Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Teollisuus väistyi, asuntoja tulee

Asko ja Upo ovat osa Lahden teollisuushistoriaa. Kuva: Pirjo Kamppila

Lahden vanhat teollisuusalueet ovat kokeneet monenlaisia muodonmuutoksia. Näyttävin mullistus on ollut Vesijärven rannan muuttuminen sahasta satamaksi ja asuinalueeksi.

Monet yksittäiset tehdaskiinteistöt ovat uudistuneet kaupalliseen käyttöön. Esimerkiksi kauppakeskus Syke ja ravintola Wanha Valimo ovat entisiä konepajoja.

Tornator-yhtiön tehdasalueesta Hennalassa on jäljellä vain uuden asuinalueen nimi. Lahdessa toimineen lankarullatehtaan rakennus oli vuodelta 1887 ja tehdas lopetti toimintansa 1952. Rakennusta suunniteltiin muutettavaksi uuteen käyttöön, mutta rakenteissa oli liikaa haitta-aiheita.

Rata tuo uutta

Teollisuus hakeutui ennen radan ja vesireitin varteen ja työntekijöiden asunnot rakennettiin kauemmas. Nyt suunta on toinen, vaikkakin myös uudenlaisia työpaikkoja halutaan sijoittaa hyvien liikenneyhteyksien päähän.

Uusi mullistus näkyy vielä vuosien Lahden radanvarressa.

Lahden historian kulmakivi, rautatie Riihimäeltä Pietariin, valmistui vuonna 1869. Liikenneyhteydet pohjoisen suuntaan paranivat, kun Vesijärven kanava avattiin Vääksyyn kaksi vuotta myöhemmin.

Nykyinen rautatieasema valmistui 1935. Viereen nousi BW Tower -toimistotalo vuoden 2015 lopussa ja seuraavan vuoden alussa linja-autoasema siirtyi rautatien viereen.

Askon puusepäntehdas rakennettiin aivan radan varteen. Kuva: Pirjo Kamppila

Moniala-Asko

Askon alueen historia ulottuu vuoteen 1928, jolloin huonekalujen teollinen valmistus alkoi nykyisessä Asko-talossa. Alue laajeni pitkin radanvartta, jota perua kokonaisuuteen kuuluu kuusi suurta kiinteistöä.

Parhaimmillaan konserniin kuului huonekalutehdas ja -kauppa, tavarataloja, muoviyhtiö Uponor, kodinkoneiden valmistus, parkettitehdas, valimo ja jopa tekstiiliyhtiö Finlayson.

Monialakonserni hajosi 1990-luvulla. Monella paikkakunnilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajaksi jäi Renor-yhtiö. Uponor jatkaa itsenäisenä.

Vanhasta Starcjjohannista jää pystyyn päärakennus ja vaakatasoon tien nimi. Kuva: Pirjo Kamppila

Vahva-Jussi Viipurista

Starkin alueen historiaan kuuluu Starckjohann-konserni. Viipurilainen kauppahuone muutti Lahteen vuonna 1940. Sen pääkonttori ja varastot sekä rautakauppa toimivat Mytäjäisissä.

Sittemmin konserni hajosi. Yhtiön perillisiä ovat Starkki-rautakauppa ja teräskauppa BE Group.

1970-luvun pääkonttori on suojeltu rakennus. Starckjohannin kutsumanimi oli puhekielessä Vahva-Jussi, ja nimi jää eloon aluetta kiertävän kadun nimessä.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi