Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Kuusen suosioon metsänviljelyssä liittyy riskejä ilmaston lämmetessä – laji on herkkä tuuli- ja hyönteistuhoille sekä kuivuudelle

Kuusimetsät yleistyvät etenkin Suomen etelä- ja keskiosissa. Kuva: Tuire Punkki

Kuusi valtaa alaa metsistä varsinkin Suomen etelä- ja keskiosissa. Ilmaston lämmetessä tähän liittyy riskejä.

– Kuusi on kotimaisista puulajeistamme herkin kuivuudelle sekä tuuli- ja hyönteistuhoille. Ilmastonmuutoksen myötä meilläkin on edessä näihin liittyviä ongelmia, metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Metsäkeskuksesta sanoo.

Remeksen mukaan Keski-Euroopassa tilanne on jo huolestuttava. Esimerkiksi Saksan ja Tšekin suurissa kuusikoissa on viime vuosina jouduttu tekemään laajoja hakkuita luonnontuhojen vuoksi. Myrskyt ovat kaataneet paljon metsää, ja kaarnakuoriaisiin kuuluvat kirjanpainajat ovat iskeneet vaurioituneisiin puihin.

Ilmaston lämmetessä Suomeen ennustetaan lisää kuivia jaksoja ja myrskyjä sekä otollisempia olosuhteita hyönteisille.

Kuusen osuus metsänviljelyalasta on joissakin maakunnissa jopa 80 prosenttia

Suomessa kuusen osuus metsänviljelyalasta oli Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan viime vuonna suurin eli noin 80 prosenttia Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa. Myös Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla kuusen osuus oli yli 70 prosenttia.

Kuva: Tuija Tyrväinen

Metsänviljelyllä tarkoitetaan metsän uudistamista istuttamalla taimia tai kylvämällä siemeniä.

Alueelliset erot ovat suuret. Lapissa ja Kainuussa, missä maasto on monin paikoin kuuselle liian karua, kuusen osuus metsänviljelyalasta oli viime vuonna hieman alle 20 prosenttia.

Valtakunnallisesti kuusen osuus metsänviljelyalasta oli vielä parikymmentä vuotta sitten noin kolmasosa. Viime vuonna se oli hieman yli puolet. Suurimmillaan vuosina 2009 ja 2012 kuusen osuus oli 55 prosenttia. Kuusen suosiminen näyttää vähentäneen erityisesti koivun istutuksia.

"Toistaiseksi meidän kuusikkomme voivat yleensä hyvin"

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Jari Hynysen mukaan Suomen kuusimetsillä ei vielä nykyisin ole hätää.

– Toistaiseksi meidän kuusikkomme voivat yleensä hyvin, mutta metsien kuusettuminen eteläisessä Suomessa voi pitkässä juoksussa olla riskaabelia. Eikä ole metsien kuvan ja monipuolisuuden kannalta hyvä juttu, että on yhtä ja samaa puulajia yli puolet Suomea.

Esimerkkinä riskeistä Hynynen mainitsee kirjanpainajat.

– Nyt muutamana kesänä kirjanpainajia on ollut Suomessa paikoin jopa kaksi sukupolvea, kun aiemmin niitä oli yksi sukupolvi kesässä. Se on äkillinen ja paha tuholainen.

Kuva: Tuija Tyrväinen

Uhkana on Hynysen mukaan myös lahottajasieni juurikääpä, jota esiintyy yleisesti Etelä-Suomen metsissä. Siksi talvien lyhentyessä pitää olla tarkkana harvennushakkuiden ajankohdassa.

– Jos mennään kuusikoihin tekemään harvennuksia sulan maan aikaan, juurikääpä kiittää. Siellä tulee ajourapainaumia ja juuristovaurioita, ja ne ovat portti auki sieni-itiöille.

Hynynen arvioi hallitun sekapuuston kasvatuksen lisääntyvän, ja sillä voidaan vähentää riskejä.

– Kuusen seassa voidaan kasvattaa lehtipuuta, ja kyllä mänty-kuusi-sekametsätkin näyttävät toimivan ihan hyvin.

Remeksen ja Hynysen mukaan kuusettumistrendin muutokseen tarvitaan hirvikannan säätelyä. Hirvet syövät männyn- ja koivuntaimia, mutta eivät kuusentaimia.

– Hirvituhojen välttäminen on johtanut tilanteeseen, jossa kuusta viljellään nyt myös liian karuilla kasvupaikoilla. Siten tuhoalttius lisääntyy kuivina kausina, Remes toteaa.

Kuusenviljely

Yleistymiseen on monia syitä

Kuusen suosimiseen metsänviljelyssä on useita syitä.

Jos taimien istutuksessa käytetään mätästävää maanmuokkausta, kuusi lähtee kasvamaan alkuvaiheesta asti nopeasti. Tämä vähentää hoitotöiden tarvetta.

Hirvet aiheuttavat vaurioita mänty- ja koivutaimikoissa, mutta jättävät kuusentaimet rauhaan. Tämänkin vuoksi kuusi on varma vaihtoehto.

Kuusipuun kysyntä on pysynyt varsin vakaana, ja suomalainen kuusisahatavara on ollut haluttua myös ulkomailla.

Puukaupassa kuusesta maksetaan sekä tukkeina että kuitupuuna nykyisin parempaa hintaa kuin männystä ja koivusta.

Metsänomistajalle kuusen taloudellinen tuotto-odotus on hyvä.

Lähde: Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes.
Maarit Vaaherkumpu
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi