Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Joka vuosi kymmeniä kotimaisia sijoitusrahastoja lakkautetaan – Sijoittaja ei voi tehdä paljonkaan

Viime vuonna Suomessa lakkautettiin 48 sijoitusrahastoa. Kuva: Ella Kajaste

Lukuisat piensijoittajat joutuvat pohtimaan, mitä sijoituksille käy, kun kymmeniä suomalaisia sijoitusrahastoja lakkautetaan vuosittain.

Viime vuonna yhteensä 48 kotimaista sijoitusrahastoa tuli tiensä päähän. Niistä 21 lopetettiin kokonaan, 27 sulautettiin johonkin toiseen rahastoon.

Tänä vuonna 21 rahastoa on lopettanut toimintansa. Niistä 11 on sulautettu toiseen rahastoon. Luvuissa ovat mukana sekä sijoitusrahastot että erikoissijoitusrahastot. Ky-muotoiset suljetut rahastot eivät ole tilastossa mukana, sillä niitä ei markkinoida piensijoittajille.

"Osuudenomistajan intressit ovat meillekin ensisijaisia"

Sijoittaja ei voi tehdä paljonkaan, kun rahastoyhtiö ilmoittaa rahaston lähtevän alta. Lakkauttaminen tulee, olipa rahaston tuotto lakkautushetkellä mitä tahansa.

– Lakkauttamispäätös tulee sijoittajalle annettuna. Sijoittajan tehtäväksi jää päättää, lunastaako sijoituksensa vai antaako niiden siirtyä sulautumistapauksessa vastaanottavaan rahastoon, Finanssivalvonnan markkinavalvoja Marko Hovi kertoo.

Kuva: Suvi Lantta

Nordea Fundsin toimitusjohtaja Henrika Vikman muistuttaa, että lakkauttaminen on viimeinen oljenkorsi.

– Osuudenomistajan intressit ovat meillekin ensisijaisia. Jos rahaston tuottojen kanssa on ongelmia, ensin tarkastellaan salkunhoitoa ja sitä, miten tuottoa voitaisiin parantaa.

Asiakaskysynnän puute yksi tärkeimmistä lakkauttamisen syistä

Viime vuonna tunnetuimmista rahastoyhtiöistä esimerkiksi OP-Rahastoyhtiö lakkautti kaksi rahastoa, Danske Invest kuusi, Nordea Funds seitsemän ja Ålandsbanken Rahastoyhtiö 14.

– Asiakaskysyntä sekä salkunhoidon ja rahastojen hallinnoinnin tehostaminen vaikuttavat eniten lakkauttamisiin ja sulauttamisiin, Danske Investin toimitusjohtaja Janne Hirvonen sanoo.

Hirvosen mukaan lakkauttamisia ja sulautumisia tapahtuu jonkin verran myös päällekkäisyyksien vuoksi. Danske Investillä oli esimerkiksi erillinen Mustameri-rahasto, joka sulautui viime vuonna laajemmin maantieteellisesti sijoittavaan Itä-Eurooppa-rahastoon.

Rahastovälittäjä Nordnetia ei näy lakkautuslistoilla, koska se välittää pääsääntöisesti muiden rahastoyhtiöiden hallinnoimia rahastoja eivätkä sen omat rahastot ole rekisteröity Suomeen.

Yksi viimeisimpiä lakkautettuja rahastoja on OP-Rahastoyhtiön raaka-aineisiin sijoittanut erikoissijoitusrahasto. Se lopetti toimintansa toukokuussa 2019. OP-Rahastoyhtiö tiedotti, että rahaston lakkauttamisen syynä oli muun muassa raaka-aineiden heikko hintakehitys, minkä johdosta rahaston tuotto ei ollut tyydyttävä.

– Kun vastaavanlaista, raaka-aineisiin sijoittavaa rahastokohdetta ei ollut sijoittajille tarjota, täytyi rahasto lakkauttaa kokonaan, OP:n pankkitoiminnan varallisuudenhoitoasiakkaista vastaava johtaja Kai Kalajainen sanoo.

Miten sijoittaja voi varautua?

Sijoittajan on vaikea ennustaa, miten pitkä tietyn rahaston elinkaari on.

– Varautuminen on vaikeaa, mutta yleisestikin kehottaisin rahastosijoittajaa huolellisuuteen ennen sijoituspäätöstä. Kannattaa tutustua rahastoon, jotta ymmärtää perusasiat, Hovi muistuttaa.

Rahasto saattaa päätyä lakkautuslistalle myös rahastoyhtiöstä riippumattomista syistä. Näin kävi esimerkiksi muutamia vuosia sitten Krimin kriisin myötä.

– Kun Venäjä-pakotteet astuivat voimaan, moni rahastoyhtiö lakkautti Venäjään sijoittavat rahastonsa, koska oli pelkona joutua pakotelistalle, Hovi sanoo.

Hajauttaminen toimii rahastosijoittajan turvana myös lakkautustilanteessa.

– Jos yleisesti mietitään, on aika iso riski sijoittaa rahansa vaikkapa vain yhteen kehittyvän markkinan valtioon, Vikman sanoo.

Tuottojen kaunistelu on mahdollista

Julkisuudessa keskustellaan ajoittain siitä, lakkauttavatko rahastoyhtiöt heikosti menestyviä rahastoja kaunistellakseen tuottotilastoja.

Periaatteessa tämä on mahdollista, sillä rahaston lakkauttamiseksi riittää pelkkä ilmoitus Finanssivalvonnalle. Rahaston sulauttaminen toiseen vaatii luvan, mutta käytännössä luvan saa aina, jos sulautumisesta on laadittu asianmukainen suunnitelma ja siitä on tiedotettu osuudenomistajia.

– Heikkojen rahastojen lakkauttamista ei ole kielletty, joten näin voi käydä. Rahaston lakkauttaminen on myös yhtiölle itselleen pettymys, siksi en usko ilmiön olevan yleinen, Marko Hovi Finanssivalvonnasta sanoo.

OP:n Kai Kalajainen huomauttaa, ettei ole sijoittajankaan etu, jos huonosti tuottavia rahastoja pidetään hengissä.

– Jos ei ole toimintaedellytyksiä, on rahasto lakkautettava. Kyllä sijoittajat ymmärtävät, että jos omistajien määrä pienenee ja pääoma hupenee, on rahasto tullut tiensä päähän.

Iida Tiihonen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi