Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Useat päijäthämäläiset talot ovat saaneet turvakseen vesivuotovahdin – tuleeko keksinnöstä "uusi palovaroitin"?

Vakuutusyhtiö rupesi asennuttamaan vuodon havaitsevia laitteita asiakkaidensa putkistoihin Lahdessa ja pääkaupunkiseudulla. Finanssiala kokosi listat sopivista vahingontorjuntavälineistä.

Älypuhelin on tärkeä osa vesivuotovahdin toimintaa. Veli-Pekka Colliander ryhtyi käyttämään sovellusta asentaja Teemu Kotolan opastuksella. Kuva: Juha Peurala

Vakuutusala on syvästi huolissaan vuotovahingoista. Vahinkomäärä ja niistä maksettavat korvaukset ovat kasvaneet rajusti.

Huippu rekisteröitiin vuonna 2016, jolloin vakuutusyhtiöiden järjestö Finanssialan tietoon tuli yli 42 000 vuotovahinkoa – reilusti yli sata vuotoa vuoden jokaiselle päivälle – ja vuotovahingoista maksettiin korvauksia yhteensä 174 miljoonaa euroa.

Seuraavana vuonna vahinkomäärä ja korvaussumma alenivat.

– Tämä tuskin tarkoittaa sitä, että vuotovahingot vähenisivät. Niin paljon tässä maassa ei putkiremontteja tehdä, arvioi Finanssialan johtava asiantuntija Petri Mero.

Ongelma pahenee ainakin kahdesta syystä. Ne syyt ovat Meron mukaan putkistojen ikääntyminen ja astianpesukoneet, jotka käytetään "aika loppuun" eli siihen asti, kun eivät enää toimi.

– Asuntoyhtiöissä keskustellaan paljon putkista, mutta tietty määrä vuotoja varmaan "hyväksytään", Mero epäilee.

Kuva: Anssi Hietamaa

Vuoden 2018 tiedot eivät ole vielä käytettävissä, mutta vanhatkin vuototiedot riittivät LähiTapiola-ryhmään kuuluvan Vellamo-yhtiön toimitusjohtaja Ahti Haatajalle.

– Vakuutusyhtiöiden korvausmeno vuotovahingoista nousi jo pari vuotta sitten suuremmaksi kuin korvausmeno palovahingoista. Vuotovahinkojen määrä ylittää jo selvästi murtovahinkojen määrän, Haataja vertaa.

Hän johti Vellamon mukaan hankkeeseen, jolla LähiTapiola-ryhmä pyrkii kääntämään kehityksen asennuttamalla asiakkailleen suuren määrän vesivuotovahteja.

Idea on peräisin ryhmän eurooppalaisesta yhteistyöstä. Laitteet toimittaa yhteistyökumppaniksi valikoitunut Grohe ja asentaa paikallisesti Lahden Putkihuolto.

"Pieni vuoto voi olla kuukausia, jopa pitempäänkin"

Vahteja asennetaan ensimmäisenä Lahdessa ja Hollolassa sekä pääkaupunkiseudulla.

Vesivuotovahti asennetaan vesimittarin jälkeen ja sille avuksi kosteusanturit muutamaan paikkaan, esimerkiksi vesivaraajan tai pesukoneen alle tai keittiökaappiin.

Laite tarkkailee veden virtausta ja lukee kaikki häiriöt. Jos tulee iso vuoto, laite katkaisee vedenvirtauksen. Pienen tihkuvuodon havaitessaan laite ei katkaise vedentuloa, vaan ilmoittaa asiasta omistajan älypuhelimeen kehottaen selvittämään, missä on vika.

– Tihkuvuodot ovat iso ongelma, kuvaa Haataja .

Isossa osassa 1960- ja 1970-luvun taloista käyttövesiputket on asennettu pohjalaatan ja lattiapinnan väliin, josta pienten vuotojen havaitseminen on vaikeaa.

– Pieni vuoto voi olla kuukausia, jopa pitempäänkin. Kun se vihdoin huomataan, edessä on joskus jopa lähes täydellinen peruskorjaus taloon.

Vuotovahdin asennuksissa kohderyhmänä ovat vuosina 1950–1999 rakennetut omakotitalot.

Tässä ryhmässä vesivahinkojen aiheuttamat korvausmenot ovat noin kaksinkertaiset verrattuna vesivahinkokorvausten keskiarvoon, joka on 5000–6000 euroa.

Vesivuotovahti seuraa mittarin vieressä vedenkulutusta yötä päivää. Tihkuvuodosta se vain viestittää omistajan kännykkään, kun taas suuren vuodon sattuessa vedentulo lakkaa heti. Kuva: Juha Peurala

Kuluttaja-asiakkaille noin tuhat euroa maksavan vuotovahdin maksaa asennuksineen vakuutusyhtiö. Tukkualennusten ja kustannustenjakosopimusten jälkeenkin investointi on vakuutusyhtiölle melkoinen, puoli miljoonaa euroa.

– Investoinnin takaisinmaksuaika on viisi vuotta, laskee toimitusjohtaja Ahti Haataja.

Laskelma perustuu siihen, että LähiTapiola Vellamon tuhannen talon koeryhmässä vahti torjuu tai paljastaa noin 30 vesivahinkoa vuodessa. Vesivahingot eivät lopu, mutta ne pienenevät.

Läheisen kokemus herätti

Ensimmäiset sata vahtia on jo asennettu.

– Kokemukset ovat hyviä, kertoo Haataja.

Oman vuotovahtinsa sai äskettäin myös Veli-Pekka Colliander, joka asuu Lahdessa rintamamiestaloa vuosimallia 1954.

– Oikeaan aikaan tuli soitto vakuutusyhtiöstä, hän kertoo.

Sukulaisen vapaa-ajanasunnolla paljastui näet taannoin vesivahinko, mikä pani ajattelemaan vuototurvaa omaan taloon. Miestä kiinnostavat käytännön asiat.

– Sammuttaako laite veden pehmeästi, hän tiedustelee asennusliike Lahden Putkihuollon toimitusjohtaja Jari Kallijärveltä.

Tämä vakuuttaa laitteen hoitavan sammutuksen ja käynnistyksen niin, ettei putkien seinissä mahdollisesti olevia kerrostumia turhaan tupsauteta liikkeelle esimerkiksi hanan suukappaleita tukkimaan.

Putkiyrittäjä koki itsekin laitteen tehon. Hänelle tuli kesken päivän puhelimeen tieto, että jossakin päin taloa putki vuotaa. Kaiken muun tarkistettuaan Kallijärvi havaitsi, että piharakennuksen seinässä vesiposti tiputti.

"Älykäs" laite oppii perheen vedenkulutuksen, joten vikahälytyksiä ei pitäisi tulla.

Vesivuotovahti ei sovi ihan kaikille, sillä käyttö edellyttää talon sisälle langatonta wi-fi-verkkoa. Jotkut ovat sellaisen toki tämän tarjouksen takia asennuttaneet.

Useita samankaltaisia esimerkkejä

Finanssialan johtava asiantuntija Petri Mero ei ole aivan vakuuttunut, että vesivuotovahti toimisi taloudellisesti vakuutusyhtiön kannalta.

Alan järjestössä luotetaan vankasti valistukseen ja Finanssialan verkkosivuilla on myös luettelot eri vahinkoja torjuvista ja ilmaisevista laitteista.

Listoille voi päästä, kun puolueeton "kolmas" osapuoli on arvioinut laitteen toimivuuden. Vuotovahinkojen torjuntaan sopivia laitteita on listalla useita.

Lue myös: Sähköliesi uhkaa jokaista käyttäjää - "Etenkin lapsiperheissä ja ikääntyvillä turvalaitteet olisivat liki välttämättömiä"
 

Ahti Haatajan odotukset ovat korkealla. Vellamon johtaja on melkein valmis vertaamaan vuotovahtia palovaroittimeen, joka on vuosikymmenien ajan torjunut tuhansia vahinkoja vuodessa.

– Tässä on samantyyppisiä mahdollisuuksia. Uskon, että uusissa taloissa mennään tähän suuntaan. Vakuutusyhtiö voi olla alullepanija, Haataja katsoo.

Suomalaiset turvallisuustandardit ovat tiukentuneet. Esimerkkejä on lukemattomia.

Teollisuudessa ja puutaloissa on sprinklerisammuttimia.

Loisteputkivalaisimissa palovaaralliset sytyttimet ovat menneet vaihtoon.

Metsäkoneissa turvalaitteet ovat lähes lopettaneet aiemmin yleiset tulipalot.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi