Kaupparyhmän linjauksen taustalla ovat muutokset asiakkaiden ostoskäyttäytymisessä.
– Virikehäkkimunien myynti on nyt toista vuotta selvässä laskussa, kun taas vapaan kanan munien myynti kasvaa. Luomumunien myynti on ollut kovassa kasvussa jo useita vuosia, joten eläinten hyvinvointi selvästi kiinnostaa ja asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu kovaa vauhtia, kertoo S-ryhmän vähittäiskaupan valikoimajohtaja Antti Oksa tiedotteessa.
Kaupparyhmä painottaa linjauksen syinä myös ryhmän vastuullisuusperiaatteita sekä yleistä kansainvälistä suuntausta.
– Taustalla on jo pidempään jatkunut keskustelu kananmuna-alan toimijoiden ja pakkaamoiden kanssa. Keskusteluissa on hahmoteltu nyt julkistetulle muutokselle aikataulu, joka pyrkii ottamaan huomioon myös tuottajien näkökulman, vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen SOK:lta toteaa.
Ryhmän kaupoissa myytävistä munista 60 prosenttia on virikehäkkimunia.
Häkkimunattomaksi jälkijunassa
Ensimmäisenä häkkimunista luovutaan S-ryhmän ravintoloissa ja hotelleissa. Tämä tapahtuu vuonna 2021. Sen jälkeen kaupoista poistuvat kotimaista-sarjan häkkimunat vuonna 2023 ja sitten kaikki muut häkkimunat.
Oikeutta eläimille -järjestö kertoo tiedotteessaan, että S-ryhmä on ollut viimeinen suomalainen suuri päivittäistavarakauppa, jolla ei ole ollut päätöstä häkkimunien myynnin lopettamiseksi.
Muista suurista Suomessa toimivista ruokakaupoista
Oikeutta eläimille -järjestö kertoo iloitsevansa S-ryhmän linjauksesta, mutta esittää samalla toiveen, että linjaus laajenisi koskemaan myös kaupparyhmän Viron ja Venäjän toimintoja.
– Tämä on suuri askel suomalaiselle yritysvastuulle. Eläinkysymykset saavuttavat viimein ansaitsemansa sijan yritysvastuukysymyksenä. Kananmunista on hyvä aloittaa, koska sillä saralla löytyy selkeitä vaihtoehtoja, toteaa järjestön yrityskampanjapäällikkö Juhis Ranta tiedotteessa.
Järjestö on kampanjoinut S-ryhmää vastaan viime syksystä alkaen.
Yli 50 miljoonan investoinnit
Siipikarjaliitto kertoo, että häkkimunista luopumisen trendi johtaa tuottajien keskuudessa isoihin investointeihin. Investointitarpeen arvioidaan nousevan Suomessa yli 50 miljoonaan euroon.
Lähtöinvestointien lisäksi vaihtoehtoisten tuotantomuotojen tuotantokustannukset ovat korkeammat kuin häkkimunien tuotannossa. Investoinnit ja tuotantokustannukset tulevat liiton mukaan nostamaan kananmunien kuluttajahintoja lähivuosina.
Liiton mukaan virikehäkkituotanto yleistyi uutena tuotantovaihtoehtona sen jälkeen, kun EU kielsi jäsenmaissaan perinteisen häkkituotannon vuoden 2012 alussa.
Tällöin monet tuottajat investoivat pienryhmäkanaloihin eli virikehäkkituotantoon, sillä sen katsottiin lisäävän eläinten hyvinvointia, Siipikarjaliiton tiedotteessa sanotaan.
Liiton mukaan Suomen lähes neljästä miljoonasta munivasta kanasta noin 2,25 miljoonaa yksilöä elää pienryhmäkanaloissa. Osa tuottajista pystynee remontoimaan kanaloitaan ja siten vaihtamaan tuotantomallia. Uusiakin tuotantorakennuksia täytyy Suomessa rakentaa. Liitto ennustaa tuotantotilojen määrän myös laskevan nykyisestä noin 280 tilasta.
Siipikarjaliitto kertoo myös, että kananmunien tuotannon ympäristövaikutukset ovat pienet. Tämän lisäksi ala on aloittamassa ympäristövaikutusten arvioinnin, jonka tulokset valmistuvat vuonna 2020.