Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Työtä, investointeja, yrityskauppoja - tätä oli Päijät-Hämeen talousvuosi 2018

Elintarvikeala vahvistui laajalla rintamalla. Puolet Suomen pahvilaatikoista tehdään nyt Lahdessa. Suomen suurin bussiyritys kasvoi entistä suuremmaksi.

Toimitusjohtaja Pirkko Hämäläinen tarkasteli uutuustuotteita, kaurasämpylöitä, Vuohelan Herkun uudella leipomolla Lahdessa. Kuva: Sami Kuusivirta

Mennyt vuosi oli monessa mielessä hyvä talousvuosi. Päijät-Häme sai epäilemättä osansa kansantalouden kasvusta, joka tuoreimpien tilastojen mukaan jatkui 2,4 prosentin vuosivauhtia. Kasvuvauhti riitti uusien työpaikkojen syntymiseen.

Työttömyys väheni maakunnassa selvästi – tilastojen mukaan 14 prosenttia vuodentakaisesta. Päijät-Hämeessä oli marraskuussa 1 697 työtöntä työnhakijaa vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Pakkauksiin ja ruokaan investoitiin

Päijät-Hämeen taloudellinen selkäranka vahvistui monilla aloilla.

Uutta oli Stora Enson 19 miljoonan euron pakkausinvestoinnin valmistuminen Hennalassa, minkä jälkeen puolet Suomen pahvilaatikoista tulee Lahdesta. Metsäjätti lisäsi yli 20 miljoonan euron investoinnilla aaltopahvin raaka-aineen flutingin tuotantoa Heinolassa.

Johtaja Juha Alhonoja tarkasteli miehenkorkuisia aaltopahvilaatikoita Stora Enson tehtaalla Lahden Hennalassa. Keväällä 2018 valmistuneen koneinvestoinnin jälkeen tehdas valmistaa noin puolet Suomen pahvilaatikoista. Kuva: Katja Luoma

Vahva oli investointipanos myös elintarviketeollisuudessa. Vuohelan Herkun uusi leipomo valmistui elokuussa Lahden Jokimaalla. Se oli 6–7 miljoonan euron hanke ja alan merkkitapauksia myös valtakunnallisesti.

Muutto Hartolasta oli yrittäjä Pirkko Hämäläisen johtamalle Vuohelan Herkulle iso askel, vaikka yritys ei itse omistakaan kiinteistöä.

Askel kohti etelää oli ilmeisen tarpeellinen. Uusi leipomo on entistä kilpailukykyisempi ja myös aiempaa paremmalla paikalla ajatellen päämarkkinoita Etelä-Suomessa.

Yrityksen kahvila La Kar de Mumma jatkaa Tainionvirran rannalla Hartolassa.

Leipomon lähdön tuskaa lievitti maaliskuussa talotehtaalle tulleen uuden omistajan Lehto Groupin voimakas laajentuminen.

Fazerin uusi tuotantolinja tuottaa esimerkiksi jälkiuunivälipaloja. Leipomonjohtaja Mika Suvanto ja valmistuspäällikkö Jukka Tarvainen esittelivät linjaa syksyllä. Kuva: Sami Lettojärvi

Välipaloja rinkelien tilalle

Maan johtaviin elintarvikeyrityksiin kuuluvan Fazerin iso investointiohjelma jatkui Lahdessa.

Keväällä valmistunut välipalatehdas kuvasi aikojen muuttumista. Uusia tuotteita valmistetaan uusilla koneilla paikassa, jossa aiemmin leivottiin rinkeleitä.

Askel kohti etelää oli Vuohelan Herkulle ilmeisen tarpeellinen.

Rinkelit tekivät tilaa välipaloille, joiden kysyntä on vahvassa kasvussa. Rinkelien ystävät eivät jää osattomiksi. Valmistus jatkuu tässäkin maakunnassa.

Pullottamon rahat Singaporesta

Joulukuussa varmistui vedenpullottamon rakentaminen Lahteen, kun hankkeeseen löytyi sijoittaja Singaporesta.

Uusi päärahoittaja Allan Poh kävi joulukuun puolivälissä Lahdessa kertomassa yli 20 miljoonan euron hankkeesta, joka tarkoittaa Salpausselän pohjaveden pullottamista ja vientiä ulkomaille, alkuvaiheessa Kiinaan.

Pullottamon rakentaminen varmistui joulukuussa. Sijoittaja Allan Poh ja hallituksen jäsen Ahti Junttila nauttivat sen kunniaksi lasilliset laadukasta lahtelaista pohjavettä. Kuva: Sami Lettojärvi

Pullottamoyritys H2O4u Finland jatkaa suunnittelua, ja rakennustöihin päästäneen ensi kesäkaudella. Tuotanto voisi alkaa vuonna 2020.

Toteutuessaan hanke nostaa Suomen pullovesiviennin uudelle tasolle, noin miljoonaan litraan päivässä. Nykyisin vienti on muutamia miljoonia litroja vuodessa.

Punaiset bussit lahtelaisomistukseen

Monet päijäthämäläiset yritykset ovat alallaan Suomen suurimpia. Yksi näistä ykkösistä on linja-autoliikennettä harjoittava Koiviston Auto.

Sitkeän sukuyrityksen kasvua ovat vuosien varrella siivittäneet lukuisat yrityskaupat, joista kaksi tuoretta ovat suuria, koko alaa voimakkaasti muokanneita tapahtumia.

Taannoinen Helsingin Bussiliikenteen osto sai lokakuussa 2018 jatkoa Onnibus-kaupasta.

Pikavuoroliikenteen muutamassa vuodessa mullistanut Onnibus sai toimintansa vihdoin kannattamaan. Se oli sopiva hetki Koiviston Auton ostaa ja miljardööri sir Brian Souterin myydä.

Onnibusin punaisen "laivaston" 68 kaksikerrosbussia kuljettavat yli kolme miljoonaa matkustajaa vuodessa. Lisäksi Koiviston Auto sai konsernijohtaja Antti Norrlinin mukaan "maan parhaan" lippujärjestelmän.

Lokakuinen päivä oli kaunis, mutta kolea, kun tuli julki Onnibusin siirtyminen Koiviston Auton omistukseen. Kuljettaja Andres Kemppi toivotti matkustajat tervetulleiksi punaiseen bussiin Lahdessa. Kuva: Sami Kuusivirta

Onnibus.comin joustava hinnoittelumalli on ollut omiaan lisäämään linja-autojen suosiota. Hintojen lasku ajoi muut pikavuoroliikennöitsijät lähes epätoivon partaalle.

Tulevan vuoden maaliskuussa saataneen kuulla enemmän bussikaupan vaikutuksista pikavuoroliikenteeseen.

Liikenteeseen liittyi vahvasti myös Hollolan Matkakeidas, joka avautui kesäkuussa valtatie 12:n ja Riihimäentien risteyksessä. Se oli samalla yksi lähtölaukauksista, kun yritykset hakevat kasvun paikkoja seudun uuden valtasuonen, eteläisen ohitien tuntumasta.

Heinolassa ruvettiin valmistelemaan Hämeenmaan uutta Prismaa Sinilähteen Citymarketin tuntumaan.

Kohurakentajalle omistaja Lapista

Huhtikuussa kohahdutti yrityskauppa, jossa kohuttu rakennuskonserni SSR sai uuden pääomistajan Lapin hotellikeisari Pertti Yliniemestä.

Alkoi siteiden katkonta epämieluisaan menneisyyteen, johon kietoutuu myös Nuorisosäätiön kriisi. Säätiön rakennuttama taloyhtiö Lahden Aleksanterinkatu 5 asetettiin heinäkuussa konkurssiin.

Kohutun konsernin nimeksi vaihtui kesällä Pallas Rakennus. Toimitusjohtajana aloitti Jyrki Lautarinne. Konsernin pääpaikka siirtyi Lahden Kerinkalliosta pääkaupunkiseudulle. Alueyhtiö Pallas Rakennus Päijät-Hämeen kotipaikka ja konttori pysyivät Lahdessa.

Lue myös: Päijät-Hämeen matkailussa tehdään nyt ennätyksiä
 
Päijät-Häme

Kolmen prosentin maakunta

Päijät-Häme tuottaa bruttokansantuotetta eli arvonlisää talouteen runsaat 30 000 euroa henkeä kohti vuodessa eli yhteensä yli kuusi miljardia euroa.

Summa on kasvanut 2000-luvun aikana noin puolella, kahdella miljardilla eurolla.

Maakunnan tuotanto on monialaista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus on runsas kymmenesosa Päijät-Hämeen bkt:stä.

Vuonna 2017 Päijät-Hämeen bkt kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 2,2 prosenttia, kun koko maassa kasvu oli keskimäärin 3,0 prosenttia.

Maakunta tekee kolme prosenttia koko maan bkt:stä.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi