Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Lahden ksylitolitehdas kiinnostaa maailmalla niin paljon, että Fazer varautuu jo laajentamaan sitä, vaikkei tehdas ole valmis vielä vuoteen

Fazer-konsernin talousjohtajan Jouni Grönroosin mukaan 40 miljoonan euron hankkeesta on tullut siis jo 50 miljoonan euron hanke. ESS vieraili ksylitolitehtaan työmaalla.

Projektipäällikkö Filip Forsblom on työmaalla tilaajan eli Fazerin edustaja. Hän kurkistelee tässä lähes 20 metrin korkeudessa, miten julkisivuelementtien asennus sujuu. Työmaalla työskentelee tässä vaiheessa kaikkiaan 35 henkeä, mutta myöhemmin noin puolet enemmän. Pelkästään hitsaajia on tulossa 10. Kuva: Sami Kuusivirta

Suomi on kauran suurvalta, maailman toiseksi suurin kauranviejä, ja yksi todiste siitä seisoo Lahden Kasakkamäellä. Fazerin ksylitolitehtaan peruskivi muurattiin toukokuussa, ja tällä viikolla tehtaan työmaalla asennettiin jo viimeisiä julkisivuelementtejä.

Uuden tehtaan on tarkoitus valmistaa ksylitolia kauran kuoresta täysin uudella teknologialla. Kiinnostus uutta valmistusmenetelmää kohtaan on maailmalla niin suurta, että Fazer varautuu laajentamiseen jo tässä vaiheessa, vaikka tehdas on täysin valmis vasta 2020 loppupuolella.

Jo aiemmin on kerrottu, että ksylitolitehdas on 40 miljoonan euron projekti, mutta Fazer-konsernin talousjohtaja ja varatoimitusjohtaja Jouni Grönroos kertoi perjantaina, että konserni on jo valmiudessa investoimaan hankkeeseen tarvittaessa 10 miljoonaa lisää.

Fazerin ksylitolitehtaan työmaalla Lahdessa ollaan jo tässä vaiheessa. Fazerin kauramyllyn viereen rakentuva tehdas on noin 22 metriä korkea, ja vaikka neliöitä ei ole kovin paljon, kuutioita on sitäkin enemmän: yli 45 000. Pääurakoitsija on NCC. Kuva: Sami Kuusivirta

– Käytännössä puhutaan siis 50 miljoonan euron hankkeesta, Grönroos sanoi Vantaalla Fazerilassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Perjantaina saatiin kuulla myös se, että Euroopan investointipankki EIB on myöntänyt Fazer-konsernille 40 miljoonan euron lainan, jolla Fazer rahoittaa etenkin Lahden ksylitolitehtaan rakentamista.

Lainaa käytetään myös Vantaalla ja osin Ruotsin Lidköpingissä tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. Fazerin suunnitelmissa on laajentaa ksylitolin valmistusta myös Ruotsin myllyn yhteyteen.

Kuva: Jani Keronen

Ksylitolitehtaan sisällä seisoessaan joutuu kurkottelemaan niskat kenossa kohti kattoa. Hallin korkeus on lähes 22 metriä, ja tuulikuorma on sen verran suuri, että betonielementtiseiniä on pitänyt tukea teräksisillä asennustukiristikoilla, joita ollaan tällä viikolla päästy poistamaan.

Tehtaassa on noin 4 500 neliötä, mutta kuutioita yli 45 000. Tehtaan suunnittelua tehnyt arkkitehti on kuulemma tokaissut, että "en ole koskaan saanut suunnitella kirkkoa, olkoon tämä minun kirkkoni".

Fazerin projektipäällikkö Filip Forsblom Qtio oy:stä kertoo, että rakentamisen osalta valmista pitäisi tulla kesällä 2020. Sen jälkeen tehdään enää joitakin viimeistelytöitä ja prosessiasennuksia, ja syksyllä 2020 päästään testaamaan prosessia.

– Rakentaminen on edennyt täysin valmistusprosessin ehdoilla, ja prosessilaitteet tulevat Suomesta ja Euroopasta. Vastaavaa ei ole aiemmin rakennettu. Tämä on ollut kaikille osapuolille haastava ja todella kiinnostava rakennusprojekti, Forsblom kertoo.

Omat lisämausteensa ovat antaneet 20 tonnia painavat pilarit, jotka kulkevat kaksikerroksiseksi rakennettavan tehtaan läpi yhtenäisinä kappaleina.

Jahka ksylitolitehdas on valmiimpi, tästä katossa olevasta aukosta lasketaan sisään tuotantolaitteita. Kuva: Sami Kuusivirta

EIB:n tehtävä on antaa rahoitusta EU:n tavoitteita tukeville hankkeille EU:ssa ja sen ulkopuolella. Suomeen viikonlopuksi saapunut EIB:n varapääjohtaja Aleksander Stubb kertoi, että pankki hakee yrityksiä, jotka miettivät tulevaisuutta, ja "Fazer haluttiin portfolioon monestakin syystä".

– Olen itse suuri ksylitolipurukumin ystävä, olenhan terveyspoliisi, Stubb heitti, mutta lisäsi sitten Fazerin olevan yrityksenä menestyvä ja eteenpäin katsova, joten "EIB:n oli helppo lähteä mukaan hankkeeseen".

Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum sanoi Lahden ksylitolitehtaan täyttävän EIB:n kiertotalousvaatimuksetkin. Tehtaassa ylimääräiseksi jäävä kaurankuorimassa hyödynnetään polttoaineena biolämpölaitoksella, joka rakennetaan tehtaan viereen. Biolämpölaitoksella tuotettu lämpö- ja sähköenergia menee Lahden tehdasalueen käyttöön ja pienentää siten tehtaan ympäristöjalanjälkeä.

Biolämpölaitoksen rakentaa Lahti Energia ja laitos jää Lahti Energian omistukseen ja valvontaan. Fazer ostaa tuotetun energian palvelusopimuksella. Lämpölaitoksen on tarkoitus valmistua samaan aikaan kuin ksylitolitehdas.

Fazerin Lahden ksylitolitehtaan työmaalla tehtiin tällä viikolla myös pintalattiavaluja. Lattia suojataan valun jälkeen muovilla, jottei betoni pääse kuivumaan liian nopeasti. Alakertaan tulee tuotantolaitos ja varastotilaa, yläkertaan rakennetaan toimisto- ja neuvottelutiloja sekä laboratorio. Vantaan Fazerilan tyyppistä vierailukeskusta tähän rakennukseen ei tule. Kuva: Sami Kuusivirta

Christoph Vitzthum sanoo, että suurin osa maailman ksylitolista tehdään tällä hetkellä Kiinassa, mutta sen laatu ei ole yhtä hyvä kuin suomalaisen ksylitolin. Niinpä moni on kiinnostunut Lahden tehtaan antimista, ja merkittävä osa tehtaassa tehtävästä ksylitolista meneekin raaka-ainemyyntiin niin kotimaahan kuin ulkomaille. Ksylitolia hyödyntää elintarviketeollisuuden ohella myös kosmetiikka- ja lääketeollisuus.

Osa ksylitolista menee toki Fazerin omiin tuotteisiin.

– Meillä on Suomen ainoa purukumitehdas Karkkilassa, ja esimerkiksi siellä hyödynnetään osa ksylitolista, Vitzthum sanoo.

Fazerin mukaan Lahden ksylitolitehtaan valmistusprosessi on ainutlaatuinen, sillä kauran kuoria ei ole aiemmin hyödynnetty ksylitolin kaupallisessa valmistuksessa. Tehtaasta tulee maailman ensimmäinen ksylitolitehdas, jonka raaka-aine tulee yrityksen omasta tuotannosta.

– Kaurabuumi on vasta alkamassa. Me emme halua sanoa ihmisille, mitä heidän pitäisi syödä, mutta seuraamme muuttuvia ruokailutottumuksia, ja ihmiset haluavat lisää tietoa ruuasta ja siitä, miten ja missä se on tehty. Me seuraamme tietenkin tätä kehitystä, Vitzthum kertoo.

Fazerin ksylitolitehtaan peruskivi muurattiin Lahdessa toukokuussa. Kuvassa konsernijohtaja Christoph Vitzthum ja toimitusjohtaja Mats Liedholm. Kuva: Sami Kuusivirta

Hän lisää, että Fazer on viimeisen viiden vuoden aikana lisännyt merkittävästi tutkimus- ja kehitystyötä, yhteistyötä yliopistojen kanssa ja yhteistyötä jopa kilpailijoiden kanssa. Uudenlaisen ksylitolin valmistusmenetelmän syntyminen on ollut Vitzthum mukaan pitkällisen kotimaisen ja ulkomaisen yhteistyön tulos.

Lue myös: Fazer ostaa Kaslinkin – yrityskaupan taustalla on kauratuotteiden suosion kasvu
 

– Ollaan otettu kaksi askelta eteen ja yksi taakse, ja kiitos meidän uskomattoman hienon tutkimusporukan ja lukemattomien toistojen ollaan nyt tässä.

Kolmen viime vuoden aikana Fazer on investoinut yhteensä noin 195 miljoona euroa, joista 136 miljoonaa Suomeen.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi