Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Rahaa saa nyt lähes ilmaiseksi – ja siitä vasta pitäisikin olla huolissaan

Valtteri Mikkosen mielestä halpakorkoinen asuntolaina kannatti ottaa, vaikka talouden näkymät ovat synkät. Kuva: Antti Sepponen

Valtteri Mikkosella, 27, on asiat varsin hyvin: On vakituinen ja mielenkiintoinen työpaikka, kaupallisen alan korkeakoulutus ja työkokemusta. Puolisollakin on vakituinen työ.

Kun elämäntilanne on näin vakiintunut, tuli ajankohtaiseksi ostaa oma asunto. Lahden seudulta löytynyt asunto oli molemmille ensimmäinen oma.

– Keväällä katsottiin asuntoja ja kesäkuussa iskettiin kiinni, Mikkonen kertoo.

Ostopäätöstä helpottivat matalat korot, ja lisävarmuutta antoi ASP-tiliin kuuluva valtion korkotuki.

Yksittäinen kuluttaja tekee nyt päätöksiään tilanteessa, jossa talouskasvu hidastuu ja epävarmuus lisääntyy. Se ei kuitenkaan huolestuttaneet Mikkosta niin paljon, että hän olisi jättänyt asunnon ostamatta.

– Kun asunto on oma, sitä maksaa itselleen, hän perustelee.

– Oma tilanne on vakaa, ja olemme molemmat aloilla, joilla työt eivät ole loppumassa. Asema tuntuu sillä tavalla turvalliselta, että lainat pystyy kyllä maksamaan, vaikka tilanne heikkenisikin.

Tavallisen ihmisen kannalta taloudessa eletään ristiriitaisia aikoja. Jos on työpaikka ja talous tasapainossa, nyt on helppoa elää.

Varjot kuitenkin syvenevät. Maailmantalous on hyytymässä. Saksan teollisuuden mittarit osoittavat jo taantumaa, Ruotsissa talous hidastuu. Suomessakin kasvu on jo hidastunut, ja ensi vuoden kasvuennusteet ovat parhaimmillaankin vaatimattomia.

Ristiriita näkyy hyvin kotimaisessa kuluttajien luottamusindeksissä. Kuluttajien luottamus oman talouden näkymiin on laskenut vain hieman, mutta luottamus Suomen talouden seuraavan vuoden näkymiin on pudonnut jyrkästi.

Yksi kuluttajien asemaa parantava tekijä ovat alhaiset korot. Nykyisiä nollakorkoja on helppoa ajatella hyvänä asiana: kuluttajalle jää rahaa, kun laina on halpaa.

Tanskassa asuntolainaa tarjotaan jo negatiivisella korolla, eli asiakkaan ei tarvitse maksaa laina-aikana koko lainasummaa takaisin.

Se kuulostaa monesta kuluttajasta oikein hyvältä. Mutta eivät pankitkaan oikeasti tee liiketoimintaa tappiolla.

– Ne ottavat omansa pois sitten palvelumaksuissa, huomauttaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Ilkka Kiema.

Nollakorkojen aikakauden hyvyys joutuu kyseenalaiseen valoon, kun nostaa katsetta omasta taloudesta vähän ylemmäs. Nollakorot kertovat siitä, että jostain syystä talous ei toimi niin kuin sen pitäisi: yritykset eivät investoi eikä kasvu ala, vaikka rahaa tarjotaan ilmaiseksi.

– Korkojen mataluus on oire heikosta taloustilanteesta. Matalat korot eivät ole hurraamisen aihe, asuntoluottoja tarjoavan Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.

Kuluttajat siis nurinkurisesti hyötyvät talouden ongelmatilanteesta.

Epäselvää on, mitä seuraa, kun korot ovat pitkään nollassa ja sen alapuolella, Ilkka Kiema huomauttaa.

– Ei tällaista tilannetta ole ennen ollut. Ekonomistit ovat tästä yhtä ihmeissään kuin muutkin. Toivotaan, ettei tapahdu jotain odottamatonta.

Halpojen asuntolainojen kääntöpuolena on tavalliselle kuluttajalle se, ettei talletustileille makseta korkoa. Vaikka inflaatio on matala, se syö tilillä olevia rahavaroja, eikä korko riitä korvaamaan menetystä.

Tässä on tasapainottelemista. Jos korot laskisivat kovasti, ei rahaa enää kannattaisi pitää pankissa. Siitä voisi seurata pankkipako, pankkeja kaatava kriisi, kun ihmiset yrittäisivät vimmatusti nostaa omia rahojaan pois pankeista. Sellaista tilannetta ei onneksi ole näköpiirissä.

Mutta maailman hidastuva talouskasvu heijastuu vääjäämättä Suomeen. Suomen vienti ulkomaille vähenee, mikä heikentää yritysten tulosta ja voi heijastua esimerkiksi työmarkkinoille. Verotulot pienenevät, talous supistuu.

Miten nykytilanteessa olisi järkevää toimia? Painaa jarrua vai elää kuin ennenkin?

Vaikka siten kuin Valtteri Mikkonen on toiminut, Hypon Brotherus sanoo. Vaikka talous hiljenee, Suomessa ei Brotheruksen mielestä tarvitse pelätä syöksykierrettä.

– Valtaosa ihmisistä pitäisi työpaikkansa, vaikka talous kriisiytyisi. Maa ei petä jalkojen alta, vaikka välillä käytäisiin negatiivisen kasvun puolella, Brotherus sanoo.

Toisaalta Suomi ei voi uida vastavirtaan, kun talous ympärillä hiljenee. Palkkakehitys on jatkossa vaatimatonta, eivätkä työmarkkinat välttämättä vedä. Jos tekeillä on vaikka rakennusprojekti, kannattaa asioita pohtia suhteessa talouden isompaan kehitykseen.

– Muuten päätökset kannattaa edelleen tehdä oman henkilökohtaisen talouden pohjalta, omista tarpeista ja näkymistä lähtien, Brotherus opastaa.

Ohje kuulostaa Mikkosesta oikein hyvältä.

– Näin sen juuri itsekin ajattelin. Mutta antaa luottoa kuulla sama asiantuntijalta.

Teppo Koskinen
teppo.koskinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi