Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Kehitysrahoitusyhtiö Finnfund sijoitti ensi kertaa afrikkalaiseen yliopistoon

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd.) tähdensi, että hallitusohjelmassa Afrikka ja sen laadukas koulutus on nostettu esille. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Valtion kehitysrahoittaja Finnfund sijoitti ensi kertaa afrikkalaiseen yliopistoon. Finnfund sijoittaa yhdessä Ranskan ja Tanskan kanssa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa toimivaan Maarifa Education -koulutusyhtiöön yhteensä 21 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kukin sijoittaja osallistuu seitsemällä miljoonalla dollarilla.

Finnfundin rahoituspäällikkö Eero Pekkanen kertoo sopimusneuvottelujen kestäneen yli kuusi kuukautta, kunnes ne saatiin päätökseen kaksi viikkoa sitten. Pekkasen mukaan taustojen selvittäminenkin vei puolitoista vuotta.

– Teemme kymmeniä sijoituksia joka vuosi, ja toimintamme lähtee siitä, että meidän on voitava luottaa. Maarifa on sitoutunut ehtoihimme. He raportoivat tulevaisuudessa jatkuvasti Finnfundille, eikä sopimuksessa ole varaa sooloiluun, Pekkanen sanoo.

Ranskalaiset ja tanskalaiset sijoittajat ovat myös kehitysrahoittajia. Pekkanen ja hänen kollegansa Ranskan Proparcosta ja Tanskan IFU:sta saavat paikat kahdeksanjäsenisestä yliopistoyhtiön hallituksesta.

Pekkanen kertoo, että uudet osakkaat ovat vähemmistöomistajia, mutta voivat hallituksessa käyttää äänioikeutta heille merkityksellisissä kysymyksissä.

Samaan syssyyn suomalainen oppimisteknologiayhtiö Claned toimittaa etäopiskelualustan Maarifan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön. Sopimus Maarifa Educationin kanssa on niin ikään Clanedin ensiaskel Afrikan markkinoille.

Finnfundin omistavat Suomen valtio (94,1 %), Finnvera (5,8 %) ja Elinkeinoelämän keskusliitto (0,1 %).

Maarifa täydentää julkisten yliopistojen tarjontaa

Maarifalla on tällä hetkellä kaksi yliopistoa: Cavendish University Ugandassa ja Cavendish University Sambiassa.

Maarifa pyrkii toimitusjohtaja Peter Kagunyen mukaan keskihintaiseen koulutukseen, joka on suunnattu alemmalle keskiluokalle. Maarifan yliopistojen vuosimaksu on Ugandassa keskimäärin 900 Yhdysvaltain dollaria ja Sambiassa 1 700 dollaria.

CIA:n The World Factbookin mukaan Ugandan toissa vuoden ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 2 400 dollaria asukasta kohti ja Sambian 4 000 dollaria.

Finnfundin mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kolmannen asteen koulutukseen osallistuu keskimäärin ainoastaan yhdeksän prosenttia ikäluokasta. Rahoittaja sanoo, että Maarifan tarjoamat lääketieteen, liiketalouden, oikeustieteen, informaatioteknologian ja yhteiskuntatieteiden koulutukset täydentävät julkisten yliopistojen tarjontaa, jota on saatavilla ainoastaan kolmannekselle hakijoista.

Kagunye taustoittaa, että koulujärjestelmä on toiminut niin, että julkisiin, mutta arvostettuihin yliopistoihin on ollut vaikeaa päästä opiskelemaan.

– Usein opiskelijat joutuvat käymään maksullisen peruskoulun ja toisen asteen päästäkseen julkiseen yliopistoon.

Ei pelkkää bisnestä

Finnfund, Claned ja Maarifa Education julkistivat kumppanuutensa keskiviikkona Helsingissä. Paikalla oli Suomen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.). Hän tähdensi, että hallitusohjelmassa Afrikka ja sen laadukas koulutus on nostettu esille. Hallitusohjelmassa sanotaan, että kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka.

– Suomen hyvän menestyksen takana olevista tekijöistä halutaan oppia. Viime vuosina koulutusvienti on kasvanut. Kehitysmaat, erityisesti Afrikka, ovat haastavia vientikohteita. Niissä on kuitenkin valtavasti potentiaalia, joissa voi hyödyntää suomalaista yritysosaamista, Skinnari kertoi STT:lle sähköpostitse.

Skinnari painotti, ettei julkinen koulutustarjonta yksin pysty täyttämään tarvetta, siksi yksityisillekin on tilausta.

Samoilla linjoilla on Finnfundin rahoituspäällikkö Pekkanen.

– Tarvitsemme kaikki mahdolliset keinot Afrikan koulutusvajeen kattamiseksi.

Vaikka Pekkanen ennakoi sijoitukselle muutaman vuoden aikana yli kymmenen prosentin vuosittaista tuottoa, ei Finnfundin toiminnassa ole hänen mukaansa kyse pelkästä bisneksestä.

– Tärkeää on taloudellinen kannattavuus, mutta myös vastuullisuus ja ennen kaikkea positiiviset kehitysvaikutukset: puhtaan energian tuottaminen, naisten työllistäminen, yhteiskunnille verotulojen tuottaminen ja ympäristökysymykset, Pekkanen sanoo.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi