Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Pankinjohtaja sai Lahdessa kovan pähkinän: Kuinka "vihreä" laina sopii rintamamiestaloon?

Sijoitusvalinnoilla voi muuttaa maailmaa ja lainan voisi hinnoitella hankkeen ympäristövaikutusten mukaan, sanoo johtaja Sara Mella Nordeasta.

Lahtelaiseksi itsensä tunteva Sara Mella vastaa henkilöasiakastoiminnoista Suomen toiseksi suurimmassa pankissa Nordeassa. Pankin henkilöasiakaskonttori toimii Triossa. Askon alueelta käsin hoidetaan muun muassa valtakunnallisia palveluja verkon välityksellä. Kuva: Katja Luoma

Vihreys puskee nyt esiin kaikkialla – jopa pankkitiskillä.

– Toimme ensimmäisenä Suomessa markkinoille vihreät asuntolainat. Ehkä tätä mallia voisi kehittää ympäristön kannalta hyviin remonttihankkeisiin. Päätöksiä ei ole, mutta miksei esimerkiksi maalämmön asentamiseen tai aurinkopaneeleihin voisi saada lainaa keskimääristä edullisemmin, pohtii johtaja Sara Mella, joka vastaa Nordean henkilöasiakasliiketoiminnasta Suomessa.

Normaalisti pankki hinnoittelee lainansa riskin ja paikallisen kilpailutilanteen mukaan, mutta ympäristönäkökulma on nousussa.

Vihreää lainaa voi saada energiatehokkaan talon hankintaan. Lainasta ei mene järjestelypalkkiota ja siihen saa korkosuojan normaalia edullisemmin.

– Vastaanotto on ollut hyvin positiivinen, ja ensimmäisiä keskusteluja käydään parhaillaan. Olemme toki vasta alussa, mutta lupaavalta näyttää, Mella kuvaa vihreän lainan mahdollisuuksia.

Suosikkitalon on vaikea nousta A-luokkaan

Remonttilainan hinnoittelu ympäristövaikutusten mukaan nousi esiin, kun ESS kysyi Mellalta Lahdessa, voisiko suomalaisten suosikkiin, rintamamiestaloon, saada vihreän asuntolainan.

Kysymys pani pankinjohtajan raapimaan päätään, tietenkin kuvaannollisesti.

Lue myös: Lahdessa ihmetellään yhä kituvaa asuntokauppaa – kauppamäärä laski alkuvuonna roimasti
 

Enimmäkseen 1940- ja 1950-luvuilla rakennetuissa purueristeisissä rintamamiestaloissa ei yleensä päästä viherlainassa vaadittavaan A-energialuokitukseen.

Asuntolainatiskillä ”vihreydeksi” ei riitä se, että (rintamamies)talo on pitkälti rakennettu puusta ja muusta uusiutuvasta materiaalista, ilmanvaihto pelaa ilman sähkövempaimia ja useimpiin on energiaremonttikin tehty.

Kun massa liikahtaa, maailma muuttuu

Ympäristötietoisuus ja vastuullisuus lyövät nyt läpi joka paikassa. On aika siirtyä juhlapuheista tekoihin myös sijoittamisessa.

– Minulla on vahva usko, että sijoitusvalinnoilla, kun isot massat toimivat, voi muuttaa maailmaa, Mella sanoo.

Arviota tukee Nordean teettämä tutkimus, jossa yli neljäsosa 18–25-vuotiaista vastaajista arvioi, että sijoituspäätöksillä voi merkittävästi vaikuttaa maapallon hyvinvointiin.

Toisaalta pankin viime marraskuussa julkaisemassa tutkimuksessa 38 prosenttia vastaajista arvioi, että sijoittamalla ei voi vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen.

Lahden yksikön johtaja Kari Lind ja henkilöasiakaspalveluista Suomessa vastaava johtaja Sara Mella poikkesivat tällä viikolla Nordean toimistolla Lahden Askotalossa. Kuva: Katja Luoma

Paine vastuullisuuden korostamiseen tulee asiakkailta, ja ennen muuta nuorilta.

– Sen näkee aina esimerkiksi Lahden yrityskylässä. Nuoret perustavat yrityksiä ja käyvät ulkomaankauppaa. Vastuullisuus-teema tulee vahvasti esiin koko ajan, Nordean Lahden yksikön johtaja Kari Lind kertoo.

Paperiset tunnusluvut liukuvat pois

Maailma muuttuu, pankkimaailma etenkin, jopa nopeammin kuin moni asiakas toivoo.

Vielä tämän vuoden aikana koittaa päivä, jolloin paperiset tunnuslukulistat eivät enää kelpaa.

Nordean, kuten muidenkin pankkien vastaus tähän on älypuhelimen tunnuslukusovellus tai erillinen luottokortin kokoa oleva tunnuslukulaite, josta numerot katsotaan.

Vielä ei ole paperisten tunnuslukujen aika ohi, vaikka käyttäjäkunta supistuu nopeasti.

– Tunnuslukulistoja on vielä voimassa, tosin en usko, että enää kauan. Viranomainen ei ole vielä selvästi todennut, milloin niistä on luovuttava. Omien palveluidensa kannalta pankki ei ole tässä toistaiseksi ehdoton, mutta tunnistautumista pankkitunnuksilla käytetään monissa muissakin paikoissa, Mella sanoo.

Hän ei usko paperisten tunnuslukulistojen kelpaavan enää ensi vuonna. Listojen siirtyminen älypuhelimeen tai laitteeseen pienentää mahdollisuutta sille, että joku pystyisi esimerkiksi soittamalla urkkimaan lukuja vääriin käsiin.

Sara Mella joukkoinen kuvattiin historiallisella paikalla. Pohjoismaiden suurin pankki Nordea toimii Lahdessa Askon entisellä huonekalutehtaalla. Asko oli 1950-luvun lopulta alkaen Pohjoismaiden suurin huonekalujen valmistaja. Kuva: Katja Luoma

Digi-ilta on osa vapaaehtoistyötä

Nykyajan pankinjohtajalle ovat digi-illat vaikkapa kirjastoissa keskeinen osa työtä. Ilmiö kuuluu pankin harjoittamaan vapaaehtoistyöhön, parin päivän talkootavoitteeseen, josta pankki maksaa väelleen palkan.

– Olimme juuri Lahden kaupunginkirjastossa. Meitä oli 14 pankkilaista ja paikalle tuli noin 60 ihmistä, joita neuvoimme kädestä pitäen ja asensimme tarvittaessa mobiilipankin tai tunnuslukusovelluksen, Kari Lind kertoo.

Nordea

Sara Mella

Nordea on pohjoismaiden johtava pankki, Suomen markkinoilla toiseksi suurin.

Pääkonttori Helsingissä.

Sara Mella vastaa joulukuusta 2018 alkaen Nordean henkilöasiakasliiketoiminnasta Suomessa.

Hän on työskennellyt henkilö- ja yritysasiakasliiketoiminnoissa Nordeassa vuodesta 1991 muutamaa vuotta lukuun ottamatta.

Vuosina 2008–2009 Mella työskenteli kustannusyhtiö Otavan toimitusjohtajana.

Mella pitää itseään lahtelaisena. Hän asui pitkään Lahdessa ja Nastolassa, jonka lukiosta kirjoitti myös ylioppilaaksi.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi