Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Lahden valtteja Japanin-kaupassa ovat liikunta ja ilmastohuoli – japanilaisten kanssa pitää rakentaa luottamusta pitkään, mutta karaokessa tunnelma rentoutuu

Iittiläinen Mika Halttunen toimittaa ilmanvaihtotuotteita Japaniin. Hän kertoo, että japanilaiset arvostavat laatua ja keskustelevat samalla tavalla kuin suomalaiset. Japani on maailman kolmanneksi suurin talousmahti, mikä kuitenkin usein unohtuu.

Keskustelutilaisuudessa puhunut Suomen Japanin suurlähettiläs Takashi Murata (kesk.) jutteli tilaisuuden jälkeen lahtelaismuotoilija Miwa Ishizukan (vas.) ja suurlähtetystön Shusaku Osugin kanssa. Murata kertoi, että Lahti tunnetaan Japanissa erityisesti hiihdon MM-kisojen järjestäjänä. Kuva: Elina Nissinen

Suomi ja Japani juhlivat tänä vuonna diplomaattisuhteidensa satavuotispäivää ja maiden kauppasuhteista puhuttiin myös Lahden alueen yritysten kansainvälistymistä ja tukemista kehittävän Ladecin maanantaina pitämässä keskustelutilaisuudessa.

Paikallista yritystoimintaa Japaniin vie muun muassa iittiläinen perheyritys Halton, joka on ollut Japanin markkinoilla jo yli 20 vuotta. Ilmanvaihtotuotteita haastaviin olosuhteisiin toimittavan yrityksen hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen kertoo, että Japanin markkinat ovat isot ja vetovoimaiset, mutta myös vaativat. Toisaalta hänen mukaansa helppoja markkinoita ei enää ole missään.

– Monilta unohtuu, että Japani on maailman kolmanneksi suurin talousmahti, ja siellä on paljon ostovoimaa. Kaikki puhuvat vain Kiinasta ja USA:sta, Halttunen kertoo.

Luottamusta rakennetaan karaokessa

Japanissa on Halttusen mukaan vahva yrityskulttuuri, johon sopeutuminen on suomalaisille usein ensin vaikeaa. Kielimuuri saattaa nousta myös joskus ongelmaksi. Kun alkuvaikeuksien yli pääsee, tulos on kuitenkin palkitseva.

Ulkomaankauppa ei ole vain vientiä vaan myös kulttuurivaihtoa. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.)

– Japanin markkinoilla pitää olla kärsivällinen, sillä yritysten ja ihmisten kanssa pitää rakentaa siellä luottamusta pitkään. Sanon aina japanilaisia sielunveljiksemme, sillä olemme molemmat introverttejä kansoja eikä small talk ole meille luontevaa. Karaokessa tunnelma kuitenkin rentoutuu, ja vitsejäkin aletaan kertoa.

Japanin ero esimerkiksi Kiinan vielä kehittyviin markkinoihin on se, että Kiinassa tarvitaan volyymiä, kun taas Japanissa arvostetaan ennen kaikkea laatua. Halttusen mukaan erityisen tärkeää on löytää oma erityinen markkinarako.

– Meidän rakomme olivat keittiön ilmanvaihtojärjestelmät. Sen sijaan ei kannata edes uneksia, että lähtisi viemään Japaniin vessanpönttöjä, sillä paikallisiin pönttöihin saa uskomattomia toimintoja pelkästään napin painalluksella, Halttunen kertoo.

Mika Halttunen on ilmanvaihtojärjestelmiä vaikeisiin olosuhteisiin eli esimerkiksi ammattilaiskeittiöihin, sairaaloihin ja laivoihin toimittavan Haltonin pääomistaja. Kuva: Elina Nissinen

Ilmasto- ja vanhushuoli yhdistävät

Suomella ja Lahdella on Ladecin kehityspäällikkö Isto Vanhamäen mukaan paljon yhteneväisyyksiä Japanin kanssa muussakin kuin ihmisten luonteessa. Japani tähtää hiilineutraaliuteen vuonna 2050 ja Lahti on luvannut päästä samaan tavoitteeseen vuonna 2025. Tämä luo Vanhamäen mukaan hyvät edellytykset bisnekselle.

Toinen Suomea ja Japania yhdistävä tulevaisuuden huoli on ikääntyvä väestö, mikä puolestaan luo markkinat terveysteknologialle.

–  Lahdessa on paljon kysyttyä tietotaitoa liikunnasta, jolla on tärkeä rooli pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyssä.

Kansainvälistymiseen tarvitaan tukea

Suurin osa suomalaisista yrityksistä on sen verran pieniä, että niiden on haastavaa laajentua omin voimin ulkomaille. Hyvät maiden väliset diplomaattisuhteet auttavat yritysyhteistyössä, mutta niiden lisäksi tarvitaan alueellista ja yritysten välistä suhteidenluomista.

Ladec tekee alueellista yhteistyötä Lahden kannalta tärkeimmillä Japanin markkina-alueilla Tokiossa, Kiotossa ja Saitaman alueella sekä luo suoria kontakteja sellaisten yritysten välille, jotka voisivat hyötyä toisistaan. Erityisesti Kioto on Vanhamäen mukaan Lahden vastinpari, sillä molemmat kaupungit ovat profiloituneet näkyvästi kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan.

Lue myös: Suomalaisia palo- ja pelastusajoneuvoja viedään vauhdilla Aasiaan
 

Tärkeässä roolissa kansainvälistymisessä on myös koulutusyhteistyö, jota Lahden ammattikorkeakoulu ja japanilaiset yliopistot tekevät jo nyt. Sitä pyritään jatkossa syventämään entisestään.

Ladecin keskustelutilaisuudessa esiintynyt tuore kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) peräänkuulutti myös koulutuksen merkitystä kansainvälisessä yhteistyössä.

– Ulkomaankauppa ei ole vain vientiä vaan myös kulttuurivaihtoa. Se vaatii kunnioitusta ja kokonaisvaltaista otetta, jossa pitää olla mukana suurten yritysten lisäksi koulutuksesta vastaavia tahoja.

Japani

100 vuotta kauppasuhteita

Japani on Suomen toiseksi suurin kauppakumppani Aasiassa Kiinan jälkeen ja ennen Etelä-Koreaa.

Japanin osuus Suomen viennistä on viime vuosina ollut loivassa kasvussa.

Vuoden 2018 tammi-toukokuussa Japani oli Suomen 14. suurin vientimaa Italian jälkeen ja Espanjaa edellä ja tuonnissa 19. suurin Etelä-Korean jälkeen ja Sveitsiä ennen.

EU ja Japani solmivat helmikuun alussa voimaan tulleen historiallisen vapaakauppasopimuksen, jonka myötä tullit poistuvat välittömästi yli 90 prosentilta EU:n viennistä Japaniin.

Tulli ja Eurooppatiedotus
Elina Nissinen
elina.nissinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi