Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Fazerin ksylitolitehdas helpottaa kauramyllyn toimintaa – miljoonille kiloille kauran kuoria löytyi looginen loppusijoituspaikka

Fazer rakentaa Lahden kauramyllyn viereen ksylitolitehtaan, jonka tuotannon on määrä käynnistyä loppuvuonna 2020.

Kuva: Havainnekuva: Re group, grafiikka: Jani Keronen

Fazer laajentaa toimintaansa Lahdessa rakentamalla kauramyllyn viereen ksylitolitehtaan, johon konserni sijoittaa 40 miljoonaa euroa. Tehdas alkaa valmistaa ksylitolia kauran kuoresta saatavasta ksyloosista, ja tuotannon on määrä käynnistyä loppuvuodesta 2020. Idean äiti ja hankkeen johtaja Anna Nicol työskenteli aiemmin Fazerin makeisten strategiajohtajana.

– Ainoana kotimaisena purukumivalmistajana halusimme tutkia mahdollisuutta valmistaa ksylitolia kotimaisista raaka-aineista. Toukokuussa 2017 huomasin tieteellisistä julkaisuista, että kauran kuoret ovat hyvä ksyloosin lähde. Silloin lähdin viemään asiaa konsernissa eteenpäin, Nicol muistelee.

Hän kertoo, että ksylitolin valmistaminen kaurasta on globaalissa mittakaavassa uutta, vaikka kauran kuorien ksyloosipitoisuudesta on tiedetty jo lähes sadan vuoden ajan. Nicol arvelee, että muualla maailmassa ei ehkä ole ksyloosia käyttäviä yrityksiä, joilla kauran kuorta kertyy varastoihin omasta takaa.

– Valmistusprosessi on sen verran ainutlaatuinen, että sitä ei ole kukaan muu aiemmin hyödyntänyt, Nicol miettii.

Fazerin mukaan Lahteen avattava tuotantolaitos on maailman ensimmäinen ksylitolitehdas, jonka raaka-aine tulee yrityksen omasta tuotannosta.

Miljoonia kiloja kuoria vuodessa

Lahden Fazerin Myllyn toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka kertoo, että kauramyllyn sivutuotteena syntyy vuosittain monia miljoonia kiloja kauran kuoria. Aiemmin myllyn johtoporras on joutunut hieman miettimään sijoituskohteita valtavalle kuorimäärälle.

– Kuorien rehuarvo on aika alhainen, sillä käytännössä niitä ovat syöneet vain Lapin porot talviaikaan. Pääosin kuoria on poltettu energiaksi, Mäki-Reinikka sanoo.

Fazer tulee valmistamaan Lahdessa useita ksylitolilaatuja, joita voidaan käyttää elintarvike-, kosmetiikka-, ja lääketeollisuudessa. Yrityksen tavoitteena on myydä kasvipohjaista raaka-ainetta jopa maailmanlaajuisesti. Suunnitelmissa on myös laajentaa ksylitolin valmistusta yrityksen Ruotsin myllyn yhteyteen.

– Ksylitolin kulutus ja markkinahinta ovat koko ajan nousussa. Hetkittäin ksylitolista on ollut jopa pulaa, Mäki-Reinikka kertoo. Tällä hetkellä ksyloosia valmistetaan maissin tähkistä ja metsäteollisuuden sivuvirroista.

Kuva: Jani Keronen

Kymmeniä työpaikkoja

Fazerilla on ennen laajentamista Lahdessa 586 työntekijää, mikä tekee siitä kaupungin suurimman teollisen työnantajan. Uusi tuotantolaitos synnyttää kaupunkiin 30 uutta vakituista työpaikkaa. Lisäksi laajennus tulee kasvattamaan Fazerin välillisesti työllistämien henkilöiden määrää. Entuudestaan kuljetukset, kunnossapito ja muut ostopalvelut työllistävät välillisesti Lahdessa yhteensä 65 työntekijää oman henkilökunnan lisäksi.

Päätös tuotantolaitoksen sijoittamisesta Lahteen tehtiin vasta tammikuun alussa.

Lue myös: Fazerin miljoonainvestointi työntää ulos pikkupurtavaa, jota rouskutellaan maailmallakin - "Lahteen investoidaan jatkossakin"
 

– Lahden kauramylly on suurin myllymme, ja yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut aina mallikkaasti, perustelee yrityksen viestintäpäällikkö Taina Lampela-Helin.

Ksylitolitehtaan rakennustyöt alkoivat helmikuussa puiden kaatamisella. Fazer julkaisi ensimmäiset uutiset Lahden-investoinnista tammikuussa. Tarkemmat yksityiskohdat tuotiin kuitenkin julki vasta nyt, kun tuotannossa käytettävä uusi teknologia oli ehditty patentoida.

Makeutusaine

Ksylitoli

Ksylitoli kuuluu polyoleihin eli sokerialkoholeihin.

Sitä käytetään esimerkiksi vähäkalorisena makeutusaineena ja kosteudensäilyttäjänä hammastahnoissa.

Raaka-aine ksylaania saadaan esimerkiksi koivusta, maisseista ja pyökeistä.

Suomessa ksylitolin teollinen tuotanto alkoi vuonna 1975.

Ksylitolilla on Euroopan elintarvikeviraston hyväksymä terveysväite, vaikka vaikutuksista karieksen ehkäisyyn on kiistelty.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi