Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Talous

Tämä on kuuma peruna: teknologiateollisuus haluaa pois ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan

Teknoyritysten henkilöstö on kasvanut 15 000:lla ja nousu jatkuu, vaikka liikevaihdon kasvu näyttää ensi vuonna hidastuvan. "Kovalla kädellä" innovaatiorahoitusta leikannut valtio saa kirpeät moitteet Teknologiateollisuuden uudelta toimitusjohtajalta.

Kesällä aloittanut Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola (keskellä) kiertää maata tutustuen yrityksiin. Teknowaressa Lahdessa Hirvola pysähtyi Briitta Kaapron työpöydän äärelle. Toimitusjohtaja Kai Kauto kertoi turvavaloja ja julkisen liikenteen ajoneuvovalaisimia valmistavan yrityksen toiminnasta. Kuva: Sami Kuusivirta

Johtava teollisuudenala teknologiateollisuus haluaa poistaa tarveharkinnan ulkomaisen työvoiman käytöltä. Tavoite kuuluu liiton hallinnossa jo alkusyksyllä lukkoon lyötyihin tavoitteisiin tulevalle hallituskaudelle 2019–23.

Painoarvoa tavoitteelle antaa se, että alan yritykset vastaavat runsaasta puolesta Suomen viennistä ja työllistävät kotimaassa 314 000 henkeä – pian vielä enemmän. Arvioitu henkilöstön lisäys vuoteen 2021 mennessä on 53 000.

Tavoiteltua määrää tuskin löydetään Suomessa syntyneistä tekijöistä.

– Työperäistä maahanmuuttoa tulee helpottaa ja nopeuttaa niin, että työhön oikeuttavan oleskeluluvan hakuprosessi kestää enintään kuukauden. Tarveharkinta tulee poistaa kokonaan. Tarveharkinnaksi riittää se, että yritys palkkaa työntekijän, katsoo Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.

Tarveharkinnaksi riittää se, että yritys palkkaa työntekijän. Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola

"Samat eurot, turha puhua palkka-alesta"

EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevan työvoiman palkkaamista rajoitetaan tavalla tai toisella useimmissa EU-maissa Ruotsia lukuunottamatta.

Kysymys ulkomaisesta työvoimasta on kiistanalainen, ja tarveharkintaa perustellaan työttömyydellä ja palkansaajien ansiotason turvaamisella.

– Ulkomailta tuleville pitää maksaa eurolleen sama kuin suomalaisille. Turha tässä on palkka-alesta puhua, korostaa työkoneiden vanteita valmistavan Levypyörän toimitusjohtaja Pertti Lemettinen. Kevään huippusesongista selvitäkseen yritys tarvitsi ulkomaista vuokratyövoimaa.

Reipas talouskasvu on kärjistänyt tekijäpulaa muuallakin. Teknologiayrityksissä on kotimaassa noin 15 000 työntekijää enemmän kuin viime vuonna.

Harmina on myös aivovuoto. Korkeakoulutettuja lähtee vuosittain Suomesta yli tuhat enemmän kuin tänne tulee.

Teknologiateollisuuden johdossa kesällä aloittanut Hirvola kiertää maata, ja isot keskustelunaiheet ovat kaikkialla samat: työvoiman ohella teknologiarahoitus, digitalisaatio ja ilmastonmuutos.

Tasokorotus innovaatiorahoihin

Myös teknologiarahoituksessa katse kääntyy julkisen vallan puoleen.

– Lisäbudjetti oli pieni askel oikeaan suuntaan, mutta tavoite on pysyvä tasokorotus, Hirvola alleviivaa.

Suomen TKI-investoinnit eli panokset tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin ovat 2,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtaosa siitä on yritysten rahaa.

Teknologiateollisuuden tavoite on osuuden nosto lähemmäksi Ruotsin tasoa, noin 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, joka on myös pääministeri Juha Sipilän innovaatioryhmän ajatus.

– Sanoista pitää päästä tekoihin, Hirvola kiirehtii.

Tekesistä ja Finprosta syntyneen Business Finlandin palvelu saa kuitenkin kiitosta.

– Olemme mukana kahdessa hankkeessa, eikä ongelmia ole ollut. Yhden luukun periaate on hyvä, kehuu julkisen liikenteen ajoneuvoihin valaistuksia valmistavan Teknowaren toimitusjohtaja Kai Kauto.

Teknologiateollisuus

Yli puolet Suomen viennistä

Teknologiateollisuus työllisti syyskuun lopussa 314 000 suomalaista, noin 15 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.

Alan yritykset investoivat Suomessa yli viisi miljardia euroa vuodessa.

Teknologiateollisuuden osuus Suomen viennistä oli viime vuonna 51 prosenttia.

Monialainen teknologiateollisuuden yrityskenttä vastaa 70 prosentista koko Suomen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiopanoksista.

Osuus Suomen koko viennistä oli viime vuonna 51 prosenttia.

Alan etujärjestössä Teknologiateollisuus ry:ssä on jäseninä noin 1 600 yritystä metalli- ja elektroniikkateollisuudesta, itc-aloilta ja konsultoinnista.

Päijät- ja Kanta-Hämeessä toimivat teknologiayritykset tekivät vuonna 2017 liikevaihtoa yhteensä 3,7 miljardia euroa ja työllistivät 16 600 henkeä.

Teknologiateollisuuden osuus Hämeen viennistä oli viime vuonna 40 prosenttia.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi