Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous
Saara
Larkio
saara.larkio@ess.fi

Näkökulma: Verkkokaupassa muhii valtava käyttämätön potentiaali - Lahdessa kuultiin juuri yksi esimerkillinen menestystarina

"Ihmisistä on ihanaa, kun joku valitsee heidän puolestaan", sanoo Finnish Design Shopin operatiivinen johtaja. Voisiko Lahden Muotoiluinstituutilla olla oma verkkokauppa?

Verkkokauppa Finnish Design Shop -verkkokaupan operatiivinen johtaja Reetta Noukka puhumassa 900 hengen yleisölle Lahden M-päivässä Sibeliustalolla torstaina. M-päivä on koonnut yhteen markkinoinnin ja myynnin ammattilaisia jo vuodesta 2005. Kuva: Sami Kuusivirta

Kun Reetta Noukka kysyy salissa olevalta 900 hengeltä, kuinka moni tuntee Finnish Design Shopin, suurin osa käsistä nousee ylös.

Vaikka verkkokaupan kivijalkakaupat jyräävästä vaikutuksesta on puhuttu jo pitkään, vasta 15 prosenttia huonekalukategorian ostoksista tehdään netissä. Suomalaiset käyvät kyllä katsomassa tuotteita verkkokauppojen sivuilla, mutta menevät sitten tekemään konkreettisen ostoksen kivijalkakauppaan.

Tämä selviää tuoreesta pohjoismaisesta vähittäiskaupan Retail buying study 2019 -tutkimuksesta.

Toisin sanoen verkkokaupassa on valtava käyttämätön potentiaali, ja koko keskustelu verkkokaupasta pitäisi saada uusille urille. Lakata voivottelemasta, miten verkkokauppa tuhoaa kivijalkakaupat ja kuinka suomalaisten rahat valuvat ulkomaisille toimijoille. Miettiä sen sijaan, miten saataisiin ulkomaalaiset ostamaan tuotteita tai palveluita kotimaisista verkkokaupoista.

Kun Finnish Design Shop -verkkokaupan operatiivinen johtaja Reetta Noukka puhuu torstaina myynnin ja markkinoinnin ammattilaisille Lahden Sibeliustalolla pidetyssä M-päivässä, yleisö palkitsee Noukan esityksen raikuvilla väli- ja päätösaplodeilla.

Finnish Design Shopin Reetta Noukka kertoo, että suomalaiset tekevät muihin pohjoismaalaisiin verrattuna eniten verkko-ostoksia. Kun puhutaan Finnish Design Shopin asiakkaista, "Suomalaiset ostavat eniten valkoisia tuotteita. Kun oikein halutaan repäistä, ostetaan harmaata. Ulkomaalaiset ostavat enemmän värikästä ja vähemmän valkoista", hän kertoo. Kuva: Sami Kuusivirta

Verkkokauppa Finnish Design Shop on maailman suurin pohjoismaisen designin verkkokauppa, jonka suurin omistaja on mediatalo A-lehdet. Turkulaisyrityksen liikevaihto oli yli 20 miljoonaa euroa 2018, ja tänä vuonna jo yli puolet myynnistä ja asiakkaista tulee Suomen ulkopuolelta.

Yrityksen asiakasmäärät ovat kasvaneet tasaisesti siitä lähtien, kun se perustettiin 2004. Verkkokaupalla on oma 5 000 neliön varasto Turussa ja toimistot Turussa ja Helsingissä. Työntekijöitä on 70, ja valikoimissa on yli 190 brändiä. Myös verkossa toimiva käytettyjen designtuotteiden kauppapaikka Franckly.com on Design Shopin kehittämä. Finnish Design Shop julkaisee myös omaa Design Stories -verkkolehteä, johon tehdään A-lehti-kytköksestä huolimatta lähes kaikki sisältö itse.

Yrityksellä on oma, kaikille avoin muotoilukilpailu FDS Award, jossa pitää suunnitella erityisesti verkkokauppaan sopiva kodin tuote.

– Haluamme edistää uusien tuotteiden tuotantoon saamista, ja markkinoimme kilpailua myös alan oppilaitoksiin kuten Lahden Muotoiluinstituuttiin, Noukka kertoo.

Hanna Anosen palkittu akustiikkateos, huovasta tehty Pala Habitaressa 2016. Muotoilun avulla voidaan toteuttaa arkea parantavia ratkaisuja esteettisesti. Kuva: Kai Sinervo

FDS Awardin kautta on löytynyt esimerkiksi muotoilija Hanna Anosen värikäs Cocktail-kattovalaisin, joka päätyi useisiin sisustuslehtiin muun muassa Porin Asuntomessujen yhteydessä, ja nyttemmin tuotantoon kotimaisen Hakolan kautta.

Finnish Design Shop lienee monien mielestä aplodinsa ansainnut, mutta kun Noukka istuu esityksensä jälkeen alas haastattelua varten, hän korostaa, että tähän pisteeseen on tultu "tekemällä monta pientä asiaa hyvin pitkän ajan kuluessa". On osattu rajata tuotevalikoima oikein, ja se taas on mahdollistanut varaston pitämisen Suomessa ja nopeat toimitukset asiakkaille.

– Ihmisillä on nykyään vähän aikaa, ja heistä on ihanaa, kun joku valitsee heidän puolestaan.

Noukka kaipaisi Suomeen enemmän puhetta siitä, miksemme itse tee kansainvälisiä verkkokauppoja. Finnish Design Shopin perustaja Teemu Kiiski päätti heti yrityksen luodessaan, että ulkomaille tähdätään.

Onko tässä Noukan vinkki lahtelaisille?

– Muotoiluinstituutista on tullut monia eturivin suomalaisia huipputekijöitä. Suomen ongelma ei ylipäätään ole se, etteikö meillä olisi hyviä muotoilijoita. Mutta muotoilukoulutuksessa pitäisi auttaa nykyistä enemmän opiskelijoita löytämään myös valmistaja tuotteelleen.

Antti Evävaara suunnittelemassaan Silence-tuolissa vuonna 2015. Kuva: Mirja Hussain

Onhan heitä: vaatesuunnittelija Katri Niskanen, Marimekon vaatesuunnittelija Mika Piirainen, kansainvälinen dokumentaristi Mika Taanila, ohjaaja Kari Juusonen, Vuoden 2020 nuoreksi taiteilijaksi valittu valokuvataiteilija, helsinkiläinen Aapo Huhta, Vuoden nuoreksi muotoilijaksi 2019 valittu Laura Väre ja lukemattomia muita. Nimittäin Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista eli Muotsikasta valmistuneita.

Onhan meillä Lahdessa myös monia tunnustuksia saanut muotoilija ja sisustusarkkitehti Tapio Anttila, joka sai viime vuonna Pro Finlandia -mitalin ja aiemmin Kaj Franck -palkinnon. Löytyypä täältä lukuisille suuryrityksille – muun muassa Google, Siemens, Nokia ja L'Oréal – akustisia kalusteitaan myynyt huonekalusuunnittelija Antti Evävaarakin.

Lahden seudulla toimii useita muotoilulla menestyneitä ja maailmallakin tunnettuja yrityksiä, kuten Isku, Kemppi, Luhta ja Stala.

Muotoiluinstituutin ja Lahden arvo on designpiireissä selvä, mutta kun Lahti Design Week järjestettiin toukokuussa, tapahtumakoordinaattori Laura Montonen latasi ESS:n haastattelussa, että "lahtelaiset eivät itse arvosta designia." Montosen mukaan monet luulevat, että Muotoiluinstituutti on lähtenyt Lahdesta kokonaan, vaikka se vain muutti Paavolasta NiemiCampukselle Mukkulaan.

Lahtelaisen muotoilun merkitys ja hienous tuntuu toisinaan hukkuvan kohinan alle, kun rutistaan kampuksen syrjäisestä sijainnista ja tai ammattikorkeakoulujen taloudellisesta ahdingosta.

Voisiko Muotsikan opiskelijoiden töitä ostaa jonain päivänä omasta verkkokaupasta?

Lahdessa hyviä ideoita selvästi riittää, pointti on löytää tuotteille valmistaja, markkinoija ja fiksusti mietitty jakelukanava.

Havainnekuva LADista eli Lahden taide-, juliste- ja muotoilumuseosta, joka avataan Lahden keskustaan Malskille kesäkuussa 2021. Kuva: LAD

Malskille kesällä 2021 avautuvaan LAD-museoon kohdistuu kovia odotuksia. LADin museoamanuenssi Paula Korte kertoo, että tällä viikolla Lahdessa pidetyssä muotoilun työpajassa tuli selväksi, että muotoilijat sekä paikalla olleet Muotoiluinstituutin muotoilun lehtorit toivoivat, että Malskin ja LADin myötä Lahden tunnettuus muotoilukaupunkina kasvaa. Korte sanoo, että työpajassa kiinnostus Malski-keskusta ja LADia kohtaan oli huomattavaa.

– Keskukselle on selkeä kysyntä ja tarve Lahden kulttuuritarjonnassa. Tärkeäksi keskustelunaiheeksi nousi myös muotoilun laaja-alaisuudesta kertominen: muotoilu ei merkitse vain esineiden suunnittelua, vaan muotoilu koskettaa kaikkea kaupunkikokemuksesta palvelumuotoiluun, projektinhallintaan ja toimiviin käyttöliittymiin, Korte sanoo.

Työpajassa tuotiin esiin, että yksi tehokas keino kertoa tällaisesta laaja-alaisesta muotoilusta ovat toimivat opasteet Matkakeskukselta Malskille.

– Hyvät opasteet kaupunkitilassa ovat taitavan muotoilun käyntikortti.

Niinpä, ehkä liian usein ymmärrämme muotoilun vain jakkaroina tai muina huonekaluina, niin kauniita kuin ne voivat ollakin.

Muotoilu on myös sitä, miltä tuotteen käyttäminen tuntuu tai mihin se vaikuttaa, kuten nyt vaikkapa juuri tietynlaisella autolla ajo. Ja siitäkin Muotoiluinstituutissa ymmärretään yhtä sun toista, onhan Lahdessa opiskelleita ajoneuvomuotoilijoita päätynyt töihin muun muassa Teslalle ja Toyotalle.

Design Forum Finland valitsi helsinkiläisen Laura Väreen Vuoden nuoreksi muotoilijaksi 2019 Kuva: Helena Soinio

Lahdessa tällä viikolla vieraillut Design Forum Finlandin toimitusjohtaja Petteri Kolinen kertoo, että globaalisti vain viisi prosenttia yrityksistä käyttää muotoilua strategisesti hyödykseen tällä hetkellä. Tämä kävi ilmi The New Design Frontier -tutkimuksessa, jossa oli mukana 2 200 erisuuruista yritystä ympäri maailman.

– Käyttämätöntä potentiaalia on siis valtavasti. Lahden muotoilukoulutuksessa olisikin olennaista osata katsoa kauas tulevaisuuteen eli missä muotoilun tarve on esimerkiksi 10 vuoden päässä. Ihmiskeskeisyyden ja helppokäyttöisyyden varmistaminen ovat muotoilun isoin funktio tulevaisuudessa, muotoilun markkinointiorganisaatiota edustava Kolinen sanoo.

Tällä Kolinen viittaa koko ajan lisääntyvän teknologian käytön helppouteen. Toinen iso suuntaus muotoilussa on se, että pelkkä tuotteen alkuperäinen tarkoitus ei enää riitä. Toisin sanoen esimerkiksi takkia ei osteta enää vain siksi, että se lämmittää. Kuluttaja haluaa elämyksellisyyttä eli tunteen siitä, että takki on hyvännäköinen ja brändi miellyttää itseä. Lisäksi kuluttaja haluaa kokemuksen siitä, että kuuluu ympäristövastuulliseen, isompaan porukkaan ja osallistuu siten luonnon turvaamiseen yhteiskunnallisella tasolla.

Tuote pitää siis osata myydä hyvin. Ja tässä on Suomessa parantamisen varaa, sanovat niin Kolinen kuin Noukka.

Muotoilija Harri Koskinen on hänkin valmistunut aikoinaan Lahden Muotoiluinstituutista. Koskinen on suunnitellut muun muassa suositun Block-valaisimen, kauttimen suomalaiselle Genelecille ja pienten mökkien Kontti-malliston Honkarakenteelle. Kuva: Mirja Laukka-Kiikkala

Miten muotoiluyrittäjien kilpailukykyä tulisi tukea Lahdessa?

Muotoilun asiantuntijajärjestö Ornamon tutkimusten mukaan julkiset hankinnat ovat merkittävä markkinasegmentti noin 40 prosentille Ornamon jäsenten yrityksistä.

– Tulevina vuosina myös muotoilukonsultointi lisääntyy kun kunnat ostavat hankintaprosesseja yhä enemmän yksityiseltä sektorilta. Muotoiluhankinta tarkoittaa usein kalusteiden, tilasuunnittelun tai palvelumuotoilun ostamista. Hankinta voi myös syntyä näiden kolmen suunnittelun osa-alueen yhdistelmästä, kertoo Ornamon asiantuntija Asta Boman-Björkell.

Boman-Björkellin mukaan käsillä on myös suuri kaupunkiympäristön muutos; korjausrakentamisen osuus on jo yli puolet kaikesta rakentamisesta. Monet kuntien virastot, terveyskeskukset ja koululaitokset ovat elinkaarensa päässä. Tässä on saumaa luoda uudenlaista palvelumuotoilua, ja kunnilla on useita mahdollisuuksia tukea muotoiluyrittäjien kilpailukykyä.

– On hienoa, jos kunta voi pilkkoa julkisia hankintojaan mahdollisimman pieniin osiin. Se tarkoittaa useampien yrittäjien mahdollisuutta osallistua kilpailutuksiin. Myös yhteistarjousten jättämiseen voi kannustaa, Boman-Björkell sanoo.

Kunta voi tukea muotoiluyrittäjien kilpailukykyä luomalla positiivista kenttää yrittämiselle ylipäätään, "nostaa paikallisia tekijöitä esiin".

– Tähän liittyen Malskin Taide- ja muotoilukeskuksen perustaminen on fantastinen avaus!

Lahden Muotoiluinstituutin kalustemuotoilun lehtori Vesa Damski sanoo, että Lahden brändi vaikuttaa myös Muotsikkaan, mutta ennen kaikkea "Muotsikka nostaa Lahden vetovoimaa". Kuva: Mirja Hussain

Yksin kuntien varaan on silti turha laskea. Kuten todettua, muotoilijan ei tarvitse juuttua Suomen kapeille markkinoille – tie menestykseen kulkee yhä useammin kansainvälisyyden ja yhteistyön kautta. Design Forum Finlandin Petteri Kolisen mukaan moniosaajatiimit ja yhteisöllinen yrittäminen ovat tulevaisuuden juttu, ja nuorten polvien helposti omaksuttavissa.

– Muotoilija ei perinteisesti ole luonteeltaan markkinointihenkinen, vaan brändäys voi tuntua vastenmieliseltä. Kuitenkin hyvä digiläsnäolo, brändäys ja joukosta erottuminen ovat tärkeitä muotoilun viemisessä maailmalle. Muotoilija voi antaa nämä brändäyshenkisen yhteistyökumppanin tehtäväksi, Kolinen sanoo.

Muotoiluinstituutin kalustemuotoilun lehtori Vesa Damski on sitä mieltä, että vaikka Lahdella ei tutkimusten mukaan ole vetovoimaa, Muotsikalla on.

– Iso osa meidän opiskelijoistamme käy täällä Helsingistä käsin. Olemme oikeastaan ainut muotoilukoulutusta antava taho Suomessa, joka keskittyy vielä fyysiseen tekemiseen ja product designiin. Meidän ei edes kannata yrittää kilpailla aineettomaan muotoiluun keskittyvien koulutustarjoajien kanssa.

Damskin mukaan Muotsikassa käydään kyllä koko ajan keskustelua siitä, millaista muotoilua tulevaisuudessa tarvitaan. Verkkokauppa ei hänen puheissaan vilahda.

Onko sillä loppujen lopuksi väliä, mitä Lahdesta tai Lahdessa rutistaan, kun muotoilutuotteiden kauppa voi olla ja usein onkin globaalia?

Muotoilun eri muodot

Mikä menestyy nyt?

Muotoilun perinteisen ydintoimialan muodostavat muotoiluintensiivisen teollisuuden, muotoilun palveluliiketoiminnan ja taiteellisen luomisen toimialat. Nämä yhteensä tuottavat 3,42 miljardin liikevaihdon ja työllistävät yli 19 000 työntekijää. Yritysten lukumäärä on 6 700.

Muotoiluintensiivisen teollisuuden liikevaihto on ollut loivassa laskusuhdanteessa vuodesta 2010. Muotoiluintensiivisten palveluyritysten liikevaihto on sen sijaan kasvanut vuosina 2010–2017 54 prosenttia ja on 261 miljoonaa euroa.

Digitaalisen muotoilun liikevaihto on kasvanut samalla tarkastelujaksolla jopa 96 prosenttia ja on suuruudeltaan 7,17 miljardia.

Lähde: Ornamo; Tilastokeskuksen yritystoimintatilasto 2017; Tilastokeskuksen rakenne- ja tilinpäätöstilasto 2017, sis. elinkeinonharjoittajat
Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi