Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Kauppakamarit esittelivät tavoitteitaan eduskuntavaaliehdokkaille – työllisyys 75 prosenttiin, viinit ruokakauppoihin

Kauppakamarien ja TATin tilaisuudessa esiin nousivat myös esimerkiksi kohtaanto-ongelma ja muut työelämän haasteet.

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen esitteli tilaisuudessa kauppakamarien tavoitteita seuraavalle hallitukselle. Kuva: Marjaana Lahola

Hämeen kauppakamari sekä Talous ja nuoret TAT (vastikään vielä nimeltään Taloudellinen tiedotustoimisto TAT) kutsuivat maanantaina paikallisia eduskuntavaaliehdokkaita Lahteen kuulemaan ja keskustelemaan taloudesta. Tapahtumaan osallistui vajaat 20 henkeä, joista osa on ehdolla kevään vaaleissa.

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen listasi alustuksessaan kauppakamarien tavoitteita ja painotuksia seuraavalle vaalikaudelle. Kauppakamarit peräävät muun muassa kannustinloukkujen poistoa, työn verotuksen keventämistä sekä 75 prosentin työllisyysasteen tavoitetta.

Lahden tilaisuudessa Eerikäinen nosti esiin erityisesti alueellisen tilanteen.

– Työvoiman tilanne on hälyttävä. Pääkaupunkiseutu ja Tampere, samoin Turku ja Oulu imevät meidän osaavaa työvoimaamme.

Kauppakamaria Eerikäinen kuvasi kilpailukykyjärjestöksi.

– Joka asiassa pitää miettiä, miten saadaan oma alue menestymään.

Liikennettä ja koulutusta

Ilmastonmuutosta kauppakamarit torjuisivat Ratkaisuja Suomelle -ohjelmansa mukaan niin, että punaisena lankana ovat vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. ”Sujuvan sääntelyn” teesi muun muassa toisi viinit ruokakauppoihin ja vapauttaisi apteekkien sääntelyä.

Myös koulutus nousi esiin Eerikäisen puheissa, ja hän peräsikin yrityksille ja oppilaitoksille lisää yhteistyötä. Hänen mukaansa nimenomaan yritykset voisivat olla siinä aloitteellisia.

Tieliikenteen määrärahojen pienuutta hän harmitteli ja totesi, että keskustelu junaliikenteen merkityksestä on noussut ”hämmästyttävästi”.

– Toivon mukaan seuraava eduskunta käsittelee tätä vähintään tasapuolisesti.

Eerikäinen toivoi myös, että alueen asiat olisivat kaikkien alueen kansanedustajien asioita sen sijaan, että Päijät-Häme ja Kanta-Häme kilpailisivat keskenään.

– Esimerkiksi eteläistä kehätietä tukevat kaikki alueen kansanedustajat. Lisäksi Päijät-Häme tukee päärataa, vaikka se on oleellinen erityisesti Hämeenlinnalle ja Riihimäelle, hän sanoi.

Kohtaanto-ongelmat jatkuvat

TATin toimitusjohtaja Kari Väisänen nosti puheenvuorossaan esiin muun muassa työelämän haasteet: jatkuvan koulutuksen suuren tarpeen, muuttuvan työelämän ja katoavat työpaikat.

Myös kohtaanto-ongelma nousi esiin puheenvuoroissa. Väisänen laskeskeli työtarpeen olevan jatkossa vuosittain 30 000 maahanmuuttajaa. Toisaalta hän ihmetteli yhdistelmää, jossa töitä pitäisi tehdä pitempään, mutta myös nuoret pitäisi saada aiemmin töihin.

Myös Kilta Henkilöstöpalvelujen toimitusjohtaja Kirsi Naamanka huomautti kommenttipuheenvuorossaan kohtaanto-ongelmasta ja kannustinloukuista.

– On aika iso riski lähteä töihin, jos käytettävissä olevat tulot laskevat.

Hänen mukaansa tilanne on mennyt jo siihen, etteivät yritykset ota uusia tilauksia vastaan, koska tekijöitä ei ole.

Veroasioita nosti esille kriittisestikin KPMG:n Lahden toimiston johtaja, veroasiantuntija Pauli Liiri.

Esillä työllisyys ja hyvinvointiala

Noin puolen tunnin mittaisessa keskustelussa puheenvuoron piti jokunen paikallinen eduskuntavaaliehdokas. Martti Talja (kesk) kehui puhujien ajatuksia oikeansuuntaisiksi ja piti työllisyysasteen nostamista keskeisenä asiana. Työllisyyden nostamisesta puhui myös Erkki Suhonen (kd), joka näki maahanmuuton osittain koulutuskysymyksenä siitä, miten maahanmuuttajia voidaan sijoittaa työelämään.

Milla Bruneau (kok) nosti esille ajatuksen yrittäjyyden esteiden poistamisesta nivelvaiheissa, kuten yritystä perustaessa ja ensimmäisen ihmisen palkkaamisvaiheessa.

Myös viime aikojen uutiset vanhustenhoidosta nousivat esille muutaman kerran mutkan kautta, esimerkiksi siitä, kenellä vastuu lopulta on. Aino Närkki (kok) halusi rauhoitella hyvinvointialalla kansainvälisten suuryhtiöiden osuutta, joka on hänen mukaansa vain 15–20 prosenttia.

– Keskustelussa on menty liikaa viimekätiseen valvontaan, sanoi puolestaan Talja, joka muistutti myös kunnan vastuusta.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 5,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
5,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi