Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Harva yksinyrittäjä työterveyshuollon piirissä, remonttimiehen aatoksissa muutos: "Kaikkea remppaa alkaa tulla"

Suomessa oli toissavuonna 172 000 itsensä työllistäjää.

Huoneistojen sisäremontteja pääkaupunkiseudulla tekevä yksinyrittäjä Jorma Laakso kertoo olleensa sairauslomalla viimeksi 15 vuotta sitten. Kuva: Kai Sinervo

Palkansaajat ovat kattavasti lakisääteiden työterveyshuollon piirissä, mutta yrittäjillä tilanne on toinen. Työterveyshuoltopalvelujen järjestäminen on vapaaehtoista yrittäjille, joilla ei ole palkattua työvoimaa. Itsensä työllistäjistä työterveyshuollon on järjestänyt noin joka neljäs.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Suomessa oli 172 000 yksinyrittäjää. Heistä 23 prosenttia oli työterveyshuollon piirissä. Luvusta puuttuvat maa- ja metsätalousyrittäjät.

– Työterveyshuolto on todella harvalla yksinyrittäjällä. Kyse on isoista lukemista, sillä yksiyrittäjien määrä on kasvanut 2000-luvulla, kertoo toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi Suomen Yrittäjistä.

"Homma pelaa, sinne pääsee heti"

Kehittämispäällikkö Helena Palmgren Työterveyslaitokselta kertoo, että heidän kyselytutkimuksessaan saatiin hieman matalammat luvut, mutta asiat ovat menneet eteenpäin ja yksinyrittäjät ovat alkaneet hankkia työterveyspalveluja.

Huoneistojen sisäremontteja pääkaupunkiseudulla tekevä yksinyrittäjä Jorma Laakso Päijät-Hämeen Maalarimies ky:stä ei kuulu heihin. Hän kertoo, ettei hänellä ole työterveyshuoltoa, kuten ei ole monella hänen yrittäjätuttavallakaan. Laakso käyttää yksityistä terveysfirmaa 2–3 kertaa vuodessa. Laskun hän maksaa firman kortilla.

– Sinne pääsee aina heti ja yrityksellä on tiedot minusta, joten homma pelaa, Laakso kertoo.

Laakso oli sairauslomalla viimeksi 15 vuotta sitten. Iän karttuessa hän on alkanut miettiä työterveyshuoltoa, koska alkaa tulla "kaikkea remppaa".

Tiedosta on puutetta

Työterveyslaitos on selvittänyt kyselytutkimuksissa syitä alhaiseen lukuun. Yleisimpänä syynä Palmgren pitää tiedon puutetta.

– Yksinyrittäjillä ei ole tietoa työterveyshuollosta. Palkansaajalle se lankeaa luonnostaan. Kun ihminen ryhtyy yrittäjäksi, hänellä ei ole tietoa, miten koko sosiaaliturvasta olisi huolehdittava, hän sanoo.

Palmgrenin mukaan terveyskeskuspalveluja käyttävä yksinyrittäjä ei tule ajatelleeksi, ettei lääkärissä käynti ole ennaltaehkäisevää toimintaa, jota työterveyshuolto tekee. Hän pitää työterveyshuoltoa erittäin tärkeänä, koska se on ainoa palvelunjärjestäjä, joka edistää työkykyä ja -terveyttä ja huolehtii yrittäjän työhyvinvoinnista.

– Työterveyshuolto on yritystoiminnan kivijalka. Jos työkyky menee, työn jatkaminen on mahdotonta.

Hankalaa ja kallista?

Palmgrenin mukaan yrittäjät kokevat työterveyshuollon hankkimisen hankalaksi ja byrokraattiseksi.

– Minulle tulee päivittäin kyselyjä yrittäjiltä, miten he hankkivat nämä palvelut.

Palmgrenin mukaan palvelujen ja tarjousten vertaaminen on vaikeaa. Osa on jättänyt hankinnan kesken, koska valinta tuntuu hankalalta.

Hämeenniemi arvioi, että yksinyrittäjät kokevat palvelun kalliiksi ja joustamattomaksi, koska työterveyshuolto räätälöidään usein isomman yrityksen tarpeisiin. Se ei välttämättä vastaa niitä tarpeita, joita yksinyrittäjällä on.

– Asia voi olla myös toisinpäin. Isolle terveysfirmalle yksinyrittäjä ei ole niin houkutteleva asiakas kuin isompi yritys, Hämeenniemi kertoo.

Palmgren kertoo 18 vuoden kokemuksella, että tilanne on parantunut ja isotkin yritykset ovat kiinnostuneet tarjoamaan palveluja myös pienyrittäjille.

– Alkuvaiheessa tuli palautetta, ettei kukaan halunnut tarjota, vaikka tarjousta pyydettiin.

Yhteishankkeet helpottavat hankintaa

Työterveyslaitos ja Suomen Yrittäjät ovat toteuttaneet yhteishankkeita, joilla työterveyshuollon palveluja on kilpailutettu yrittäjiä varten. Palmgrenin mukaan ne ovat osoittaneet, että palvelujen hinnat vaihtelevat hurjasti ja niiden vertailu on vaikeaa.

Palmgrenin mukaan hintaan vaikuttaa sopimuksen laajuus ja se, keskittyykö se ennaltaehkäisyyn vai kuuluuko sopimukseen myös sairaanhoito. Hän muistuttaa, että Kela korvaa siitä merkittävän osan.

Vaikka sairaanhoitopalvelujen hankkiminen osana työterveyshuoltoa on vapaaehtoista, moni yrittäjä haluaa saada sekä työkykyä tukevat että sairaanhoitopalvelut samasta paikasta. Palmgren sanoo, että alueellisia eroja yrittäjien työterveyshuollon järjestämisessä on todennäköisesti paljon, sillä työterveyspalvelujen saatavuudessa on eroja.

Yksinyrittäjät

Kela korvaa

Työterveyshuolto muodostuu ennaltaehkäisevästä, työterveyttä ja työkykyä tukevasta osasta sekä vapaaehtoisesta osasta, joka sisältää yleislääkäritasoisen sairaanhoidon, rokotukset, erikoislääkärin konsultaatiot sairauden selvittämiseksi ja niin edelleen.

Kela korvaa yrittäjälle (täytyy olla YELin tai MYELin piirissä) ja työnantajalle noin 60 prosenttia ennaltaehkäisevän ja noin puolet vapaaehtoisen työterveyshuollon kustannuksista. Edellytyksenä on, että yrittäjän työterveyshuoltopalveluista on kirjallinen sopimus, työpaikkaselvitys on tehty ja siitä on raportti ja että työterveyshuollosta on kirjallinen toimintasuunnitelma.

Yrittäjä voi saada oman työterveyshuoltonsa kustannuksista korvaukset suoraan työterveyshuollon palveluntuottajalta. Sillä pitää tällöin tilityssopimus Kelan kanssa.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi