Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Lämpöpumput tulivat peruslämmön täydentäjiksi – Lahden uusilla pientaloalueilla joka toinen talo liitetään kaukolämpöön

Vanhassa talossa lämmitysjärjestelmän vaihto ei ole ykkösratkaisu. Polttopuu on yhä pientalojen tärkein yksittäinen energianlähde.

Ilma-vesilämpöpumppu imee lämpöä ilmasta ja siirtää sen talon vesikiertoon, esittelee Juha Nieminen. Kuva: Sami Kuusivirta

Talojen lämmityskausi on jo hyvässä vauhdissa lokakuussa, toisin sanoen kesän lyhyt poikkeustila on ohi.

Pientalon energiankulutuksesta noin puolet kuluu lämmitykseen. Loput jakaantuvat käyttöveden lämmitykseen, kodinkoneisiin ja uusissa taloissa tuloilman esilämmitykseen.

Lämmitysvaihtoehdot voidaan jakaa kahteen luokkaan: vesikiertoisiin ja kuiviin järjestelmiin. Putkissa kiertävää vettä voidaan lämmittää monella tavoin, joko kiinteistön omin voimin tai taajamissa myös kaukolämmöllä. Kuivia järjestelmiä ovat sähkölämmitys ja ilmalämpöpumput.

Tästä lämpö siirtyy sisään. Kuva: Sami Kuusivirta

Juha Niemisen rakentamassa uudistalossa Lahdessa lämmöt pantiin päälle ensi kerran viikko sitten. Talon lämmitysratkaisut kertovat nykytalojen energian moninaisuudesta.

Talon peruslämmitys saadaan ilma-vesilämpöpumpulla. Pumppu siirtää ilman lämpöä käyttöveteen ja lattian alla kiertävään lämmitysveteen. Tällainen ratkaisu on melko uusi.

Kovimpia pakkasia varten on myös sähkövastus, ja lisälämpöä antaa takka.

Lisäksi poistoilman lämpö otetaan talteen ja sillä lämmitetään sisään tulevaa ilmaa. Tulevat asukkaat haluavat taloon myös ilmalämpöpumpun, vaikka sitä ei lämmitykseen tarvittaisi.

– Se tulee pelkästään viilennykseen, näkee Nieminen.

117 neliön talon lämmityslaitteisiin uppoaa 13 000–14 000 euroa.

Kuva: Juha Peurala

Nieminen rakentaa taloja ammatikseen oman yhtiönsä nimissä. Tämä on jo kuudes talo Renkomäen alueella, ja kohta alkaa seitsemäs. Neljään taloon tuli ilma-vesilämpöpumppu, kahteen kaukolämpö.

Tähän taloon olisi ollut vaihtoehtona maalämpö, mutta sen asennus olisi maksanut ehkä 4 000–7 000 euroa enemmän. Seuraavassa talossa maalämpö ei onnistu, koska maaperä on savea.

Pelkkä sähkölämmitys ilman pumppuja ei nykyisin ole järkevää, sillä se pudottaa talon laskennallisesti huonoon energialuokkaan.

Näissä putkissa liikkuu lämmin ja haalennut vesi. Kuva: Sami Kuusivirta

Jos Nieminen itse saisi vapaasti valita, hän ottaisi omaan uudistaloonsa kuitenkin sähkölämmityksen lattian alle. Osasyynä on, että hänellä on sähköalan koulutus. Muutkin perusteet ovat kuitenkin selkeät: 29 – Se on yksinkertainen ja edullinen asentaa ja huoltovarma.

Sähkön hintakaan ei hirvitä.

– Nykyisissä taloissa kulutus on kohtuullinen, kun käyttää apuna takkaa ja ilmalämpöpumppua.

Lahdessa puolet kaukolämpöön

Lahden uusilla pientaloalueilla noin puolet taloista liitetään kaukolämpöverkkoon, kertoo Lahti Energian myyntineuvottelija Santeri Pusa.

Verkosto ei yllä kaikille uudisalueille, eikä kaukolämpöön muutenkaan ole pakko liittyä.

Pientalon kaukolämpöliittymä maksaa Lahti Energialla 3 600 euroa. Toinen puoli kaupungin uudistaloista lämpiää erilaisilla lämpöpumpuilla, jonkin verran myös sähkölämmityksellä, hän arvelee.

Vanhoilta pientaloalueilta tulee uusia kaukolämpöasiakkaita yleensä siinä vaiheessa, kun talon lämmitysratkaisu on elinkaarensa päässä.

Lämmönjakotukki on järjestelmän hermokeskus. Kuva: Sami Kuusivirta

Valtion neuvontayhtiön Motivan verkkosivuilla on lämmitystapojen vertailulaskuri, jossa voi verrata eri lämmitysvaihtoehtojen kustannuksia tulevaisuudessa eri-ikäisissä taloissa. Laskuri on hiukan mutkikas, mutta erot paljastuvat.

15 vuoden laskenta-ajalla sähkölämmitys on pääsääntöisesti kallein vaihtoehto noin 40-vuotiaassa 150 neliön talossa Etelä-Suomessa. Maalämpö ja pelletti ovat halvimpia. Niiden väliin asettuvat niin kaukolämpö kuin erilliset lämpöpumput.

Sähkö kallista ajan kanssa

Vanhemmissa taloissa kulut ja lämmitystapojen hintaerot kasvat.

Uudet talot ovat energiapihejä, ja silloin erot kutistuvat ja vaihtoehdot asettuvat uuteen asentoon. Vesi-ilmalämpöpumppu ja kaukolämpö ovat edullisimmasta päästä.

Nämä ovat vain pääsuuntia, sillä jokainen talo on perusratkaisultaan ja kunnoltaan erilainen. Myös asukkaiden lämmöntarpeet ja tottumukset eroavat.

Ilmanvaihto on kytketty osaksi lämmitysjärjestelmää. Kuva: Sami Kuusivirta

Useimmissa taloissa poltetaan joka tapauksessa enemmän tai vähemmän puuta. Polttopuu on yhä pientalojen tärkein yksittäinen energianlähde, kertoo Tilastokeskus.

Ilmalämpöpumpun asennus sähkölämmitystaloon on erittäin kannattavaa. Teemu Kettunen

Keskiverto puulla lämpiävä pientalo kuluttaa vuodessa noin 50 irtokuutiota, jonka markkinahinta voi olla yli 2 500 euroa. Omalla työllä voi kuitenkin säästää paljon.

Lämmitysratkaisut teettävät eri tavoin työtä. Sähkölämmitys, pumput ja kaukolämpö ovat vaivattomia. Puu ja pelletti vaativat vaihtelevan määrän omaa työtä ja lisäksi säilytystilaa tontilla.

Katso ensin välikattoon

Lämmityksen hinta kiinnostaa kaiken ikäisten talojen asukkaita. Motivan energianeuvoja Teemu Kettunen muistuttaa kuitenkin, että parhaat säästöt voidaan vanhoissa taloissa saada aivan muualta.

– Tarkista, toimiiko nykyjärjestelmä kunnolla, onko ikkunat tiivistetty ja yläpohjassa riittävästi eristettä. Yläpohjan lisäeristys on vanhoissa taloissa usein kaikkein kannattavimpia toimenpiteitä.

– Myös ilmalämpöpumpun asennus sähkölämmitystaloon on erittäin kannattavaa.

Pientalojen lämmitys

U sein monien tapojen yhdistelmä

1. Kaukolämpö. Kuuma vesi tuo lämpöä voimalaitokselta asiakkaalle . Tarjolla rajatuilla alueilla taajamissa. Liittyminen ei ole pakollista, vaikka talo sijaitsisi kaukolämpöalueella.

2 . Sähkö lämmitys. V astukset lämmittävät lattian alla tai seinäpattereissa. Halpa investointi. Ei voi vaihtaa energian lähdettä.

Sähköllä voi myös lämmittää vesikiertoista järjestelmää.

3 . L ämpöpumpu t. Siirtävät lämpöä ilmasta tai maaperästä suoraan huoneilmaan (ilmalämpöpumppu) tai vesikiertoon (maalämpöpumppu tai ilma-vesilämpöpumppu). Poistoilmalämpöpumppu imee lämmön talteen ilmanvaihdosta. Ilmalämpöpumppu tuo täydentävää lämpöä, kun taas vettä lämmittävät pumput voivat vastata pääosasta lämmitystä. Maalämpöpumppua ei voi asentaa kaikkialle. Pumput kuluttavat sähköä.

4. Pelletti . Yksi kuutio puupellettejä vastaa runsasta 300 litraa kevyttä polttoöljyä. Pellettivarasto vaatii tilaa ainakin suursäkin verran.

5. Puulämmitys . T akat ja leivinuunit varastoivat lisälämpöä. Hake sopii maaseudulle. Puu- ja pellettilämmitys vaativat runsaasti omaa työtä.

6. Öljylämmitys . Öljyn osuus vähenee koko ajan. Öljypolttimen tilalle voidaan vaihtaa pellettipoltin.

7. Maakaasu . Saatavana v ain harvoissa paikoissa kaasuverkoston alueella , kuten Lahden Ahtialassa.

8. Aurinkokeräimet . L ämmittävät katolla vesikierron vettä. Vielä harvinainen ratkaisu.

Lähde : Motiva
Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi