Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Tässä talousviisaiden tiukat terveiset seuraavalle hallitukselle: "Lupausten ja realiteettien ero on iso"

Ekonomistit varoittelevat menojen lisäämisestä.

Työllisyysaste halutaan nostaa 75 prosenttiin, mutta ekonomistien mukaan sinne ei helpoin keinoin päästä. Kuva: MOST PHOTOS

Eduskuntavaalit on käyty, ja nyt odotellaan, mitkä puolueet hyppäävät hallitukseen ja millä ohjelmalla. Uutissuomalainen koosti yhdeksän talousosaajan vastauksista terveisiä seuraavalle hallitukselle.

1. Puolueet suhtautuivat vaaleissa varsin huolettomasti talousnäkymiin. Lupausten ja realiteettien ero on iso. Ainakin lievä matalasuhdanne on todennäköinen ensi vuosikymmenen alkupuolella. Hallituksen ei kannata rakentaa budjettia oletukselle, että erinomainen talouskasvu jatkuu.

2. Julkisten menojen merkittävä lisääminen ei ole mahdollista tilanteessa, jossa valtiontalous on nousukaudella alijäämäinen ja väestö ikääntyy. Pysyviin menolisäyksiin ei ole varaa oikeastaan lainkaan.

3. Kokonaisverotuksen merkittävään keventämiseen ei ole varaa. Työn verotusta pitäisi kuitenkin keventää kannustavuussyistä. Veronkiristystenkin kanssa tarvitaan varovaisuutta, koska palkansaajien verokiila ja talouden kokonaisveroaste uhkaavat nousta näköpiirissä olevien eläkemaksujen korotusten takia.

4. Hallituksen kannattaa panostaa talouden kasvupotentiaaliin ja vetovoimaisuuden lisäämiseen. Tämä merkitsee muun muassa lisäpanostuksia tutkimukseen, infrastruktuuriin ja koulutukseen sekä kilpailukykyistä verotusta. Suhdanteiden heiketessä kilpailukyky löytyy jälleen agendalta. Hallituksen on syytä miettiä, mikä sen rooli nykytilanteessa olisi.

5. Tärkeät rakenteelliset uudistukset on syytä saada vauhtiin nopeasti. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus (sote) pitää saada maaliin jo kansainvälisen uskottavuudenkin takia. Se kannattaa toteuttaa hallittavan kokoisina paloina riittävän pitkällä aikavälillä. Onnistunut sote ja sosiaaliturvauudistus hillitsisivät menojen kasvua.

6. Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan laaja paketti kannusteita palkansaajille työnhakuun ja yrityksille rekrytointikynnyksen madaltamiseksi sekä panostuksia osaamiseen. Työllisyysasteen pysyvä nousu on jokseenkin puhtaasti uudistusten varassa. Työllisyysasteen nosto toisi lisätuloja.

7. Koulutuksesta ei kannata enää leikata. Tarvitaan pitkävaikutteisia panostuksia koulutukseen ja osaamiseen. Koulutustason nousu auttaa sekä työllisyysasteen nostamisessa että tuottavuuden kasvattamisessa, tosin viiveellä. Suomi on jäämässä osaamisessa jalkoihin.

8. Hallituksen kannattaa varautua elvyttämään Suomen taloutta, mikäli talous taantuu. On järkevää miettiä elvytystoimenpiteitä jo nyt.

Kovia toimia tulossa?

Näin ekonomistit kommentoivat työmarkkinoita

”75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen vaatii vaikeita arvovalintoja siitä, miten autetaan/patistetaan ihmisiä töihin ja miten luodaan kannustimia työnantajille palkata ehkä sellaistakin työvoimaa, jonka osaaminen ei ole optimaalista.” pääekonomisti Heidi Schauman, Aktia

”Työllisyysasteen maksimoinnin sijasta pitäisi miettiä, mihin työllisyysasteen nostolla pyritään. Luomalla lisää esimerkiksi hyvin matalapalkkaisia työpaikkoja ei ratkota julkisen talouden kestävyysongelmia.” ennustepäällikkö Ilkka Kiema, Palkansaajien tutkimuslaitos

”Työmarkkinoilla helpoimmat toimet on jo tehty, mutta lisää työllisiä tarvitaan.” pääekonomisti Juhana Brotherus, Hypoteekkiyhdistys

”Työllisyysasteen pysyvä nousu on jatkossa jokseenkin puhtaasti uudistusten varassa. Suomen rakenteellinen työttömyys on liian korkea.” pääekonomisti Timo Vesala, Säästöpankkiryhmä

”Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan vaikeimmissa asemissa olevien (vähän koulutetut, ikääntyneet ja maahanmuuttajat) aiempaa parempaa työllistymistä.” pääekonomisti Timo Hirvonen, S-Pankki

”Työn tarjontaa voidaan vaikuttavimmin lisätä pidentämällä työuria. Tähän olisi syytä löytää kannustimia ilmeisen kepin (eläkeputken poisto) lisäksi.” pääekonomisti Reijo Heiskanen, OP

”Sosiaaliturvan ja verotuksen kehittäminen työnteon kannusteita parantavaan suuntaan on oltava agendalla.” ennustepäällikkö Markku Lehmus, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

”Työperäisen maahanmuuton riittävään määrään ja laatuun kannattaisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.” pääekonomisti Pasi Kuoppamäki, Danske Bank

”Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta pitäisi poistaa. Yritykset kärsivät työvoimapulasta.” ennustepäällikkö Janne Huovari, Pellervon taloustutkimus

Uutissuomalaisen kysely

He antoivat neuvoja uusille päättäjille

Uutissuomalainen pyysi talousosaajilta terveisiä tulevalle hallitukselle. Sähköpostikyselyyn vastasivat seuraavat henkilöt (9):

pääekonomisti Heidi Schauman, Aktia

pääekonomisti Juhana Brotherus, Hypoteekkiyhdistys

pääekonomisti Reijo Heiskanen, OP

pääekonomisti Timo Hirvonen, S-Pankki

ennustepäällikkö Janne Huovari, Pellervon taloustutkimus

ennustepäällikkö Ilkka Kiema, Palkansaajien tutkimuslaitos

pääekonomisti Pasi Kuoppamäki, Danske Bank

ennustepäällikkö Markku Lehmus, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

pääekonomisti Timo Vesala, Säästöpankkiryhmä.

Outi Laatikainen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 5,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
5,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi