Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Liekeistä syntyi osuuskunta Lahden ammattikorkeakoululle – idea kertakäyttönuotiosta keksittiin vaellusretkellä

Uusvanha yritysmuoto eli osuuskunta sopii pätkätöihin ja pelkkään laskutukseen.

Juuso Jääskeläinen ja Dima Kaartinen Kuva: Pirjo Kamppila

Dima Kaartinen ja Juuso Jääskeläinen nostavat kahvallisen, rei'itetyn pahvilaatikon pöydälle. Se näyttäisi pikku lemmikin kuljetuslaatikolta, ellei mieleen juolahtaisi, ettei aaltopahvi kauan pidättele kania tai marsua.

– Tämä on Notski-Boksi. Sisään pannaan klapeja ja tuohta, ja kun se sytytetään, se palaa noin tunnin eikä nuotiosta jää mitään roskaa jäljelle, nuoret miehet esittelevät.

Pahvilaatikko on siis mukana kulkeva kertakäyttönuotio. Se on samalla konkreettinen osoitus osuuskunta Souvin luomisvoimasta, ja enemmänkin: laatikon kehittely antoi sysäyksen koko osuuskunnalle.

Pahvinuotion aihiossa on monta yksityiskohtaa, esittelevät Juuso Jääskeläinen ja Dima Kaartinen. Kuva: Pirjo Kamppila

Osuuskunta on perinteinen tapa toimia yhdessä yhteisen edun saavuttamiseksi. Suurimmat osuuskunnat Suomessa ovat pankkeja ja osuuskauppoja.

Pelkästään Päijät-Hämeessä on yli 90 osuuskuntaa. Silti osuuskunta on harvinainen yritysmuoto.

Kaartinen ja Jääskeläinen ideoivat pahvinuotiota vaellusretkellään Seitsemisen kansallispuistossa, kun olivat juuri tulleet valituiksi Lahden ammattikorkeakouluun. Nyt kolme vuotta myöhemmin pahvilaatikon työstämien ja osuuskunnan perustustyöt ovat työllistäneet kaksikkoa kiitettävästi. Puu- ja muovitekniikan opinnot ovat sujuneet siinä sivussa normiaikataulun mukaan.

– Sana "osuuskunta" lausuttiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2017. Meitä oli silloin kolme, meidän lisäksi Mariia Pelttari. Halusimme yrityksen, joka ei vaikuttaisi opintoihin, kertoo Jääskeläinen.

Osuuskuntaan etsittiin mukaan kaikkiaan yhdeksän jäsentä, jotta ketään ei katsottaisi päätoimiseksi yrittäjäksi.

Dima Kaartinen Kuva: Pirjo Kamppila

Opiskelijoiden tehtäväksi oli annettu puuveistoskilpailun voittajan valmistus ja pystytys Vesijärven satamaan. Nyt toimeksiannot ovat laajentuneet ja kasvaneet. Suurin hanke toistaiseksi on ollut Lahden kaupungin tilaama koottava paviljonki Kouvolan asuntomessuille.

Nyt Souvia työllistää Lahden Nastolaan tuleva skeittiparkki-hanke.

Myös laskutusta

Osuuskunnassa voi olla mukana myös ilman jäsenyyttä. Tuolloin osuuskunta toimii rahaliikenteen pyörittäjänä työn tekijän ja tilaajan välillä. Tällaista toimintaa sanotaan laskutusosuuskunnaksi ja työn luonnetta kevytyrittäjyydeksi.

Souvi toimii sekä työ- että laskutusosuuskuntana. Kevytyrittäjiä kutsutaan leikkisästi souvareiksi.

Jääskeläinen kannustaa kokeiluun.

– Osuuskunta ja kevytyrittäjyys on hyvä ponnahduslauta yrittäjyyteen.

Yrittäjähenkisyyskin riittää, sillä osuuskunnan jäsen etsii itse itselleen töitä, joita osuuskunta laskuttaa tilaajalta.

Esimerkiksi Pelttari tekee useaa työtä: hän opiskelee, on tanssiyhdistyksen toiminnanjohtaja ja kesäaikaan töissä viherrakennusyrityksessä. Viimemainitun palkka kulkee osuuskunnan kautta.

– Meidän kautta voi tehdä pientäkin keikkaa. Yritykselle tämä on riskitön tapa palkata työvoimaa määräaikaisiin hommiin, mainostaa Jääskeläinen.

Souvi kasvaa verkoksi

Jääskeläinen ja Kaartinen ovat tehneet vuoden päivät hartiavoimin töitä opiskelijaosuuskunnan pystyttämiseksi. Se tarkoittaa esimerkiksi pankkiyhteyttä, laskutusta, vakuutuksia, työterveyshuoltoa ja kirjanpitoa.

Jääskeläisen tavoite on nyt monistaa idea, eli perustaa maan ammattikorkeakouluihin kokonainen Souvi-verkosto, jotta joka kaupungissa ei tarvitsisi tehdä samaa työtä.

– Siinä olisivat yhdessä koko Suomen yrityshenkiset opiskelijat: kova juttu tilaajalle!

Ulkoasua pitää vielä kehittää. Kuva: Pirjo Kamppila

Notski-boksi kehittyy siinä sivussa. Sillä on jo omat puolivalmiit nettisivunsa. Pakkauksen graafinen ilme täydentyy vielä, ja mikä tärkeintä: tuotetta pyöräytetään Lamkin liiketalouden puolella, kuten Jääskeläinen ilmaisee. Silloin pahvinuotiolle kehitetään markkinointisuunnitelma.

Lamkilla toimii ennestään fysioterapeuttiopiskelijoiden osuuskunta, mutta Souvi on monialainen ja toimii myös pelkkänä laskuttajana.

Osuuskunta löytyi lehdestä

Koulutettu hieroja Heikki Kuisma on lahtelaisen osuuskunta PK-Setin jäsen. Osuuskunta perustettiin 20 vuotta sitten ja Kuisma liittyi siihen seitsemän vuotta sitten valmistuttuaan uuteen ammattiinsa.

Heikki Kuisma tekee työtään osuuskunnassa. Kuva: Pirjo Kamppila

– Osuuskunta auttoi alussa kaikissa käytännön asioissa. Nyt teen vain laskutukset kerran kuukaudessa toimistoon ja osuuskunta ottaa siitä siivun. Toistaiseksi kaikki on sujunut hyvin.

Osuuskunta on palkan maksajan, mutta Kuisma saa itse hankkia asiakkaansa, periä maksun ja päättää taksansa. Jos töitä ei ole tarpeeksi, hän saa soviteltua työttömyyspäivärahaa.

Työvälineet hän osti itse jo ennen osuuskuntaan liittymistä.

– Jos tulee jotain isompaa hankintaa, asiasta pitää neuvotella työnantajan edustajan, kuten osuuskunnan puheenjohtajan tai sihteerin kanssa.

Kuisma suosittelee osuuskunnan jäsenyyttä esimerkiksi vastavalmistuneelle tai työttömälle: silloin voi ottaa vastaan vähäisiäkin töitä ilman että joutuu pitkään odottamaan työttömyyskorvausta.

Sopivia halukkaita ei löydy

Osuuskuntaan ei kuitenkaan ole tungosta tulijoista, päinvastoin, kertoo PK-Setin puheenjohtaja Vilho Ruponen.

– Perustajat ovat jo eläköityneet. Jäseniä on 20, josta noin kuusi on aktiivisia. Kaksi laskuttaa koko ajan, muut satunnaisesti. Kerran kuussa pidämme paperisulkeiset eli hoidamme juoksevat asiat toimistolla.

Uusien jäsenten hankintaa on toki yritetty.

– Oltiin kaksi kertaa Duuniexpossa (työpaikkamessuilla). Moni kyseli osuuskunnasta, mutta ei kukaan tullut mukaan. Työkkärin kautta yritimme kerran. Vastauksia tuli hirvittävä määrä, mutta kukaan ei ollut ja halukas hommaamaan itselleen töitä. Etlarin (Etelä-Suomen Sanomien) rivi-ilmoituksella tuli yksi, vaikka ilmoituksia on ollut kaikkiaan tusinan verran.

Tämä ainokainen oli juuri Heikki Kuisma.

Osuuskunta

Monimuotoinen yritys

Osuuskunta on välimuoto palkkatyöstä ja yrittäjyydestä.

Osuuskunnan voi perustaa yksi tai useampi henkilö.

Jos osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, heitä ei pidetä täyspäiväisinä yrittäjinä.

Jäsen on tuolloin oikeutettu työttömyyskorvaukseen.

Osuuskunta on siis työnantaja, joka vuokraa työntekijöitä tilapäisiin tehtäviin. Se maksaa palkan ja sivukulut.

Työn varsinainen suorittaja on osuuskunnan jäsen ja työsuhteessa osuuskuntaan.

Hän toimii kuitenkin yrittäjämäisesti, eli etsii myös itse työtehtäviä.

Osuuskunnalla on pääsääntöisesti ”jäsen ja ääni” -periaate päätöksenteossa.

Jos osuuskunta ainoastaan välittää tietoa työtilaisuuksista tai huolehtii markkinoinnista, laskutuksesta ja kirjanpidosta, on kyse niin sanotusta laskutuspalveluosuuskunnasta.

Tekijän ja osuuskunnan välillä ei tällöin ole työsuhdetta.

Ladec, Osuuskunnan perustajan opas
Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi