Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Viikonlopun vieras

Päijät-Hämeen yrittäjien uusi pomo Heta Vihervirta-Vuontelo ei itse ole koskaan ollut yrittäjä, mutta ajattelee yrittäjämäisesti

Päijät-Hämeen noin 10 000 yrityksessä puolet on yksinyrittäjiä. Jos yrittäjät palkkaisivat yhden ihmisen, uusia työpaikkoja syntyisi valtavasti. Toimitusjohtaja on tottunut tekemään töitä 15-vuotiaasta asti. Itse hän ei ole koskaan ollut yrittäjä, mutta kerran yrittäjäksi ryhtyminenkin oli hyvin lähellä.

Heta Vihervirta-Vuontelo aloitti Päijät-Hämeen yrittäjien johdossa elokuun alussa. Vapaa-ajallaan hän liikkuu mielelläään Kirkkopuistossa. Kuva: Ronja Koskinen

Kun Heta Vihervirta-Vuontelo toukokuussa näki työpaikkailmoituksen, hän innostui kovasti. Päijät-Hämeen yrittäjien toimitusjohtajuus tuntui niin houkuttelevalta, että Vihervirta-Vuontelo tiesi heti hakevansa ja haluavansa paikan.

Hakijoita oli paljon, mutta Vihervirta tuli valituksi. Työ vakuutusyhtiö Pohjantähden aluejohtajana jäi taakse, ja ura yrittäjäjärjestössä alkoi kuukausi sitten.

Vihervirta-Vuontelo on edelleen hyvin innostunut. Yrittäjäjärjestöllä on edessään vilkkaat ajat. Lokakuussa Lahdessa järjestetään valtakunnalliset yrittäjäpäivät. Lahden valinta ympäristöpääkaupungiksi tuo myös valtavasti mahdollisuuksia paikallisille yrittäjille. Green Capital -vuosi on vasta 2021, mutta valmistelut ovat jo alkaneet.

Tapahtumat ja teemavuodet ovat työteliäitä kohokohtia, mutta eniten Vihervirta-Vuontelon aikaa kuluu yrittäjien arjen haasteisiin.

Isot yritykset ovat usein otsikoissa, mutta suurin osa – lähes 93 prosenttia kaikista yrityksistä – on pieniä, alle kymmenen henkeä työllistäviä. Valtaosa Vihervirta-Vuontelon ”työnantajista” on juuri tällaisia firmoja. Päijät-Hämeen yrittäjiin kuuluu noin 3 000 yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin 15 000 ihmistä.

– Nostan hattua yrittäjille. Pitkälti heidän varassaan on koko seutukunnan hyvinvointi ja työllisyys. Tämänkin takia on tärkeää, että yrittäjiä kuullaan.

Yksinyrittäjille yhteisöllisyyttä ja verkostoja

Yrittäjä ei voi työllistää, jos firma ei kasva eikä kannata. Vaikka kysyntää olisikin, moni yrittäjä ei uskalla työllistää, jos kasvunäkymät eivät ulotu kovin pitkälle.

Yrittäjän vaikein päätös on usein juuri ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Lähes samat työnantajan velvoitteet koskevat niin pieniä kuin suurempiakin yrityksiä.

Toimitusjohtajasta tuntuu, että vuoropuhelu yritysten ja hyvinvointiyhtymän välillä ei aina ole avointa ja faktoihin perustuvaa. Kuva: Ronja Koskinen

– Tähän toivoisin muutosta. Jos minulla olisi valtaa, helpottaisin ensimmäisen työntekijän palkkaamista esimerkiksi lieventämällä lakisääteisiä työnantajamaksuja alkuvuosina. Mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen voisi myös laajentaa.

Suomessa on noin 180 000 yksinyrittäjää ja heidän määränsä kasvaa koko ajan. Päijät-Hämeessä on noin 10 000 yritystä, joista noin puolet on yksinyrittäjiä. Jos he palkkaisivat yhden ihmisen, uusia työpaikkoja syntyisi valtavan paljon.

Päijät-Hämeen yrittäjät on juuri perustanut yksinyrittäjäverkoston. Sillä halutaan lisätä yhteisöllisyyttä ja keskustelua yksinyrittäjyydestä.

– Kyselimme kiinnostuneita yrittäjiä ja heitä löytyi nopeasti useita kymmeniä. On tärkeää, että pienyrittäjät pääsevät kertomaan työstään ja toimintatavoistaan. Vuoropuhelua tarvitaan.

Toimitusjohtajan mielestä pienten ja keskisuurten yritysten pitäisi päästä nykyistä paremmin mukaan paikallisiin hankintakilpailuihin – tähän myös uusi hankintalaki tähtää.

– Tarjouspyyntöjen pitäisi olla sellaisia, etteivät ne suosi suuria yrityksiä. Ostoja ei saa kilpailuttaa niin suurina kokonaisuuksina, etteivät pienet yritykset pysty toimittamaan pyydettyä laajuutta.

"Yrittäjät ovat tottuneet keksimään ratkaisuja hankaliin tilanteisiin"

Vihervirta-Vuontelon edeltäjä Outi Hongisto osallistui paljon julkiseen keskusteluun. Viime aikoina puheena olivat usein sosiaali- ja terveysalan pienten yritysten osallistuminen kilpailuun. Viime vuosina palvelusetelien käyttö on kasvanut, mutta esimerkiksi setelien hinnoista on ollut vääntöä.

– Parhaimmassa tapauksessa palveluseteleitä käyttämällä kunnat voivat säästää rahaa, mutta heikon valmistelun tuloksena palveluseteleiden käyttö voikin supistaa yritysten toimintamahdollisuuksia.

Keskustan ajoreittejä pitäisi ehkä vielä kehittää. Kenties mallia voisi ottaa Jyväskylästä, jossa on toimiva kävelykeskusta. Toimitusjohtaja Heta Vihervirta-Vuontelo

Kun Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä kamppailee talousvaikeuksissa, tällaiset väännöt jatkuvat. Tähän tunnelmaan Heta Vihervirta-Vuontelokin on jo päässyt tutustumaan.

– Tuntuu siltä, että vuoropuhelu yritysten ja hyvinvointiyhtymän välillä ei ole avointa ja faktoihin perustuvaa. Ei ole reilua olettaa, että yrittäjä tekisi työn vaikka 20 prosenttia edullisemmin kuin yhtymä.

Toimitusjohtajan huomiot perustuvat kotiin vietävien palvelujen tuottamisesta käytyihin keskusteluihin, joissa hän on ollut mukana. Pian hän on tapaamassa myös yhtymän tuoreen toimitusjohtajan Marina Erholan.

– Meillä on luottamus Erholaan, ja haluamme tukea häntä tehtävässään.

– Toivon, että yritykset pääsevät entistä enemmän tuottamaan sote-palveluita. Heillä on varmasti annettavaa julkiselle sektorille. Yrittäjät ovat tottuneet luovimaan ja keksimään ratkaisuja hankaliin tilanteisiin.

Työvoimapula on iso ongelma

Aina yrittäjän riskinä ei ole se, uskaltaako palkata ihmisen. Tällä hetkellä moni yritys painii työvoimapulan kanssa: sopivia työntekijöitä ei löydy, vaikka kuinka etsisi.

– Tämä on iso ongelma. Tilastokeskuksen luvut kertovat, että 60 prosenttia avoimista työpaikoista on vaikeasti täytettäviä. Edellisvuonna luku oli 52 prosenttia. Jos sopivaa työvoimaa ei ole, alue ei houkuttele yrityksiä.

Vihervirta-Vuontelo uskoo, että yrityksissä voitaisiin tehdä paljon työnantajamielikuvien parantamiseksi. Nykyajan somemaailma vaatii jatkuvaa brändäämistä.

– Tällaisessa me voimme varmasti auttaa jäsenyrityksiämme esimerkiksi koulutusta tarjoamalla.

Yrittäjyyskasvatusta on nykykouluissa enemmän kuin aiemmin, mutta esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa yrittäjyys voisi Vihervirta-Vuontelon mielestä olla enemmän esillä.

– Yrittäjyys pitäisi aina nähdä yhtenä mahdollisena polkuna, ja siihen pitäisi saada riittävät eväät koulussa. Ehkä opettajilla pitäisi olla enemmän kokemusta yrityksistä.

Parin viime vuoden aikana moni yrittäjä on kohdannut karusti ammatillisen koulutuksen leikkaukset, kun nuoret tulevat harjoittelemaan. Ei osata perustaitoja, joiden opettamiseen yrittäjän aika ja voimavarat eivät riitä.

– Koulutuksen pitää taata riittävät perustaidot harjoittelijalle.

Yrittäjäksi ryhtyminen oli lähellä

Heta Vihervirta-Vuontelo käy Kirkkopuistossa myös porrastreeneissä. Kuva: Ronja Koskinen

Vihervirta-Vuontelo sanoo itse ajattelevansa yrittäjämäisesti. Hän on tottunut tekemään töitä 15-vuotiaasta asti. Jos eteen tulee ongelma, siihen etsitään luovia ratkaisua, eikä syyllisiä.

Toimitusjohtaja ei ole koskaan ollut yrittäjä, mutta hänen suvustaan yrittäjiä löytyy.

Kerran yrittäjäksi ryhtyminen oli hyvin lähellä.

– Olimme muutama vuosi sitten mieheni kanssa ostamassa yritystä. Kaikki laskelmat oli tehty, Finnveraltakin saatu vihreää valoa ja paperit olivat allekirjoitusta vaille valmiina. Ennen h-hetkeä, viikonlopun aikana, kuitenkin vahvistui, ettemme sittenkään löytäneet myyjän kanssa yhteisymmärrystä sopimuksen ehdoista ja kauppa raukesi. Tämän enempää en voi asiaa avata salassapitosopimuksen takia. Jälkikäteen päätös vaikuttaa yhä oikealta kyseisen toimialan muutosten takia.

"Keskustaan on saatu olohuonemaista tuntua"

Tuore toimitusjohtaja muutti Lahteen Kouvolasta nelisen vuotta sitten.

– Lahti on mainio kaupunki, täällä on perheen kanssa mahtavaa elää. On luontoa, maastoja, kulttuuria, lyhyet etäisyydet.

Keskusta on Vihervirta-Vuontelon mielestä kehittynyt viihtyisämmäksi viime vuosina.

– On saatu olohuonemaista tuntua. Toisaalta palveluja voisi varmasti olla enemmänkin, varsinkin sunnuntaisin. Jos torille tuodaan esimerkiksi hieno luistinrata, niin olisi kiva, jos vierestä saisi ostaa vaikka mehua.

Olohuonemaisuus ei Vihervirta-Vuontelon mielestä tarkoita sitä, että autot pitäisi ajaa pois keskustasta. Autolla pitää päästä lähelle liikkeitä ja nopeita paikkoja on hyvä olla kadulla.

– Mutta jotenkin keskustan ajoreittejä pitäisi ehkä vielä kehittää. Kenties mallia voisi ottaa Jyväskylästä, jossa on toimiva kävelykeskusta.

Lue myös: Lahtelaisopettaja kuvailee tämän päivän koulua: "Kuin ADHD-oppilas"
 

Vihervirta-Vuontelo muistuttaa, että keskustojen kivijalkakaupat painivat haasteissa kaikkialla maailmassa. Lahden tilanne ei ole pahimmasta päästä.

– Esimerkiksi Kouvolassa keskustan autioituminen on ollut hyvin ikävää. Kun kaavoituksella on ohjattu asiakkaita muualle (kauppakeskus Veturi avattiin 2012), heitä on hyvin vaikea saada takaisin.

Vihervirta-Vuontelo lähtee mielellään kuvattavaksi kirkkopuistoon, jossa hän käy vapaallaan myös porrastreeneissä.

– Löysin lajin hiljattain, aivan mahtavia treenejä on ollut!

Kävelyn jälkeen palaamme Vesijärvenkadulle, yrittäjäjärjestön toimistotalon eteen. Eihän tässä ole edes kunnon kylttiä, toimitusjohtaja huomaa ja aikoo selvittää, voisiko sellaisen talon kylkeen saada.

– Näkyvyyttä täytyy saada lisää. Olen hyvin ylpeä kaikesta, mitä järjestössä tehdään. Odotukseni ovat ylittyneet huimasti.

Toimitusjohtaja

Heta Vihervirta-Vuontelo, 45

Aloitti Päijät-Hämeen yrittäjien toimitusjohtajana elokuun alussa.

Vihervirta on koulutukseltaan eMBA (Executive Master of Business Administration). Hän on opiskellut liiketoimintajohtamista Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Työskenteli ennen yrittäjäjärjestöä vakuutusyhtiö Pohjantähdessä Etelä-Suomen aluejohtajana ja aiemmin muun muassa vakuutusyhtiö Fenniassa myyntijohtajana Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla.

Syntynyt Loimaalla, käynyt koulut Jyväskylässä ja asunut vuosia Kouvolassa. Muutti Lahteen nelisen vuotta sitten.

Uusioperheeseen kuuluvat mies Harri Vuontelo ja yhteensä viisi lasta, joista neljä vanhinta asuu jo omillaan. Kuopus Arttu on viisivuotias.

Harrastaa liikuntaa, remontointia ja mökkeilyä.

Täydennä virkkeet

Toimitusjohtaja jatkaa lauseita

Työelämä on opettanut minulle , että haluttuun lopputulemaan pääsee parhaiten aidolla yhteistyöllä, ei vain vaatimalla.

Turhaudun, jos sovitut asiat eivät etene.

Minua auttaa jaksamaan tasapaino asioiden välillä, perhe ja positiivinen asenne.

Matkustan mieluiten lämpimään.

Pidän Lahdesta, koska tästä on hyvät yhteydet joka suuntaan, runsas vesistö ja hyvät harrastusmahdollisuudet.

Suomessa arvostan turvallisuutta, luontoa ja tasa-arvoista elämää.

Tänä viikonloppuna vanhempani tulevat Jyväskylästä meille tänne Lahteen.

Haaveilen keskusta-asumisesta ja mökin mittavasta remontista.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi