Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Suomeen on myyty liki miljoona lämpöpumppua ja Markku Peltonen on ostanut niistä kaksi Orimattilaan: "Oli aika iso säästöpotentiaali"

Pumppukauppa roihahti tammi-syyskuussa lähes käsittämättömään 40 prosentin vuosikasvuun. Maalämpö nousi uudelleen muotiin. Lämpöpumppuihin on vuosien mittaan investoitu 5 miljardia euroa. "Tässä on ehkä Suomen suurin ympäristöteko, ainakin suurin kuluttajien rahoilla tehty", alan yhdistyksen Sulpun toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen arvelee.

Markku Peltosella menossa toinen ilmalämpöpumppu. Ensimmäisessä oli ongelmia, toisessa ei ole ollut. Kuva: Sami Kuusivirta

Suomeen on myyty melkein miljoona lämpöpumppua. Kaksi niistä on hankkinut Markku Peltonen rintamamiestaloonsa Orimattilan Virenojalle.

Hän tietää kokemuksesta, mihin pumppu pystyy energiansäästäjänä. Tieto ei ole mutua, vaan mittareista katsottuja kulutuslukemia kirjattuina pienille paperilapuille.

– Tässä on niistä yhteenveto, sanoo Peltonen näyttäen käsinkirjoitettua taulukkoa.

Ylimmällä rivillä on 33 000 kilowattituntia. Se on talon keskimääräinen vuosikulutus vuoteen 2006 asti. Viime vuosina keskikulutus on ollut 18 000 kilowattituntia.

Nämä lukemat, lämpötiloiltaan erilaiset vuodet ja taloon tehdyt parannukset huomioon ottaen syntyy päätelmä.

– Ilmalämpöpumppu maksaa itsensä takaisin viidessä vuodessa, sanoo Markku Peltonen, ja se on varovaisesti sanottu. Hän on vuosien varrella kuullut yllin kyllin myyntimiesten ylisanoja eikä itse halua kaunistella tilastoja.

Talon uudempi ilmalämpöpumppu maksoi asennuksineen noin 2 000 euroa, ja vastaava summa taisi kertyä sähkönsäästöstä kolmessa vuodessa.

"Maalla riittää 19–20 astetta"

Peltosen talo on isoisän vuonna 1952 rakentama "modifioitu" 140-neliöinen rintamamiestalo.

Peruslämmön ovat antaneet 1960-luvun halvan yösähkön aikoina pönttöuuneihin asennetut sähkövastukset. Vuorokautista sisälämmön vaihtelua on tasattu sähköpatterein.

Talossa asuu kaksi ihmistä. On tulisijoja, joita lämmitetään talvikaudella. Tavoitelämpötila on 19–20 astetta.

– Se riittää täällä maalla, mutta ei riittäisi varmaankaan kaupunkiasujalle, Peltonen hymähtää.

"Oli aika iso säästöpotentiaali"

Perusteellinen tiedonkeruu ja asioiden pohdiskelu ovat perua vanhasta ammatista: Peltonen, 70, teki pitkä uran Etelä-Suomen Sanomien toimittajana keskittyen viime työvuosinaan ympäristöasioihin. Niihin kuului myös energiansäästö.

Mies päätti toimia, olihan sähkölämpötalo melkoinen energiasyöppö, omistajan sanojen mukaan "harakanpesä", jota ei ollut ainakaan yltiöpäisesti lisäeristetty.

Kiinnostava vuosiluku on tässä 2007, sillä loppuvuodesta 2006 talo sai ensimmäisen ilmalämpöpumpun.

Vuonna 2006 tulivat myös uudet kolmilasiset ikkunat, mikä pudotti vuosikulutusta arviolta 5 000 kilowattituntia.

Sisäyksikön luukku aukeaa kätevästi paljasten suodattimet. Siniset suodattimet Markku Peltonen puhdistaa parin viikon välein. Kuva: Sami Kuusivirta

Ennen ikkunoita ja pumppua vuonna 2006 kirjautui siis 33 000 kilowattitunnin vuosikulutus.

– Oli aika iso säästöpotentiaali.

Viime vuosien kulutusluvut ovat olleet 16 000 – 19 000 kilowattituntia. Korkein luku on vuodelta 2016, joka muistetaan pakkasistaan.

– Ei noita voi vuoteen 2006 suoraan verrata, sillä ikkunanvaihdon lisäksi on hankittu kaksi uutta ovea, mutta niiden vaikutus on pienempi.

Ensimmäinen hyytyi ja joutui vaihtoon

Menossa on toinen ilmalämpöpumppu. Ensimmäinen rupesi hyytymään reilut neljä vuotta toimittuaan.

– Ei ollut mekaanista vikaa, mutta sen tunsi ihan kädellä koskien. Laite meni vaihtoon. Sittemmin selvisi, että ongelman aiheutti asennusvirhe. Uuden laitteen kanssa ei ole ollut ongelmia.

Niin kuin omakotiasuja saattoi havaita, 2000-luvun alun pumppuhuuma toi muassaan lieveilmiöitä.

Tutkijaopettaja Mika Luoranen LUT-yliopiston kestävyystutkimusyksiköstä muistaa, miten pumppusanojen ja lyhenteiden sekamelskainen käyttö hämmensi ihmisiä.

– Edelleen puhutaan lämpökertoimista (COP), mutta tietoisuus siitä, että kerroin muuttuu ilmalämpöpumpuissa ulkoilman lämpötilan mukaan, on noussut. Pitää muistaa, että ilmalämpöpumpuissa hyötysuhde vaihtelee ilman lämpötilan mukaan, jolloin vaihtelu voi olla plus 30 asteesta miinus 30 asteeseen, Luoranen muistuttaa.

Myyntikäyrät kertovat kysynnän ryöpsähdyksestä 2000-luvun alkuvuosina. Sitten alkoivat ongelmat. Asennuksiin oli lähdetty mies ja pakki -periaatteella, ja eräiden selvitysten mukaan valtaosassa ongelmia syynä oli asennus. Laitteissa oli laakerivikoja. Pumppu saattoi kestää vain vuoden.

– Tällaisista ongelmista ei nykyään enää kuule puhuttavan. Ainakin parhailla merkeillä laatu ja lämpökertoimet ovat nousseet uudelle tasolle. Asennuksia saa teettää vain pätevillä asennusliikkeillä, joista Tukes ylläpitää rekisteriä, Luoranen toteaa.

Suodattimille pientä putsausta ja kerran vuodessa vaihto

Virenojan kylällä Peltosen olohuoneessa, ylhäällä nurkassa, hurisee uuden polven pumpun sisäyksikkö – on hurissut jo syksystä 2012 lähtien.

Laitteessa on kahta lajia suodattimia. Toiset omistaja huuhtaisee parin, kolmen viikon välein. Toiset suodattimet vaihtuvat ohjeen mukaan kerran vuodessa.

– Muuta ei tarvitse tehdä sisällä.

Lue myös: Lämpöpumput tulivat peruslämmön täydentäjiksi – Lahden uusilla pientaloalueilla joka toinen talo liitetään kaukolämpöön
 

Pihan puolella seinässä on laitteen ulkoyksikkö, josta valuu vettä lasten punaiseen muovipulkkaan ja ulommaksi seinästä.

 – Pitää huolehtia, että vesi ei valu talon perustuksiin. Talvella kun laite käy lähes jatkuvasti, vettä kertyy parissa päivässä parikymmentä litraa.

Ilmalämpöpumppu voisi myös viilentää, mutta helteillä Peltosen käytössä ovat perinteisemmät konstit: verhot ikkunoihin ja yöksi läpiveto.

– Viime kesänä viilennys oli päällä yhteensä 48 tuntia, toissa kesänä nelisen vuorokautta.

Uusi hurja ennätys tulossa: kasvu 40 prosenttia

Suomen hellekesät ovat roihauttaneet pumppukaupan ennätysmäisen koville kierroksille. Uusia lämpöpumppuja myytiin viime vuonna enemmän kuin koskaan, 75 000.

Uusi ennätys syntyy tänä vuonna, ja alan toimijat pitävät "miljoonan pumpun" juhlat marraskuussa Helsingissä.

– Huuma on palannut. Myynti nousee yli 90 000 pumpun, jopa lähelle 100 000:aa, arvioi toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen lämpöpumppuyhdistys Sulpusta.

Hän sai perjantaina käsiinsä uunituoreen tilaston, jonka mukaan syyskuun loppuun mennessä oli myyty 40 prosenttia enemmän pumppuja kuin viime vuonna samaan aikaan.

Taantuma jäi taakse myös maalämpöjärjestelmien kaupassa: yhdeksän kuukauden myynnin lisäys oli 12 prosenttia.

– Entistä isompia pumppuja myydään, joten kilowatit ja investoinnit kasvavat tuotakin enemmän, Hirvonen sanoo muistuttaen, että maalämmön ennätysvuosina myyntiä paisuttivat huomattavat energia-avustukset.

Kun Suomi hurahti

Suomi hurahti lämpöpumppuihin Ruotsin mallin mukaan. Menekkiä kuumensivat 2000-luvun alussa kuumat kesät.

– Siinä mielessä huuma on kyllä haihtunut, että lämpöpumput ovat vakiintuneet kaukolämmön päävaihtoehdoksi pientaloissa, kuvaa tutkijaopettaja Mika Luoranen LUT-yliopistosta.

Noin 70 prosenttia uusista pientaloista lämpiää lämpöpumpulla.

Kuva: Juha Peurala

Kaukolämmön vaihtoehto numero yksi on maalämpöpumppu, joita myytiin viime vuonna noin 8 000, tänä vuonna jo noin 9 000.

Toinen peruslämmön lähde pientaloon on ilma-vesilämpöpumppu. Niitä myytiin viime vuonna 5 000, kasvua reilu viidennes edellisvuodesta.

– Uudisrakennusten suunnittelijat ovat entistä paremmin selvillä ilma-vesi-lämpöpumpuista, Mika Luoranen arvelee.

Loviisallinen energiaa – uusiutuvalla lämmittäisi Helsingin

Vuosien varrella Suomeen asennetut lämpöpumput tuottavat nykyään Loviisan ydinvoimalan tuotannon verran energiaa (10 terawattituntia vuodessa).

Noin 7 terawattituntia on peräisin maasta, vedestä, ilmasta tai hukkalämmöstä. Sillä lämmittäisi koko Helsingin. Loput 3 terawattituntia on ostosähköä, joka muuttuu lämpöenergiaksi.

Lämpöpumppujen on laskettu tuottavan noin 15 prosenttia Suomen asuin- ja palvelualojen rakennusten lämmitysenergiasta.

Suomen hiilidioksidipäästöjä pari miljoonaa tonnia vuodessa. Koko kasvihuonekaasupäästö oli viime vuonna 56,5 miljoonaa tonnia.

– Lämpöpumput ovat ehkä suurin ympäristöteko Suomessa, ainakin suurin kuluttajien rahoilla tehty, Sulpun toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen hehkuttaa.

Pumpuilla on muun muassa korvattu öljylämmitys yli 30 000 omakotitalossa. Pumppuihin on investoitu yhteensä viisi miljardia euroa, ja 2020-luvulla investointien arvo noussee 10 miljardiin euroon.

– Tulevaisuus näyttää valoisalta, Hirvonen lausuu.

Pieniä ihmeitä?

Lämpöpumppu siirtää toimintatavasta riippuen kylmästä ulkoilmasta, maasta tai vedestä lämpöä rakennusten lämmitykseen. Pumppu on "jääkaappi toisinpäin".

Tavallista kansalaista ihmetyttää, miten laite voi tehdä lämpöä pakkasillakin. Nykyisillä laitteilla voi saada 20 asteen pakkasella kertoimen kaksi eli pumppu säästää puolet energiakustannuksesta verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.

Lämpöpumppu

"Käänteinen jääkaappi"

Lämpöpumppu siirtää toimintatavasta riippuen kylmästä ulkoilmasta, maasta tai vedestä lämpöä rakennusten lämmitykseen. Pumppu on kuin "jääkaappi toisinpäin".

Toisaalta pumpulla voi myös viilentää sisäilmaa, mikä on hellekesinä "räjäyttänyt" ilmalämpöpumppujen kysynnän. Viilennyskäyttöä ei kuitenkaan suositella vanhoihin taloihin kosteusriskien takia.

Pelkkä ilmalämpöpumppu sopii parhaiten suoraa sähkölämmitystä käyttävään taloon. Ei tee lämmintä käyttövettä.

Ilma-vesilämpöpumppu sopii taloon päälämmönlähteeksi ja tekee myös lämpimän käyttöveden. Edullisempi kuin maalämpö.

Maalämpöjärjestelmä sopii päälämmönlähteeksi. Yleensä tarvitaan porakaivo. Järjestelmän hinta voi ylittää 20 000 euroa.

Yli tuhat kerrostaloa on siirtynyt kaukolämmöstä maalämpöön tai poistoilmalämpöpumppuihin tai niiden yhdistelmiin. Määrä kasvaa yli 500:lla vuodessa.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi