Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

"Tasoitus ei kiinnosta suomalaisia" - ja muita syitä miksi ulkomaalaiset valtaavat rakennustyömaita

Kuva: Armi Salonen

Ulkomaiset työntekijät ovat tulleet jäädäkseen Suomen rakennustyömaille.

Helsingin seutu "johtaa": vierasmaalaisten osuus on noussut 33 prosenttiin. Päijät-Hämeessä ulkomaalaisten rakentajien osuus työmailla on noin viidennes eli maan toiseksi korkein.

Tilanne hämmentää.

Päijät-Hämeessä on yli 400 rakentajaa vailla työtä samaan aikaan, kun arviolta yli 300 ulkomaalaista ahertaa rakennuksilla.

Ei olla läheskään pääkaupunkiseudun luvuissa, onneksi. aluetoimitsija Jari Lindqvist

Eikö tekijöitä löydy kotimaasta?

– Tasoitetyö raskasta hommaa. Palkka on hyvä, mutta ei niin hyvä, että työ kiinnostaisi suomalaisia. Myös rappaus on pitkälti ulkomaalaisilla, kuvaa Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela tilannetta työmailla.

Heinolalaisyhtiö rakentaa Helsingin seudulla

Reponen on kotoisin Heinolasta, mutta yritys valitsi jo vuosia sitten markkina-alueekseen todellisen kasvukeskuksen, pääkaupunkiseudun.

Toimialajärjestö Rakennusteollisuus RT:n mukaan Lahden seudun rakennusmarkkina on yhdentymässä Helsingin seudun kanssa, joten se mitä etelässä tapahtuu nyt, voi olla pian arkipäivää täällä.

– Tasoitetyön tekevät ukrainalaiset, valkovenäläiset ja venäläiset, osin myös puolalaiset. Baltit tekevät ihan kaikkea, sanoo Airaksela.

Tunnettu "ikuisuusongelma" on se, että yritysten tarpeet ja työntekijöiden osaaminen eivät kohtaa.

Moni kortistoon joutunut kaipaisi lisäkoulutusta, mikä heikentää mahdollisuuksia päästä kiinni nopeasti vaihtuviin rakennustöihin.

Kuva: Timo Filpus

Reposen työntekijöistä noin 15 prosenttia on muita kuin suomalaisia. Osuus ei ole muuttunut vuosiin.

Suuriin rakentajiin Lahden seudulla kuuluva Hartela turvaa kotimaiseen.

– Meillä on työmailla Päijät-Hämeessä paikallisia urakoitsijoita ja paikallista työvoimaa. Omat työntekijämme ovat myös paikallisia. Joitain ulkomaalaisia on ollut, ja kaikki ovat kyllä olleet ammattitaitoista porukkaa, aluejohtaja Olli Teerijoki kertoo.

Ulkomaalainen tarttuu raskaampaan päähän

Ulkomaalaisten osuus on kasvanut nimen omaan Päijät-Hämeen työmailla, kertoi RT äskettäin.

– Ei täällä olla läheskään pääkaupunkiseudun luvuissa, onneksi, sanoo Rakennusliiton aluetoimitsija Jari Lindqvist Lahdesta.

Arviolta enintään viidesosa työvoimasta tulee nyt muualta kuin Suomesta.

– Eniten he tekevät raskaammassa päässä, raudoituksia, väliseinien, ikkunoiden ja ovien asennuksissa, hän luettelee.

Työvoimapulaa vai halpuutusta?

Rakennusliiton mukaan työvoimapula ei ole ainoa syy suosia ulkomaalaista. Vaikka työntekijöiden ja työpaikkojen valvontaa on tiukennettu, löytyy välillä "halpuuttajia", jotka pyrkivät epäreilusti hyötymään ulkomaisen työvoiman käytöstä.

Työntekijöiden liitto seuraa palkkoja, mutta Lindqvist toivoisi viranomaisille lisävoimaa tilaajavastuun valvontaan.

– Muutamissa yrityksissä on kolmansista maista (EU-alueen ulkopuolelta) tulevien työntekijöiden asioita nytkin tutkinnassa,Lindqvist kertoo.

Tarveharkinta poistui talvella

Ulkomaisen työvoiman käyttö helpottui keväällä Hämeessä, kun rakennusalan ja maanrakennusalan työt vapautettiin Hämeen ely-keskuksen päätöksellä tarveharkinnasta 26. helmikuuta.

Päätös koski EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevia työntekijöitä. Heidän tulee edelleen hakea työlupa, mutta uudessa tilanteessa luvan saanti nopeutuu parilla viikolla. EU:n sisällä työvoima voi liikkua vapaasti.

Rakennusliiton alueasiamiehen Jari Lindqvistin mukaan uusi lupalinjaus ei ole vielä lisännyt ulkomaisten työntekijöiden määrä Lahden seudulla.

Taannoin oli ongelma se, että Uudellemaalle, jossa tarveharkinta poistui jo aiemmin, tulleet 100–200 rakentajaa entisen Neuvostoliiton alueelta levittäytyivät luvatta eri puolille maata, myös Lahden seudulle.

Tarveharkinnan poistoa perusteltiin sillä, että työvoiman saatavuus rakennusalalla oli pitkäaikaisesti vaikeutunut. Lausuntonsa antoivat myös työntekijöiden ja työnantajien järjestöt.

Työluvat on vapautettu Hämeessä myös maatalous-, metsä- ja puutarha-alalla, maanrakennusalalla, koneistajilta ja hitsaajilta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta.

Työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen Hämeen ely-keskuksesta arvioi, ettei uusi työlupalinjaus muuta kovin paljon rakennusalan tilannetta.

Vuonna 2017 työlupia haettiin Hämeeseen 217, eniten maa- ja metsätalouteen. Lupia myönnettiin 150.

Rakentajat

Ulkomailta tullut 10 000 työntekijää

Rakennusteollisuus RT kertoi toukokuussa, että talonrakennustyömailla työskentelee noin 10 000 ulkomaista työntekijää, 22 prosenttia koko alan työvoimasta.

Pääkaupunkiseudulla osuus on 33 prosenttia, Lahti–Kymen alueella 17, Lounais-Suomessa 11 ja Sisä-Suomessa (Pirkanmaa ja Keski-Suomi) 9 prosenttia.

RT:n jäsenyritysten talonrakennustyömailla Lahti-Kymen alueella on lähes 600 ulkomaalaista, joista arviolta 300–400 Lahden seudulla.

EU:n sisällä työvoima liikkuu vapaasti, mutta EU:n ulkopuolelta tulevat tarvitsevat työluvan.

Vuonna 2018 Suomeen muutti yli 34 000 ulkomaalaista. Maahanmuuttoviraston mukaan työluvan sai 7 700 muuttajaa, eniten Ukrainasta 1 828, Intiasta 1 054 ja Venäjältä 785.

Useilla aloilla ja alueilla Suomessa työlupa harkitaan erikseen. Hämeessä rakennusalan luvat vapautettiin helmikuussa 2019 tarveharkinnasta.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi