Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Moni vippi on päältä kaunis, mutta sisältää pommin – "Tarjonta on kasvanut paljon ja mainonta muuttunut aggressiivisemmaksi"

Korkokatto on laajentumassa ensi syksynä myös suuriin luottoihin.

Pikavippejä on suitsittiin korkokatolla muutama vuosi sitten, mutta tarjonta on taas kasvanut. Kuva: Ostosraha.fi

Mainosrumpu pärisee netissä, radiossa ja ties missä: joulu lähestyy, ota lainaa! Tai: kesä lähestyy, ota lainaa! Hankala elämäntilanne, ota lainaa!

Kulutusluottojen vetovoima on suuri, sillä lainaaminen on tehty helpoksi ja niiden kuluja piilotellaan. Lainsäädäntöä halutaan päivittää muun muassa laajentamalla korkokattoa.

Kulutusluotot ovat nimensä mukaan tarkoitettu kulutukseen ja lainasummat ovat aiemmin olleet kohtuullisen kokoisia. Kuluttajaluottoja ovat esimerkiksi erilaiset tililuotot, osamaksukauppa, luottokorttiluotot ja pankkilainat.

Pankitkin myöntävät kulutusluottoa sekä vakuutta vastaan että ilman. Suurin osa kulutusluotoista onkin näitä lainoja.

Aiemmin kulutusluottojen summat olivat kohtuullisia ja laina-ajat lyhyitä.

Uutta on, että varsin löyhillä ehdoilla tarjotaan suuria, jopa kymmenientuhansien eurojen vakuudettomia lainoja – kaksinumeroisilla koroilla. Myös uusia tarjoajia on tullut markkinoille. Rekisteröityneitä luotontarjoajia on kymmenittäin.

– Tarjonta on kasvanut paljon ja mainonta on muuttunut aggressiivisemmaksi, näkee Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen.

Riski ja tuotto kovat

Kuva: Anssi Hietamaa

Tarjonnan kasvu kertoo, että lainaaminen on tuottoisaa liiketoimintaa, vaikka varsinkin vakuudettomat lainat ovat riski lainanantajalle. Riskin vuoksi lainoissa on hurja lainakorko.

Muita kuin pankkisidonnaisia luottoja ottaneiden määriä tai lainasummia ei ole kuitenkaan tilastoitu.

– Luottolaitosten (pankkien tai pankkien rahoitusyhtiöiden) myöntämät vakuudettomat kulutusluotot ovat kasvaneet maltillisesti ja luottotappiot ovat pysyneet maltillisina. Mutta sitten on tämä "Villi länsi".

Länsi viittaa etenkin norjalaisiin lainaajiin, joista tunnetuin on Norwegian Bank. Nimensä mukaan se on norjalainen pankki, joka voi ottaa vastaan myös talletuksia. Näitä rahoja se voi kierrättää riskilainoihin.

Norwegian on kertonut luottotappioidensa olevan lähes 20 prosenttia. Se tarkoittaa, että velalliset eivät ole pystyneet maksamaan takaisin viidennestä lainasummasta. Osuus on erittäin suuri, sillä suomalaisissa pankeissa kulutusluottojen luottotappiot ovat alle viisi prosenttia.

– Mutta lainan ottajia näyttää silti riittävän.

Kuluttajansuojalaki vaatii, että luotonantajan on noudatettava lakia ja hyvää luotonantotapaa sekä meneteltävä vastuullisesti luottosuhteen kaikissa vaiheissa. Laki siis kieltää antamasta lainaa maksukyvyttömälle.

Luottorekisteri suunnitteilla

Käytännössä lainaaja ei kuitenkaan pysty tarkistamaan asiakkaan aiempia luottoja. Ainoa julkinen tieto on maksuhäiriömerkintä. Niiden määrä onkin tasaisesti kasvanut ollen tänä syksynä jo 390 000 henkilöllä.

Piilovelkojen paljastamiseen on etsitty ratkaisua niin sanotusta positiivisesta luottorekisteristä, jossa näkyisivät kaikki maksamattomat luotot sekä tulot. Tällainen on jo useimmissa Euroopan maissa, mutta Suomessa laki on vasta selvitysasteella.

Asiakastieto-yhtiö ylläpitää jo vapaaehtoista rekisteriä, josta kymmenet luoton tarjoajat voivat tarkistaa lainanhakijan vanhat velat.

Korolle katto 30 prosenttiin

Toinen suitsemiskeino olisi laajentaa lakisääteistä korkokattoa. Nyt se koskee vain alle 2 000 euron lainoja, joista saa kiskoa korkeintaan 50 prosentin koron. Katto asetettiin vuonna 2013. Tuolloin arveltiin, ettei suuremmille pikalainoille olisi kysyntää.

Nyt vireillä on laki, joka rajaisi suurempien luottojen koron korkeintaan 30 prosenttiin. Katon on tarkoitus tulla voimaan ensi syyskuussa.

Pelkkä korkokatto ei silti yksin estäisi ylivelkaantumista, jos kukaan ei edelleenkään tarkistaisi luottokelpoisuutta.

Yhteisvaikutus pelottaa

Kulutusluottojen osuus kotitalouksien yhteenlasketusta velasta ei periaatteessa ole suuri, arviolta noin 12 prosenttia. Esimerkiksi Finanssivalvonta on kuitenkin huolissaan velkakakun paisumisen yhteisvaikutuksesta.

– Näemme, että kulutusluottojen määrä kasvaa, asuntoluottojen määrä kasvaa ja myös yhtiölainat kasvavat. Jos tulee huonommat ajat, liian suuri osa joutuu vaikeuksiin. Sillä voi olla ikävät seuraukset yksilölle, mutta myös pankkisektorille ja koko kansantaloudelle, selittää toimistopäällikkö Berndt Hertsberg.

– Suuret yhtiölainan osuudet ovat yleistyneet vasta viime vuosina eikä niitä ole aina osattu ottaa huomioon takaisinmaksukykyä arvioidessa.

Yhtiölainat ovat osa asuntolainaa, mutta asunnon ostajan ei tarvitse kertoa siitä pankille.

Finanssivalvonta voi puuttua vain valvomiensa luotonantajien toimiin. Kuluttajansuojalaki koskee silti kaikkia luoton tarjoajia.

– Jos luotonantaja rikkoo lakia, oikeus voi todeta, ettei velallisen tarvitse maksaa.

Tästä ei kuitenkaan ole ennakkotapauksia.

Elämä velaksi

Korkokatto laajenee

Kulutusluotolla tarkoitetaan lainaa, joka myönnetään pääasiassa yksityiseen tavaroiden ja palveluiden kulutukseen.

Myös luottokortin käyttö on kulutusluottoa.

Esimerkiksi auton, kodinkoneen tai lomamatka oston yhteydessä voi usein allekirjoittaa kulutusluottosopimuksen.

Suuret kulutusluotot ovat yleensä vakuudellisia, mutta pieniä lainoja voi saada eri lähteistä hyvinkin nopeasti ja joustavasti ilman vakuuksia.

Vakuudeton laina on antajalle riski, joka näkyy korkeissa koroissa.

Aiemmin lainasummat ja -aika olivat kohtuullisia, mikä lievensi koron vaikutusta.

Nyt tarjotaan jopa asuntolainan suuruisia lainoja kulutusluoton ehdoilla.

Vireillä on lakiuudistus, joka rajaisi yli 2 000 euron lainan koron 30 prosenttiin ensi syksynä.

Lainan antaja ei voi tarkistaa asiakkaan muualta saamia luottoja, koska Suomessa ei ole lakisääteistä luottorekisteriä.

Asiakastieto-yhtiö ylläpitää vapaaehtoista luottorekisteriä.

Lähteet: Suomen Pankki, oikeusministeriö, Asiakastieto
Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi