätä käymällä vähintään 1,5 prosentilla ilmoitetuista uudistushakkuukuvioista, tänä vuonna noin 1 500 kohteessa. Niistä noin 10 prosentissa uudistustoimet eivät ole olleet riittävät.

Metsäkeskus aloitti kesällä valtakunnallisen uudistushakkuiden satelliittiseurannan. Sen pilottivaiheen alueilla ilmeni, että hakkuuilmoitukset oli laiminlyöty prosentilla uudistuskohteista.

Lähde: Aki Hostikka, Metsäkeskus
Maarit Vaaherkumpu
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi