Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

EK:n Veli-Matti Mattilan mukaan ”Kiky-sopimus tehtiin pysyväksi”

Veli-Matti Mattila: EK:n puheenjohtaja sanoo että muilla kuin Teollisuusliitolla ei ole työajan pidennystä koskevaa irtisanomisoikeutta.

Veli-Matti Mattilan mielestä EK:n hallituksen johtaminen on ollut monipuolinen ja mukava tehtävä. Kuva: Risto Aalto

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattilan mukaan kilpailukykysopimus on tehty pysyväksi. Teollisuusliitto irtisanoi lokakuussa kiky-sopimukseen liittyvän erilliskirjauksen työajan pidennyksestä viidellä sopimusalalla vuoden 2020 alusta. Muilla ammattiliitoilla ei vastaavaa pykälää ole.

– Teollisuusliitto teki sopimukseen erilliskirjauksen, jonka liitto valitettavasti yksipuolisesti irtisanoi. Minun käsittääkseni kaikkien muiden liittojen kanssa kilpailukykysopimus on tehty kaikilta osin pysyväksi ratkaisuksi, Mattila sanoo.

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin muun muassa, että vuosittainen työaika pitenee kokoaikatyössä keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta vuoden 2017 alusta. Käytännössä se on merkinnyt suurimmalle osalle palkansaajia kolmea ylimääräistä palkatonta työpäivää vuodessa.

Seuraavalla hallituskaudella Suomen pitäisi päästä yli 75 prosentin työllisyysasteeseen.

– Kiky-sopimuksen henki oli, että sillä luodaan suomalaisille yrityksille pysyvää kilpailuetua. Nyt kun sitä on saatu, niin minusta olisi outoa luopua siitä.

Veli-Matti Mattila on suhteellisen tyytyväinen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tekemiin työmarkkinauudistuksiin. Erityisesti häntä lämmittää työllisyysasteen nouseminen lähelle hallituksen tavoitteeksi asettamaa 72 prosenttia.

– Seuraavalla hallituskaudella Suomen pitäisi päästä yli 75 prosentin työllisyysasteeseen. Kevään eduskuntavaalien jälkeen valittavan hallituksen tulee löytää keinot, jolla mahdollisimman moni suomalainen saadaan aktivoitua työelämään.

Mattila uskoo, että tekoäly ja digitalisaatio ovat enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia työelämässä.

– Vanhoja työtehtäviä häviää ja uusia syntyy tilalle. Jos toimimme järkevästi, niin Suomi voi olla nettovoittaja työpaikkakehityksessä.

Liittokierros onnistunut

EK ei tee enää keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. Nykyisin palkoista ja muista työehdoista sovitaan liittotasolla.

– Tulevaisuudessa päätöksentekoa tulisi viedä mahdollisimman paljon suoraan yrityksiin, jossa paikalliset mahdollisuudet tunnetaan parhaiten.

Tänä vuonna päättyneeseen liittokierros oli Veli-Matti Mattilan mielestä melko onnistunut:

– Palkankorotukista sovitaan yli 50 prosenttia paikallisesti. Se on selvästi enemmän kuin koskaan aiemmin historiassa.

Monipuolinen tehtävä

Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila on johtanut EK:n hallitusta kaksi vuotta ja luopuu tehtävästä vakiintuneen tavan mukaan kahden kauden jälkeen ensi vuoden alussa. Hänen seuraajakseen on valittu Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark.

– EK:n hallituksen johtaminen on ollut monipuolinen ja mukava tehtävä. Olen päässyt seuraamaan, kuinka EK:n organisaatio työskentelee ammattitaitoisesti laajalla alueella. Suurelle yleisölle tämä asioiden valmistelu on pääosin näkymätöntä työtä.

EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. Jäsenliittoja on 24.

– Luonnollisesti jäsenliitoilla ja yrityksillä on välillä hyvinkin erilaisia näkemyksiä edunvalvonnasta. Muun muassa sen vuoksi EK:lle määriteltiin viime syksynä arvot ja periaatteet, joiden pohjalta yhteinen kanta asioihin pyritään muodostamaan.

Aina se ei kuitenkaan onnistu ja tällöin EK ei ota keskusliittona kantaa kyseiseen asiaan.

EK

Elinkeinoelämän etujen valvoja

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n päämääränä on parantaa elinkeinoelämän yhteisten etujen valvontaa kotimaassa, Euroopan unionissa ja kansainvälisillä foorumeilla sekä tehostaa jäsenliittojen ja -yritysten palveluja. EK pyrkii edistämään omistajuutta, yrittäjyyttä ja kasvua sekä parantamaan työelämän kilpailukykyä.

EK:lla on 24 jäsenliittoa ja 15 300 jäsenyritystä, joista 96 prosenttia on pk-yrityksiä. Jäsenyritykset työllistävät noin 900 000 työntekijää.

EK:n palveluksessa on 83 henkilöä. EK:n menot olivat viime vuonna noin 16,7 miljoonaa euroa.

EK:n vaaliohjelmassa vaaditaan mm., että Suomeen tulee houkutella vuosittaisen nettomaahanmuuton lisäksi 20 000–35 000 kansainvälistä osaajaa vuoteen 2023 mennessä.

Ilkka Hartio
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi