Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

"Sisar on hyvin tarkka näissä asioissa", sanoo kauppareissun valmiin listan kanssa tehnyt Tauno Laine - Heinolassa ja Lahdessa ruokakorin hiilijalanjälki pärjää vertailussa

S-ryhmän ja Luonnonvarakeskuksen kehittämä uusi laskuri on "kuluttajaystävällinen tapa tuoda ilmastovaikutukset lähelle arkea". Kaikki eivät hiilijalanjäljistä piittaa, mutta moni ajattelee ympäristöä ruokaa ostaessaan.

Tauno Laine teki tällä kertaa ostokset sisarensa antaman listan mukaan. Kuva: Katja Luoma

Kymmenen kilon ruokakorilla on reilun 19 kilon hiilijalanjälki.

Se selvisi kuin sivutuotteena SOK:n ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kehittämästä hiilijalanjälkilaskurista, joka otetaan käyttöön lauantaina.

Laskuri mittaa ruokakorin hiilijälkeä tuoteryhmittäin.

Viidentoista vertailukaupungin joukossa Heinola ja Lahti ovat parhaasta päästä. Heinolassa ostoskorin hiilijälki on Helsingin ja Seinäjoen jälkeen kolmanneksi pienin ja Lahti seuraa kuudentena.

Hiilijalanjälki on entistä tarkemmin mielessä, kun Lea Seppä tekee ostoksiaan.

– En ole aiemminkaan paljon lihaa syönyt. Broileria menee aika paljon, ja nyt syksyllä on lohi edullista. Sika-nautajauhelihasta saa kyllä hyviä ruokia, toteaa Seppä ja nostaa porkkanoita pussiin lähikaupassaan Lahdessa.

Vastaan tulee kiireinen rouva, joka ohimennen kertoo ostavansa kaupasta, mitä tekee mieli.

Tauno Laineen kauppareissulla ohjenuora on pieni hiilijalanjälki.

– Sisar on näissä asioissa hyvin tarkka. Saan listan häneltä. Kotona taas emäntä tekee ruokaa, ja syömme paljon vihanneksia, Laine kertoo työntäessään kärryä kaupan ulkopuolella.

Maan suurin kaupparyhmä halusi ensimmäisenä Suomessa selvittää hiilijalanjäljen tuoteryhmittäin. Tuloksista syntyi laskuri, jota asiakas voi käyttää S-ryhmän mobiilisovelluksella oman ruokakorinsa hiilijalanjäljen selvittämiseen.

– Laskuri on edelläkävijä koko maailman mitassa, arvioi vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen SOK:sta.

Hänen mukaansa palvelulla oli "tilausta", mistä kertoivat asiakkaiden lukuisat kehitysehdotukset palvelun kehittämisen aikana.

– Laskuri on kuluttajaystävällinen tapa tuoda ilmastovaikutuksia lähelle jokaisen omaa arkea, kuvaa tutkija Hanna Hartikainen Luonnonvarakeskuksesta.

Lea Seppä nosti ostoskoriinsa komeita porkkanoita. Kuva: Katja Luoma

Ruokakorien sisällöt vaihtelevat melko vähän paikkakuntien välillä.

Hedelmiä ja vihanneksia on noin 15 prosenttia, maitotaloustuotteita 25 prosenttia, leipomotuotteita 5 prosenttia ja lihatuotteita 6 prosenttia ruokakorin painosta.

Erilaisten kulutustottumusten vuoksi hiilijalanjälki on pohjoisessa noin 10 prosenttia suurempi kuin etelässä. Kymmenen kilon ruokakorin hiilijalanjälki on Helsingissä 18,4 kiloa ja Rovaniemellä 20,5 kiloa. Jos rovaniemeläiset saisivat hiilijalanjälkensä suomalaiselle keskitasolle, yhteinen päästövähennys vuodessa olisi sama kuin jättäisi reilut miljoona kilometriä ajamatta henkilöautolla.

Heinolalaiset (19,0 kiloa) ja lahtelaiset (19,1 kiloa) ovat keskitien kulkijoita, joskin lähempänä alareunaa.

Lahtelaisten ruokaostoskorissa on maitotaloustuotteita hieman vähemmän kuin maassa keskimäärin. Johtuneeko osin siitä, että täällä juodaan Suomen parhaimpiin kuuluvaa hanavettä? Suoraa vastausta tähän ei ainakaan vielä pysty saamaan, sillä laskurin perustiedot ovat tuoreryhmäkohtaisia, ja maitotaloustuotteiden ryhmä on laaja.

Kuva: Timo Filpus

Liha aiheuttaa tunnetusti suhteellisen suuren hiilijalanjäljen.

Lihatuotteiden osuus keskimääräisen ruokakorin painosta on 5–7 prosenttia, mutta hiilijalanjäljestä lihatuotteet tuottavat 25–32 prosenttia.

Lahtelaisen ruokakorin hiilijalanjälki on hiukan pienempi kuin vaasalaisen, vaikka molemmissa kaupungeissa lihan osuus on sama kuusi prosenttia ruokakorin painosta. Saattaa olla, että vauraassa Vaasassa (kuten Tampereellakin) kuluu enemmän nautaa ja Lahden seudulla taas kulutus painottuu possuun ja broileriin, joita on tarjolla edullisemmin ja joiden hiilijalanjälki on pienempi kuin naudan.

Valinta vaikuttaa: korvaamalla joka kolmannen nauta-aterian kala-aterialla hiilijälki pienenee 5 prosenttia. Vähennys on 15 prosenttia, jos viikossa pitää yhden kasvis- ja yhden kalapäivän.

Laskurissa käytetään tuoreryhmiä, koska yksittäisten tuotteiden ilmastovaikutuksista ei ole saatavilla luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa kattavasti.

Kehitystyö jatkuu, ja tulevaisuudessa kasviproteiinit eriytetään omaksi tuoteryhmäkseen. Laskuriin tulee myöhemmin mahdollisuus asettaa omia hiilijalanjälkitavoitteita. Lokakuussa on luvassa S-mobiiliin ruokatuotteiden todellisen kotimaisuusasteen näyttävä kotimaisuuslaskuri.

Mitä mitataan?

Hiilijalanjälki

Ruokakorin hiilijalanjälkeä ilmaistaan suureella CO2-ekv.

Luku sisältää hiilidioksidin lisäksi myös typpioksidin ja metaanin eli kaksi muuta tärkeintä kasvihuonekaasua, joiden osuus on muutettu yhteismitalliseksi hiilidioksidin kanssa.

Hiilijalanjälkilaskentaa on tehty maailmalla jo pitkään ja Luonnonvarakeskuksessa (Luke) parin vuosikymmenen ajan.

SOK avaa lauantaina Luken kanssa kehitetyn laskurin, joka toimii osana S-mobiilin Omat ostot -palvelua.

Hiilijalanjälkilaskurin on kehittänyt aiemmin muun muassa kauppaketju ICA Ruotsissa.

Fazer ja jotkut muut yritykset ovat selvittäneet tuotteidensa hiilijalanjälkeä.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi