Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Hämeessä rakennetaan valtavaa voimalinjaa – sitä tulevat tarvitsemaan sähköautot ja tuulivoimalat

Kärkimies Aurimas Svabauskas miehineen rakentaa peltopylvästä. Kuva: Sami Lettojärvi

Tätä on Häme: laajan, tasaisen pellon takaa nousee mäenrinne. Siinä silmä lepää. Mäen takana on taas pelto ja sen takana mäki.

Kansallismaisemaa halkaisee reilut viisikymmentä metriä leveä ura. Uran keskellä seisoo pylväitä – ja makaa myös.

Työväki ei makaile. Teräsosat liikkuvat, mutterit yhdistävät niitä. Liettualainen kärkimies Aurimas Svabauskas johtaa tiimiään.

Kohta voi nostaa pystyyn ”tornin”, yhden niistä kahdestasadasta pylväästä Hausjärven Hikiän ja Orimattilan välillä.

Rautarouvat ovat kuin kuningattaria

Suomi saa uutta sähkön kantaverkkoa, jota ”Rautarouvaksi” kutsutaan – on kutsuttu jo vuosikymmenien ajan.

Rautarouvat ovat kuin kuningattaria. Heillä on järjestysnumerot. Tämä on Rautarouva kakkonen.

Ensimmäinen Rautarouva oli se vuonna 1929 valmistunut kantaverkko, joka toi Imatrankoskelta maan suurimman vesivoimalan sähkön muun maan ulottuville ja Turkuun asti. Verkko laajeni ja kattoi koko maan Lappia myöten.

Rautarouva ykkösen on aika väistyä. Vanhat teräspylväät sulavat uusiksi tuotteiksi. Kunnianarvoisasta rouvasta jää muistoksi kaksi pylvästä, toinen Imatralle ja toinen Turkuun.

Voimalinja varustaa Suomea sähköautoiluun

Jos yksinkertaistaa voimalinjan roolia, niin tässä syntyy perustaa sähköauto-Suomelle.

Samalla rakentuu tuulivoima-Suomea ja aurinkosähkö-Suomea. Se on sitä tulevaisuutta, joka koostuu uudesta tavasta liikkua ja tuottaa liikevoimaa – muun muassa.

Tämän linjan valmistuminen sattuu sopivasti ensi vuodenvaihteeseen, jolloin Suomi saa merkittävästi lisää perusvoimaa Olkiluoto 3:n alkaessa kaupallisen ydinvoiman tuotannon.

– Sähkön käyttö kasvaa tulevaisuudessa. Omat vaatimuksensa sähköverkolle asettaa myös uusiutuvan energian lisääntyminen. Kun siirtoverkko on kunnossa, siihen voi helpommin liittää esimerkiksi tuulivoimaa, tiivistää perusasian Fingridin projektipäällikkö Hannu Kuikka.

Uusi voimalinja on vanhaa parempi. Sähkönsiirron luonteeseen kuuluu, että jännitettä häviää matkan varrella. Uusi linja vähentää ”hävikkiä”.

Näiden varassa johtimet kulkevat yläilmoissa. Empowerin projektipäällikkö Ville Seppänen ja työmaapäällikkö Olli Kivelä toteavat asennustarvikkeiden saapuneen pylväännostopaikalle Mäntsälän ja Kärkölän rajamailla. Kuva: Sami Lettojärvi

Uusi linja entistä isompi

Vahvan teollisuuden Lahden seudulla voi myös panna merkille, että kantaverkon siirtokyky kasvaa.

Hikiän ja Orimattilan välille tulee nyt myös isompi 400 kilovoltin linja. Vanha oli 110 kilovoltin linja.

Aluksi tosin myös ylemmissä eli 400 kilovoltin johtimissa jännite on 110 kilovolttia, koska Orimattilaan suunniteltu 400 kilovoltin muuntaja tulee vasta myöhemmin.

Fingrid on yritys, joka omistaa sähkön kantaverkon, eli ne suuret linjat, joita siellä täällä näkee, muun muassa moottoritien varrella Lahden ja Helsingin välillä.

Sielläkin töitä tehtiin ihan äskettäin.

– Lahdentien varteen saatiin pylväät ja johtimet valmiiksi tammikuussa 2019, kertoo projektipäällikkö Ville Seppänen Empowerista, joka urakoi linjat Fingridille.

Tämä pylväs on pian valmiina nostettavaksi pystyyn. Kuva: Sami Lettojärvi

Kevät oli oivallista työaikaa

Suururakkaan kuuluvat vanhan Rautarouvan purku, uusien pylväiden perustukset, pylväiden kasaus, nosto sekä johdinten asennus.

– Kylmä kevättalvi ja kuiva kevät olivat hirveän hyvää työaikaa, Ville Seppänen kertoo.

Vanha verkko on jo sähkötön ja osin purettu Hikiän ja Kärkölän Metsä-Marttilan välillä. Kärkölään sähkö tulee nyt Orimattilan Tönnöstä.

Kesäkuun puolivälissä asennukset ovat niin pitkällä, että Kärkölän tasalle voidaan syöttää sähkö lännestä ja aloittaa työ Metsä-Marttilan itäpuolella.

Denis Semjonov asentaa yli 45 metrin korkeudessa ukkosenjohdinta. Kuva: Sami Lettojärvi

Työmaa 45 metrissä

Aurinko paistaa lämpöisesti Mäntsälän ja Kärkölän rajamailla. Ylhäällä 45 metrin korkeudella asentaja Denis Semjonov kiinnittää ukkossuojausta.

Asentajan tunnelmia ei ylety kysymään, mutta työmaapäällikkö Olli Kivelä tietää, mitä ylhäällä tehdään.

– Tukiköysiin pitää luottaa. Muuten ei voi tehdä siellä töitä. Eniten ottaa ristiselkään. Onneksi harvoin kuitenkaan ollaan hankalassa asennossa minuuttikaupalla, sanoo Kivelä, joka vuosien ajan asensi johtimia pylväissä.

Vaihtelu on tarpeen, joten seuraavalla pylväällä ylös kiipeää se, joka nyt maasta käsin avustaa.

Ukkosenjohdin, maapiiska ovat nyt paikallaan. Piiska ohjaa salamaniskun aiheuttaman sähköpurkauksen turvallisesti maahan.

Kuva: Anssi Hietamaa

Suomen pisin työmaa?

Hikiältä Orimattilan Iso-Hennaan on matkaa 50 kilometriä, eli tässä on yksi Suomen pisimmistä työmaista tällä hetkellä.

Loppusuora alkaa ensi syksynä, ja silloin vastaan tulee se suuri haaste. Noin kymmenen yön aikana pitää rakentaa voimajohto, 19 johdinta, neljän junaraiteen ja Lahden moottoritien yli.

– Tehtävä on haastava, koska liikennevaikutusten minimoimiseksi koko työvaihe on mahdollista tehdä osittain vain yöaikaan. Tätä kohtaa suunnitellaan juuri nyt yhteistyössä viranomaisten kanssa, Ville Seppänen kertoo.

Uudentyyppinen lintuvaroitin venyy Nina Liljendalin ja Ott Silluksen käsissä Empowerin varastolla Kärkölässä. Kuva: Sami Lettojärvi

Oranssi lanka varoittaa lintuja

Voimajohtoon on valittu muuttolintujen suojaksi uudenlaisia "lintupalloja".

Linnut pyrkivät lentämään paksujen voimajohtojen yli. Silloin vaarana ovat ohuehkot aivan pylväsrakenteen ulkoreunaan asennettavat ukkosenjohdattimet.

Uusi lintuvaroitin ei ole pallo, vaan sormenpaksuinen oranssi johto, joka kierretään kiinni ukkosenjohtimen ympärille.

Nämä ”pallot” kestävät aikaa, eivätkä herkästi vaurioidu tai putoa.

– Näitä on varastossa 430. Paikat on valittu yhdessä alueen luontoihmisten kanssa tärkeimmiltä muuttoreiteiltä. Asennukset alkavat kesäkuussa, kertoo projektin tiedotuksesta vastaava Niina Nojonen.

Kansainvälinen työmaa

Lahteen rakennettiin aikanaan radiomastot saksalaisin opein. Kansainvälisyys näkyy myös voimalinjalla.

Raudat tulevat Turkista ja Kiinasta. Vanhan linjan järjestää kierrätykseen kotimainen Fincumet.

Empowerin virolainen yhtiö hoitaa osansa pylvästöistä ja johdinten nostamisen pylväisiin. Pylväitä pystyttävät myös suomalais- ja liettualaisjohtoiset tiimit.

Paikalliset kumppaniyritykset vastaavat kuljetuksista, logistiikasta ja valmistelevista perustustöistä.

Täältä se johto tulee. Kookkaat pylväät odottavat johdinasentajien saapumista Mäntsälän ja Kärkölän rajamailla. Kuva: Sami Lettojärvi

Peltopylväs seisoo ilman tukilankoja

Fingrid kehittää pylväitä: hyvä esimerkki on itsestään seisova peltopylväs.

Jotta 40-tonninen pylväs pysyisi pystyssä, tarvitaan kaikkien neljän jalan alle suurimmillaan noin 25 tonnia painavat betonilaatat.

Kun ei tarvita pitkiä tukilankoja maahan, minimoituu tila, jonka pylväs vie peltoalasta ja pylvään allakin voi tehdä peltotyöt.

Se on myönteistä viljelijöille.

– Eivät maanomistajat tietenkään riemuitse linjasta, mutta puhumalla on kohtalaisen hyvin pärjätty, Ville Seppänen toteaa.

Pehmeille paikoille rakentajat menevät mahdollisuuksien mukaan roudan aikaan. Muutenkin on pyrkimys häiritä pellon käyttöä mahdollisimman vähän.

Ennen töiden aloittamista sekä töiden päätyttyä pidetään katselmus maanomistajien kanssa. Töistä mahdollisesti aiheutuvat vauriot korjataan ja joissakin tapauksissa korvataan.

Voimajohtotyö

Hikiä–Orimattila 2017–2019

Empower rakentaa Suomen kantaverkkoyhtiön Fingridin uuden 400+110 kilovoltin voimajohdon Hausjärvellä sijaitsevan Hikiän sähköaseman ja Orimattilaan rakennettavan uuden sähköaseman välille.

Uusi Hikiä–Orimattila-voimajohto parantaa entisestään Lahden alueen sähkönsaantia ja siirtää sähköä luotettavasti seuraavat vuosikymmenet.

Hanke on tarpeellinen ikääntyneen voimajohdon uudistamiseksi ja kantaverkon vahvistamiseksi.

Voimajohtopylväiden perustustyöt alkoivat joulukuussa 2017 ja jatkuvat pylväskasaukseen ja pystytykseen sekä johdintöihin, joka tarkoittaa uusien johtimien asennusta pylväisiin. Töitä tehdään vaiheittain koko osuudella.

Noin 50 kilometriä pitkä voimajohto on kokonaisuudessaan valmis joulukuussa 2019.

Työmaalla on noin 40–50 henkeä paikalla, joista suuri osa tulee Empowerin kumppaniyrityksistä.

Paikalliset kumppanit vastaavat esimerkiksi kuljetuksista, logistiikasta ja valmistelevista perustustöistä.

Yksi erikoisuus työmaalla on ensi kertaa käytettävä EmTEM, Empowerin kehittämä digitaalinen ratkaisu työnaikaisten maadoitusten hallintaan. Voimajohtorakentamisen tärkeimpiin turvatekijöihin kuuluvat työn ajaksi tehtävät väliaikaiset maadoitukset.

Jos virta kytketään maadoitusten ollessa vielä päällä, aiheutuu häiriö verkkoon. Sähköt katkeavat. Sähköjen palauttamisen lisäksi ylimääräistä vaivaa syntyy myös unohtuneen maadoituksen etsimisestä linjasta.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi