Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Miten maailmantalouden jarrutus vaikuttaa tulevan vaalikauden talousnäkymiin? – VM julkistaa talousennusteensa

Maailmantalouden näkymät ovat olleet heikkenemään päin. Lehtikuva / AFP

Maailmantaloudessa näkymät ovat heikentyneet samaan aikaan, kun eduskuntavaalikamppailu on vauhdittunut. Suomen talouden ensi vaalikauden näkymistä saadaan tuore arvio tänään, kun valtiovarainministeriö julkistaa talousennusteensa.

STT:n haastattelemat ekonomistit ennakoivat, että suuri epävarmuus talousnäkymissä on ministeriön ennusteessa keskeinen viesti. Tilanne on kaksijakoinen: maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet, mutta toisaalta alkuvuonna Suomessa kasvu ja myönteinen työllisyyskehitys ovat jatkuneet.

Nordean pääekonomistin Tuuli Koivun mukaan tiedot maailmankaupan kehityksestä viime kuukausina kertovat koko maailmantalouden olevan yllättävän heikossa vedossa. Maailmantalouden näkymien heikkeneminen voi kimuroittaa jo muutenkin vaikeiksi ennakoituja hallitusneuvotteluja. Useat puolueiden vaalilupaukset on tarkoitus rahoittaa työllisyysasteen nostamisella 75 prosenttiin ja edelleen siitä ylöspäin. Jos suhdanne hiipuu, työllisyyskeinojen pitää olla entistä tymäkämpiä.

Kestävyysvaje ei ole kadonnut mihinkään

Joulukuussa valtiovarainministeriö ennusti Suomelle tälle vuodelle 1,5 prosentin kasvua ja ensi vuodelle 1,3 prosentin kasvua. Julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot. Ministeriö arvioi, että julkisen talouden kestävyysvaje on 10 miljardia euroa vuoden 2023 tasolla. Kestävyysvajearvioissa on kuitenkin hyvä muistaa, että ne ovat herkkiä esimerkiksi erilaisille oletuksille talouden kehityksestä.

Helmikuussa valtiovarainministeriön virkamiehet peräsivät miljardien nuukailua julkiseen talouteen. Virkamiespuheenvuorossa listattiin kahden miljardin sopeutustoimet ensi vaalikaudelle sekä viiden miljardin rakennetoimet 2020-luvun loppuun mennessä.

Valtionvelan oletetaan nousevan 119 miljardiin 2023

Viime viikolla toimitusministeristön valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi STT:lle, että valtion budjettimenot kasvavat lähivuosina 3,2 miljardilla eurolla ilman yhdenkään vaalilupauksen toteuttamista. Tästä vuositasolla 1,5 miljardia euroa liittyy Hornetien korvaamiseen vuodesta 2021 alkaen ja 1,7 miljardia euroa muuhun. Tuoreen teknisen kehysarvion mukaan seuraavan vaalikauden aikana valtion velka kasvaa euromääräisesti 12 miljardilla ja nousee 119 miljardiin euroon vuonna 2023.

– Jo poliittisesta harkinnasta täysin putsatussa teknisessä kehyksessä budjetin loppusumma kohoaa yli kolme miljardia nykytasosta. Tämä osoittaa sen, että mitään jakovaraa ei ole, Orpo sanoi viime viikolla.

Keskeisenä mittarina oleva julkisen talouden velkasuhde eli julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on Orpon mukaan kuitenkin edelleen laskemassa nykyennustein.

Toimitusministeristönä jatkava pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus käsitteli viime viikon torstaina teknistä julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2020–2023. Tiedotteen mukaan julkisen talouden velaksi eläminen loppuu vuoteen 2021 mennessä, kun julkisen talouden arvioidaan olevan tasapainossa vuonna 2020.

Julkisen talouden alijäämä alkaa kuitenkin jälleen kasvaa, kun talouskasvu hidastuu ja julkista taloutta vahvistavat sopeutustoimet loppuvat. Tekninen julkisen talouden suunnitelma ei lähtökohtaisesti sisällä uusia poliittisia linjauksia. Suunnitelma on pohja sekä hallitusohjelmaneuvotteluihin että seuraavalle julkisen talouden suunnitelmalle.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi