Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Entinen sotilas brodeeraa nyt entisessä kirkkoherranvirastossa – "Varmaan koneet menevät heti jumiin, kun Sirkka jää pois"

Kokenut ompelija Sirkka Lamminen opettaa Pauli Similää "kuin mestari kisälliä". Sattumalla oli iso rooli, kun Brodeeshopiin löytyi uusi yrittäjä.

Se on brodeerattu. Pauli Similä ja Sirkka Lamminen varmistavat, että takki lähtee asiakkaalle moitteettomassa kunnossa. Kuva: Kalle Puttonen

Pauli Similä jäi kolmen vuosikymmenen sotilasuraltaan eläkkeelle vuonna 2014.

Kapteeni evp:n päivät täyttyivät nopeasti vapaaehtoistyöstä, mutta tämän vuoden tammikuusta alkaen Similä, 58, on ollut yrittäjä iittiläisessä Brodeeshopissa.

Aiempi yrittäjä Sirkka Lamminen jatkaa ensi elokuuhun asti tukena. Sirkka on kuin mestari ja Pauli kisälli.

Brodeeshop löysi jatkajan harvinaisella tavalla.

Pyrin siihen, että ihmiset voivat sanoa, että kyllähän tuo poikakin osaa tehdä. Yrittäjä Pauli Similä

Tämä tarina kelpaa kertoa. Pauli Similän omin sanoin tapahtui suunnilleen näin:

"Tammikuun 2018 alussa, se taisi olla torstai, vein tietokoneen korjattavaksi huoltoliikkeeseen. Naapurissa toimivan brodeerausliikkeen ovi oli auki ja vilkaisin sisään. Hiljainen mies Koillismaalta kun olen, kysäisin varovasti, että mitä täällä tapahtuu. Sirkka näytti, millaista työtä hän teki ja sanoi lopuksi, että oli aikeissa luopua. Myöhemmin paljastui, että Sirkka oli vain paria tuntia aiemmin ottanut yhteyttä Kinnoon (Kouvola Innovation, kehittämisyhtiö) kysyäkseen, miten löytyisi jatkaja yritykselle. Kiinnostuin siltä seisomalta. Kysyin vaimolta ja otin seuraavana maanantaina yhteyttä Sirkkaan. Tehtiin mestari-kisälli-järjestely. Tammikuussa 2019 minusta tuli yrittäjä Brodeeshopiin."

Similä ajatteli ja toimi kuin sotilas, joka "tekee vaikka mitä, vaikkei sitä osaisikaan". Hän kysyi Sirkalta, opetatko.

– Ajattelin, että en rupea ketään oppisopimuksella opettamaan. Tämä mestari–kisälli-malli sopi minulle hyvin, Sirkka Lamminen kertoo.

Paidanompelija antoi pikkurillinsä

Kymen Kotkien pipo on pian luovutuskunnossa. Pinsettien avulla nypitään pois pienet tukimateriaalin rippeet. Kuva: Kalle Puttonen

Sirkka Lamminen on syntyperäisiä iittiläisiä, Vuolenkoskelta kotoisin. Hän opiskeli Kouvolassa teollisuusompelijaksi ja aloitti Pallo-Paidan ompelijana vuonna 1971 Kausalassa. Vaatetusteollisuus oli nouseva ala, Venäjä veti ja Pallo-Paidallakin oli työntekijöitä yli sata. Kaikki liikenevät asunnot oli vuokrattu Savosta ja Karjalasta muuttaneille ompelijoille.

Oman mittatilausompelimon Lamminen aloitti vuonna 1981. Pikku hiljaa 1990-luvulla mukaan tuli brodeeraus eli nimien ja logojen ompelu vaatteisiin.

– Hankin ensin pienen brodeerauskoneen suomalais-singaporelaiselta pariskunnalta ja harjoittelin salaa kotona olohuoneessa. "Pahalle" kun antoi pikkurillin, se otti vähitellen "koko käden". Hankin nelipääkoneen eikä se mahtunut enää olohuoneeseen. Siirryin vuonna 1999 tänne, Lamminen kertoo Iitin entisessä kirkkoherranvirastossa.

Tilat ovat sopivat ja liikenneyhteydet Kausalan kylällä hyvät.

Brodeerausliike tekee töitä suoraan asiakkaille tai sitten välissä on mainoslahjoja markkinoiva yritys, joka junailee asiakassuhteet niin, että brodeeraaja voi keskittyä omaan työhönsä.

– Työnjako toimii tosi hyvin, Lamminen kehuu.

Negative-yhtyeen tilaus oli positiivinen ongelma

Sirkka Lammisen aikana Brodeeshopin isoihin asiakkaisiin on kuulunut muun muassa Suunnistusliitto.

Erikoisempaa laatua on ollut hard rock -yhtye Negativelta tullut tilaus. Piti tehdä bändin logolla varustettuja stringejä.

– Oli aika tarkkaa, kun piti niin olemattomalle kangaspalalle saa tikatuksi logo, Lamminen muistelee. Se kuitenkin onnistui, ja kuuleman mukaan bändin rumpali myi stringit 20 euron kappalehintaan. Tuli vielä uusikin tilaus.

Enin osa töistä jää kotimaahan, mutta kansainvälistäkin kantavuutta löytyy. Korkkitaulun hyljelogo brodeerattiin norjalaisiin villapaitoihin. Ne päätyivät Etelämantereelle.

Formulakuski Heikki Kovalaisen uran alkuvaiheeseen ajoittui pikatyö ja -toimitus Mad Croc -sponsorille Australiaan.

– On ollut mukava nähdä omia töitä televisiossa. Kerran Höyry-Häyrinen esiintyi brodeeraamani sukeltajakillan lippis päässä.

Brodeeshop on elättänyt yhden naisen ja tarjonnut ajoittain töitä myös muille.

Uusi yrittäjä haluaa yrityksensä kasvavan

Brodeeraus on paljolti käsityötä, mutta itse tikkauksen tekee tietokoneohjelman ohjeita noudattaen kone. Tämä on liikkeen pienempi, yksipäinen kone. Kuva: Kalle Puttonen

Tammikuussa Brodeeshopin yrittäjänä aloittaneelle Similälle kävi samoin kuin mestarilleen: brodeeraus kolahti kunnolla.

Hän tietää toki, että asiakkaat tarvitsevat ylimenokauden tottuakseen tutun Sirkan jälkeen pitkäpartaiseen mieheen.

– Pyrin siihen, että ihmiset voivat sanoa, että kyllähän tuo poikakin osaa tehdä. Tavoite on, että jätän yrityksen joskus isompana kuin se nyt on.

Uuden yrittäjän motivaatiossa ei ole moittimista. Mielialaa parantavat asiakkaiden kehut, niistä tuoreimpina ratsastusaiheisesta logosta saatu kiitos "täydellinen".

Kisälli saa oppia sopivina paloina

Alttiutta yrittämiseen lisäsi se, että isä oli aikanaan yrittäjä. Pelko oli pois; onhan sotilas valmistautunut kohtaamaan kaikenlaista. Pudasjärveltä lähteneen Similän sotilasura alkoi Oulussa, jatkui pääesikunnassa Helsingissä ja päättyi neljän vuoden komennukseen apulaispuolustusasiamiehenä Turkin Ankarassa.

Nyt hän oli taas valmis oppimaan uutta. Sirkka näytti kaikki työt. Brodeeraus koostuu monista vaiheista: on tietokoneen ohjelmointia, tekstiilien asettamista, itse brodeerauksen tekee kone, mutta tarvitaan "siivousta" eli tuotteiden siistimistä, paketointia ja koneet pitää huoltaakin.

– Varmaan koneet menevät heti jumiin, kun Sirkka elokuussa jää pois.

Mestari jatkaa opetusta ja kisälli oppii yhä uusia asioita.

– Sirkka osasi opettaa käytännön työt sopivina paloina. Tästä eteenpäin opetuksessa painottuvat yritysasiat, kuten myynti ja kirjanpito.

Similällä on tässä isompikin ajatus.

– Mestari–kisälli-mallia voisi tuoda enemmän esille niin, että sillä voisi täyttää esimerkiksi aktiivimallin vaatimukset.

Työlle hyväksyntä Japanista

Pauli Similän esittelemä taidoharrastajille valmistettu logo vaati poikkeuksellista tarkkuutta. Lopputulos sai hyväksynnän Japanista. Kuva: Kalle Puttonen

Brodeeraus on mielenkiintoinen sekoitus luovaa työtä, suunnittelua, tietokoneen ohjelmointia ja tarkkaa viimeistelyä. Brodeerattu on kalliimpi kuin esimerkiksi painettu kuva kankaalle.

Tietyn työn hintaa on vaikea sanoa suoralta kädeltä. Oman yrityksen BS-logon "hinta" voisi koostua noin 40 euron suunnittelumaksusta, joka menee vain kerran sekä brodeerausmaksusta, joka on noin 10 euroa kappaleelta. Jos suunnittelutyötä tarvitaan paljon, iso työ voi viedä päivän tai kaksi, jolloin puhutaan ihan eri summista.

Langoilla tehty kuvio kestää hyvin kulutusta ja pesuja, ja siinä on oma kolmiulotteisuutensa. Joskus pyydetään oikein pieniä ja tarkkoja kuvia, jolloin brodeeraajan täytyy varoittaa, että kaikkein tarkin työ ei ehkä ole edes mahdollista.

– Pitää ajatella, millaisen reiän neula tekee ja mahtuuko toinen reikä ihan viereen. Tämä pitää ottaa huomioon esimerkiksi lippisten kuvioissa.

Mestarin antamiin oppeihin kuuluukin tarkkuus.

Kun brodeerattiin vääksyläisen yrityksen toimeksiannosta japanilaisista kanji-merkeistä taido-sana alan harrastajien asuihin, kankaat olivat Japanista ja siellä piti myös kirjoitusasu hyväksyttää.

Viivan piti olla oikeanlainen, kuin siveltimellä vedetty.

Aina ei ehkä vaadita yhtä suurta tarkkuutta, mutta eihän mestari turhaan muistuta laadun tärkeydestä.

– Älä luule mitään.

Siinä voisi olla huoneentaulu. Kysy ja varmista vielä kerran, että olet ymmärtänyt, mitä asiakas tarkoittaa.

Vanhaan malliin yrittäjäksi

Ennen oli mestareita ja kisällejä

Brodeeshopin aiemman yrittäjän Sirkka Lammisen mainitsema "mestari–kisälli-malli" on viittaus ikivanhaan ammattikuntalaitokseen.

Ammattikuntalaitos yleistyi Suomessa 1600-luvulta alkaen. Ammattikunta koostui mestareista, kisälleistä ja oppipojista. Eteneminen portaalta toiselle kesti yleensä vuosia.

Ammattikuntalaitos lakkautettiin Suomessa lainmuutoksella vuonna 1868, ja vuonna 1879 maahan määrättiin elinkeinovapaus.

Mestarikirjoja ja kisällintodistuksia alkoivat myöntää kauppiaitten ja käsityöläisten yhdistykset sekä myöhemmin Pienteollisuuden Keskusliitto. Nykyään tehtävää hoitaa Mestarikiltaneuvosto, josta tietoa löytyy Suomen Yrittäjien verkkosivulla.

Yksi Mestarikiltaneuvoston jäsenkilloista on Lahden Mestarikilta.

Vanhoja kisällin ja mestarin tutkintoja vastaavat nykyään ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Osaaminen osoitetaan näyttökokeessa.

Oppisopimusjärjestelmässä on vivahteita ammattikuntalaitoksesta.

Brodeeraus (nimikointi, lankakirjailu) ommellaan tarkoitukseen sopivalla teollisuusompelukoneella esimerkiksi vaatteisiin. Työ brodeerausyrityksessä sisältää muun muassa tietokoneen ohjelmointia, tekstiilien asettamista, ”siivousta” eli tuotteiden siistimistä, paketointia ja koneiden huoltoa.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi