Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Miten meidän suomalaisten käy? - Talouskasvu jatkuu, mutta velkapommi on jo viritetty

Kotitalouksien velkaantuminen on liian kovalla tasolla, sanoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen. "Se purkautuu vielä epämiellyttävällä tavalla".

Mika Kuismanen siirtyi Suomen Yrittäjien pääekonomistiksi kaksi vuotta sitten valtionvarainministeriön suhdanneksikön päällikön tehtävistä. Kuva: Mirja Hussain

Suomen taloudessa on monta ilonaihetta. Vaikka suhdannehuippu on ohitettu, kasvu jatkuu – tänä vuonna puolentoista, jopa kahden prosentin vauhtia. Työllisyysastekin on parantunut.

Mutta sitten Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen listaa monta uhkaa.

Tiistaina Lahdessa esitelmöinyt Kuismanen huomauttaa, että teollisuuden tuotanto ei ole vieläkään yltänyt finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Ja maailmantaloudessa näkyy jo monia synkkiä pilviä.

– Meidän työllisyytemme on kohentunut pitkälti suhdanteiden ansiosta, ei rakenteellisten uudistusten takia.

Samasta syystä julkisyhteisöjen (valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen) velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kääntynyt lievään laskuun, vaikka velan määrä on noussut ja ennusteet lupaavat nousevia lukuja lähivuosille. Muutaman vuoden kuluttua julkisyhteisöjen velka on kivunnut jo lähes 160 miljardiin euroon ja samalla BKT:n kasvu on hidastumassa.

– Julkisen talouden tasapaino jää siis haaveeksi.

Kuismanen on huolissaan myös kotitalouksien velkaantumisasteesta, joka kohonnut jo 130 prosenttiin. Se tarkoittaa velan osuutta käytettävissä olevista tuloista.

– Tämä on pommi, joka tulee purkautumaan epämiellyttävällä tavalla, Kuismanen sanoo.

Vaikka sääntelyä ja asuntolainojen omarahoitusosuutta on lisätty, kotitalouksilla on paljon sellaista velkaa, johon viranomaisilla ei nyt ole keinoja vaikuttaa – esimerkiksi pikavippejä ja taloyhtiölainoja.

Kuismasen mukaan kotitalouksien velkaantumisasteen kestävä taso on noin sata prosenttia. Korkojen nousua hän ei odota vielä puoleentoista vuoteen.

– Kansantalouden kannalta ratkaisevaa on velan kokonaismäärä. Suomi on edelleen pääomaköyhä maa, ja jos yhä suurempi osa kansantalouden tuotosta alkaa mennä velan hoitoon, se ei ole hyvä asia.

Kuva: Anssi Hietamaa

Työvoimaa täytyy saada lisää

Taloyhtiölainojen avulla monet ovat ostaneet uusia asuntoja, joiden rakentaminen on ollut vilkasta viime vuosina.

Kuismasen mukaan investoinneista suuri osa onkin mennyt rakentamiseen, eikä teollisuuteen, mikä tuo yhden huolenaiheen lisää. Teolliset investoinnit voisivat tuoda kasvua myös tulevaisuudessa.

Kasvua ja tuottavuuden nousua tarvitaan kipeästi, koska väestö ikääntyy.

Kymmenen vuoden kuluttua Suomessa on 70 huollettavaa jokaista työssäkäyvää kohden, nyt heitä on 60.

– Tavalla tai toisella työvoimaa on saatava lisää. Nyt meillä on parhaassa työiässä olevista, 25–64-vuotiaista, työvoiman ulkopuolella 470 000 ihmistä. Tarvittaisiin kunnon reformeja, esimerkiksi sosiaaliturvan ja verotuksen uudistuksia, jotta osa tästä joukosta saataisiin töihin. Aktiivimallit eivät riitä.

Kuismanen muistuttaa koulutuksen merkityksestä. Hän näyttää oheista kuviota, joka kertoo karua kieltään työllistymisen ja koulutuksen yhteydestä. Lähes 60 prosenttia on työtä vailla heistä, joilla ei peruskoulun jälkeen ole mitään koulutusta.

Mika Kuismanen esitelmöi Lahdessa Päijät-Hämeen yrittäjien suhdanneseminaarissa. Kuva: Mirja Hussain

Ikääntyminen tuo monia muutoksia

Väestön ikääntyminen tuo monia muutoksia kansantalouteen – ei pelkästään hoivamenojen kasvua.

– Suomessa on ikääntymisen kanssa yhtä aikaa meneillään kaupungistuminen kovemmassa tahdissa kuin OECD-maissa keskimäärin. Muutos tuo meille asuntoja, joiden arvo lähestyy nollaa.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 5,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
5,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi