Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Tärkeitä remontteja jää tekemättä, kun taloyhtiöt eivät saa enää lainaa

Finanssivalvonta kiistää antaneensa uutta määräystä taloyhtiölainoihin liittyen, ja myös OP, Nordea ja Daske Bank kiistävät kiristäneensä taloyhtiöiden lainaehtoja. Huonoon kuntoon päässeen taloyhtiön voi kuitenkin olla vaikea saada remonttilainoja.

Isännöitsijä Pekka Hirsjärvi kokee, että pankit ovat kiristäneet lainanantoaan tämän vuoden aikana.

Varkautelainen kerrostaloyhtiö haki viime keväänä 700 000 euron lainaa putkiremonttia varten. 1970-luvulla rakennetussa talossa on 35 asuntoa.

Lainatarjouspyynnöt lähetettiin kolmelletoista pankille Pohjois- ja Etelä-Savossa.

– Yhtään tarjousta ei saatu. Vastauksissa todettiin vain, että tässä tapauksessa ei myönnetä lainaa, kertoo Varkauden Taloaseman isännöitsijä Pekka Hirsjärvi.

Hänen mukaansa yhtiö joutui lykkäämään remonttia.

Hirsjärven tuntuma on, että pankit ovat kiristäneet lainaehtojaan tämän vuoden aikana. Hän kertoo kysyneensä lainatarjouksia peruskorjauksia varten keväällä kaikkiaan kuuden taloyhtiön puolesta.

Hirsjärven mukaan yhtiöt olivat 40–50 vuotta vanhoja ja niiden lainantarve 300 000 eurosta ylöspäin.

Yhtiöistä kolme sai lainaa ja kolme ei.

– Olen ollut alalla 30 vuotta, enkä ole koskaan törmännyt tällaiseen. Kyllä tämä on outo ja hankala tilanne, Hirsjärvi sanoo.

– Yleensä taloyhtiöissä on voitu luottaa siihen, että pankista saa lainaa. Ensin päätetään korjauksesta ja sitten lähetetään tarjouspyynnöt. Nyt näyttää, että on toimittava toisin päin.

Kasvava korjausvelka vanhoissa taloyhtiöissä huolestuttaa Hirsjärveä.

– Kaikilla osakkailla ei ole säästöjä tai mahdollisuutta ottaa henkilökohtaista lainaa. Remontteja olisi kuitenkin pakko tehdä.
 

Monet Kiinteistöliiton ja isännöintiyritysten edustajat Itä- ja Keski-Suomessa kertovat, että vanhojen taloyhtiöiden on entistä vaikeampi saada lainarahaa peruskorjauksiin.

– Hyvä sijaintikaan ei automaattisesti tarkoita, että rahahanat aukeavat, kertoo APV Isännöintipalvelun isännöitsijä Ari Vaskelainen Jyväskylästä.

Vaskelaisen mukaan esimerkiksi Jyväskylässä ”hyvällä asuntoalueella” sijaitseva pieni rivitaloyhtiö haki hiljattain noin 270 000 euron lainaa katto- ja julkisivuremonttiin ilman tulosta.

Toinen Vaskelaisen kertoma esimerkki on Jyväskylän kaupunkialueella sijaitseva iso kerrostaloyhtiö, joka ei onnistunut saamaan putkiremonttilainaa.
 

Sunnuntaisuomalainen lähestyi useita lainansaantivaikeuksiin joutuneita taloyhtiöitä Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa, mutta yhdestäkään ei haluttu kommentoida aihetta edes nimettömästi – taloyhtiöissä pelätään yhtiön ja sen naapuruston leimautumista.

Eräs hallituksen puheenjohtaja ei halunnut yhtiölleen kielteistä julkisuutta koska suunnitteli asuntonsa myyntiä.

Vaskelainen otaksuu, että kukkaronnyörien kiristämisellä pankit haluavat välttää ”asuntokuplaa”. Suomen Pankki on varoitellut suomalaisia ylivelkaantumisesta ja vauhdilla kasvaneista taloyhtiölainoista uusissa asunto-osakeyhtiöissä.

– Mutta jos lainanantoa kiristetään myös vanhoissa taloyhtiöissä, silloin osutaan minusta väärään maaliin.

Lue myös: Lue kuusi vinkkiä onnistuneeseen taloyhtiöviestintään – iäkkäämmät suosivat paperi-ilmoituksia, vaikka netti jyrää
 

Finanssivalvonnan (Fiva) johtava riskiasiantuntija Torsten Groschup sanoo, että jos pankit ovat hiljattain kiristäneet lainaehtojaan, ne ovat tehneet sen itsenäisesti.

– Meiltä ei ole tullut mitään uutta määräystä taloyhtiölainoihin liittyen. Pankit ovat saattaneet tarkentaa luotonantokäytäntöjään siksi, että yhtiölainoihin liittyvistä riskeistä on puhuttu paljon.

Fiva tiedotti toukokuussa 2018, että taloyhtiölainoihin liittyvät riskit ovat kasvaneet ja että etenkin sijoittajavetoisissa hankkeissa luottoehtoja tulisi tiukentaa. Ulostulo liittyi ensisijaisesti uudiskohteisiin eikä vanhojen yhtiöiden korjausrakentamiseen.

– Pankeilla itsellään voi olla kokemus, että kehitysalueilla luotonannon riskit ovat kasvaneet. Pankit tuntevat parhaiten omat asiakkaansa, Groschup sanoo.
 

Suomen suurimmat pankit OP, Nordea ja Danske Bank kiistävät lainaehtojen kiristämisen. Pankkien mukaan kielteisissä päätöksissä on kyse yksittäisten pankkien harkintaan perustuvista ratkaisuista.

Liiketoimintajohtaja Heikki Peltola OP-ryhmästä sanoo, että lainatarjousta harkittaessa arvioidaan muun muassa korjauskustannusten vaikutusta asumiskuluihin sekä velkamäärää suhteessa alueen asuntomarkkinoihin.

– Näihin asioihin on joka osuuspankilla omia tarkempia raja-arvoja, joita käytetään päätöksenteossa. Tilanteet, joissa tarjousta ei anneta, ovat harvinaisia, Peltola sanoo.

Nordean liiketoimintajohtajan Iiro Koranderin mukaan jokainen taloyhtiön rahoitushakemus käsitellään tapauskohtaisesti, ja yksi keskeinen osatekijä on korjausvelka.

– Joissakin tilanteissa korjausvelka on kasvanut tai kasvamassa liian suureksi kiinteistön markkina-arvoon verrattuna.

Danske Bankin kiinteistöistä vastaava johtaja Riikka Mäkinen toteaa, että taloyhtiön markkina-arvolla on suuri vaikutus lainapäätöksissä.

– Esimerkiksi huonoon kuntoon päässeen taloyhtiön voi olla vaikeaa saada remonttilainoja.

Janne Laitinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi